Rautatienrakentajien muistomerkki

Hyvinkään Rautatienpuistossa on Wäinö Aaltosen vuonna 1957 valmistunut veistos Rautatienrakentajien muistomerkki. Hyvinkää.fi kertoo:

Muistomerkki paljastettiin rautateiden rakentamisen aloittamisen 100-vuotisjuhlien yhteydessä 4.3.1957. Kuvanveistäjän mallina on ollut VR:n konepajan levyseppä Aarno Seppälä. Hänet tunnetaan myös painijana. Veistoksen jäntevä, ylävartalo paljaana seisova mies, leka vasemmassa kädessä, on eräänlainen sankaruuden allegoria Michelangelon Daavid-patsaan tavoin. Työnsankarit ovat kukistaneet radanrakentamisen hankaluudet ja rata on valmis kuljettamaan niin ihmisiä kuin tavaraa.  Wäinö Aaltonen on ehkä saanut myös vaikutteita Väinö Richard Rautalinin (1891–1943) vastaavanlaisesta Tampere-veistoksen (1934) työnsankarista. Veistoksen ympäristön suunnitteli kuvanveistäjän poika arkkitehti Matti Aaltonen. Ideana on, että teosta tarkastellaan alhaalta ylöspäin, tämä on huomioitu myös mittasuhteissa. Veistoksen alla olevat ratakiskot lahjoitti Suomen Rautatiemuseo. Tällä hetkellä syrjäiseltä vaikuttava veistoksen sijainti perustuu siihen, että rautatieasema oli tarkoitus siirtää nykyistä pohjoisemmaksi ja jopa toiselle puolelle rataa.

Rautatienrakentajien muistomerkki

Veistoksen symboliikka kuvaa rautatienrakentajia tai sankaruuden allegoriaa vain eksoteerisella tasolla. Esoteerisella tasolla kyse on jotain aivan muusta.

Esoteerisesta symboliikasta kiinnostunut kiinnittää huomiota kolmeen yksityiskohtaan, joista nousee kolme kysymystä:

1. Mitä miehen kädessään pitämä vasaramainen työkalu edustaa? 
2. Miksi miehen yläruumis on paljaana? 
3. Miksi mies seissoo jalustalla, jossa on kolme kerrosta?

Patsaan esoteerinen symboliikka aukeaa niille, jotka tuntevat vapaamuurarisymboliikkaa. Veistos kuvaa vapaamuurarien kolmatta astetta - mestarimuuraria - joka oli alkuperäisen kolmiasteisen vapaamuurarijärjestelmän korkein aste. (Nykyään asteita on järjestelmästä riippuen enemmän.)

Kolmannen asteen rituaalissa vihittävä valmistellaan niin, että hänen rintakehänsä on paljaana. Vihkimysrituaaliin kuuluu myös näytelmä, jossa vihittävä näyttelee Hiram Abiffin roolin, jossa hänen otsaansa lyödään vasaralla/nuijalla.

Vapaamuurarisymboliikkaa: vasara

Vasaran symboliikasta enemmän kirjoituksessa Kolme seppää. Kolmannen asteen vihkimysrituaalista enemmän kirjoituksessa Väinämöisen veneenveisto.

Muita Wäinö Aaltosen teoksia tässä blogissa:

• Aleksis Kiven patsas
• Kun ystävyyssuhteet solmitaan
• Työ ja Tulevaisuus (Eduskuntatalo)
• Arcum tendit Apollo

Hyvinkäällä:

• Hyvinkään kirkko ja Donnerin obeliski
• Lintutyttö