Hitsaajat

Hyvinkää, tuo obeliskien ja pyramidien luvattu maa. Kirjastoaukiolla on Mauno Oittisen 1962 valmistunut veistos Hitsaajat.

Hyvinkaa.fi kertoo:

Veistoksen aiheena ovat satamanosturia hitsaavat miehet. Teos on Kone Oy:n lahjoitus Hyvinkään kaupungille 30.8.1963. Tällöin veistos sijaitsi nykyisen Jussintorin liikerakennuksen länsipäässä, jolloin sitä saattoi tarkastella selkeästi alhaalta ylöspäin alkuperäisen idean mukaan. Nykyiselle paikalle Hitsaajat siirrettiin vuonna 1981.  Hitsaajat-veistos kuuluu kuvanveistäjä Mauno Oittisen myöhäistuotantoon. Hitsaajat-veistoksen juurella olevien kukkaistutuksien väreillä pyritään symboloimaan hitsaamisen keskeistä elementtiä – tulta.

Hitsaajat

Esittelytekstissä kerrotaan, että alkuperäinen idea oli katsoa teosta alhaalta ylös. Voisi kysyä että miksi? Jostain syystä teosta pitäisi katsoa jostain tietystä suunnasta?

Mauno Oittinen oli Wäinö Aaltosen (Eduskuntatalon patsaat, Rautatienrakentajien muistomerkki) oppilas. Ehkäpä "esille piilotettu" symboliikka ei ollut Maunolle aivan vieras asia?

Teokseen piilotettu symboliikka tulee esiin, kun veistosta katsotaan tämänkaltaisesta perspektiivistä:

Muotokielestä erotuu kaksi tuttua vapaamuurarisymbolia: harppi (oikea puoli) ja suorakulma (vasen puoli). Miehet, joita on kolme, ovat hitsaajia, eli rakentajia. Vapaamuurarit, joiden alkuperäisessä astejärjestelmässä oli kolme astetta, ovat vertauskuvallisia Salomonin temppelin rakentajia.

Vapaamuurarisymboliikan työkaluja: harppi ja suorakulma

Lisää esimerkkejä veistoksiin piilotetusta symboliikasta välilehdellä Esoteeriset patsaat.

Rautatienrakentajien muistomerkki

Hyvinkään Rautatienpuistossa on Wäinö Aaltosen vuonna 1957 valmistunut veistos Rautatienrakentajien muistomerkki. Hyvinkää.fi kertoo:

Muistomerkki paljastettiin rautateiden rakentamisen aloittamisen 100-vuotisjuhlien yhteydessä 4.3.1957. Kuvanveistäjän mallina on ollut VR:n konepajan levyseppä Aarno Seppälä. Hänet tunnetaan myös painijana. Veistoksen jäntevä, ylävartalo paljaana seisova mies, leka vasemmassa kädessä, on eräänlainen sankaruuden allegoria Michelangelon Daavid-patsaan tavoin. Työnsankarit ovat kukistaneet radanrakentamisen hankaluudet ja rata on valmis kuljettamaan niin ihmisiä kuin tavaraa.  Wäinö Aaltonen on ehkä saanut myös vaikutteita Väinö Richard Rautalinin (1891–1943) vastaavanlaisesta Tampere-veistoksen (1934) työnsankarista. Veistoksen ympäristön suunnitteli kuvanveistäjän poika arkkitehti Matti Aaltonen. Ideana on, että teosta tarkastellaan alhaalta ylöspäin, tämä on huomioitu myös mittasuhteissa. Veistoksen alla olevat ratakiskot lahjoitti Suomen Rautatiemuseo. Tällä hetkellä syrjäiseltä vaikuttava veistoksen sijainti perustuu siihen, että rautatieasema oli tarkoitus siirtää nykyistä pohjoisemmaksi ja jopa toiselle puolelle rataa.

Rautatienrakentajien muistomerkki

Veistoksen symboliikka kuvaa rautatienrakentajia tai sankaruuden allegoriaa vain eksoteerisella tasolla. Esoteerisella tasolla kyse on jotain aivan muusta.

Esoteerisesta symboliikasta kiinnostunut kiinnittää huomiota kolmeen yksityiskohtaan, joista nousee kolme kysymystä:

1. Mitä miehen kädessään pitämä vasaramainen työkalu edustaa? 
2. Miksi miehen yläruumis on paljaana? 
3. Miksi mies seissoo jalustalla, jossa on kolme kerrosta?

Patsaan esoteerinen symboliikka aukeaa niille, jotka tuntevat vapaamuurarisymboliikkaa. Veistos kuvaa vapaamuurarien kolmatta astetta - mestarimuuraria - joka oli alkuperäisen kolmiasteisen vapaamuurarijärjestelmän korkein aste. (Nykyään asteita on järjestelmästä riippuen enemmän.)

Kolmannen asteen rituaalissa vihittävä valmistellaan niin, että hänen rintakehänsä on paljaana. Vihkimysrituaaliin kuuluu myös näytelmä, jossa vihittävä näyttelee Hiram Abiffin roolin, jossa hänen otsaansa lyödään vasaralla/nuijalla.

Vapaamuurarisymboliikkaa: vasara

Vasaran symboliikasta enemmän kirjoituksessa Kolme seppää. Kolmannen asteen vihkimysrituaalista enemmän kirjoituksessa Väinämöisen veneenveisto.

Muita Wäinö Aaltosen teoksia tässä blogissa:

• Aleksis Kiven patsas
• Kun ystävyyssuhteet solmitaan
• Työ ja Tulevaisuus (Eduskuntatalo)
• Arcum tendit Apollo

Hyvinkäällä:

• Hyvinkään kirkko ja Donnerin obeliski
• Lintutyttö

Lintutyttö

Hyvinkään Kauniston vanhainkodin pihalla on Anneli Sipiläisen vuonna 1970 valmistunut veistos Lintutyttö. Hyvinkää.fi kertoo:

Alaston pikkutyttö pitää kädessään lintua. Mallina on ollut taiteilijan tytär. Alun perin veistos sijaitsi Kauniston sisäpihalla vesialtaassa, mutta nyt se tullaan sijoittamaan palvelutalon sisätiloihin. Veistos ilmentää jälleen kerran sitä erityistä herkkyyttä ja sensitiivisyyttä, joka on ominaista Sipiläisen lapsiaiheille. Veistos on hankittu lahjoitusvaroin.

Lintutyttö

Miksi veistoksen esittelytekstissä puhutaan alastomasta tytöstä, vaikka patsaan tytöllä näyttäisi olevan vaatteita päällään?

Ehkäpä vastaus löytyy symboliikasta.

Tytön kädessään pitämä lintu on selkeästi kyyhkynen, joka tunnetaan mm. viisauden jumalatar Sofian tunnuksena. Sofia löytyy tarotin kortista Maailma - kuinka ollakaan alastomana.

Maailma

Sofia ja kyyhkynen

Tiettyä symboliikkaa voidaan nähdä myös siinä, että patsas on sijoitettu vanhainkodin pihalle. Maailma on tarotin ison arkanan viimeinen kortti - Narrin matkan viimeinen vaihe ennen uutta kierrosta. Aihetta on käsitelty enemmän kirjoituksessa Kullervon kirous.

Lisää tarot-patsaita välilehdellä Esoteeriset patsaat.

Hyvinkään kirkko

Jatketaan edellisen kirjoituksen teemalla.

Jos puhutaan atonisitisista kirkoista, Hyvinkään kirkko ansaitsee ihan oman kirjoituksensa. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema kirkko ei järin peittele kristinuskon yhteyttä muinaiseeen Egyptiin. Toisaalta kirkon symboliikka ei myöskään peittele kirkon ja vapaamuurarien välistä yhteyttä.

Hyvinkään kirkko on arkkitehtuurisesti melko hämmentävä:

Hyvinkään kirkko

Hyvinkään kirkko koostuu kahdesta erikokoisesta pyramidin puolikkaasta. Pyramidikirkko? Ei herätä mitään kysymyksiä?

Kirkosta puhuttaessa on käytetty ihan mielenkiintoisia sanavalintoja:

”Arkkitehti halusi tehdä kirkon, joka oli kuin päivänvalo vailla mystiikkaa. Valon maksimoimiseksi kirkko on rakennettu etelä-pohjoissuunnassa.” - Merja Ilola (Lux continua - Virtaava valo)

"Päivänvalo vailla mystiikkaa"? Pyramidikirkossa?

"Kirkkosalin askeettisuus ja kuvattomuus edustaa selkeästi luterilaista perinnettä." - Merja Ilola (Lux continua - Virtaava valo)

Selkeästi. Siis oikein perinteinen luterilainen kirkko, eikö? No vähän on pyramidin muotoinen, mutta älkää nyt siihen takertuko!

Kirkon "valoa maksimoivan" ikkunan muoto on vapaamuurareista tuttu symboli - harppi.

Harppi vapaamuurarien logossa

Vapaamuurarien logo koostuu harpista ja suorakulmasta. Symbolien esoteerinen taso juontaa juurensa muinaisen Egyptin maan ja taivan jumaliin. Suorakulma on maan jumala Geb. Harppi on taivaan jumalatar Nut.

Maassa makaavan Gebin jalka on aika koukussa (suorakulma). Tähtitaivaaksi maalattu Nut kaartuu Gebin ylle. Varpaat ja sormet koskettavat maata (harpin kärjet).

"Valo taivaasta"

Kirkon tontti luovutettiin Donnerin suvusta. Kirkkoa varten luovutettavan tontin idea tuli kielitieteilijä Otto Donnerilta (1835 - 1909), joka oli nykyään hyvin tunnetun Jörn Donnerin isoisä. Oton jälkeläiset lopulta luovuttivat tontin kirkkoa varten vuonna 1955. Kirkon suunnittelukomiteaan kuului arkkitehti Birgitta von Bonsdorff, jonka isoäiti oli Minette Donner - Otto Donnerin puoliso.

Jännä sattuma, että vuonna 1956 sadan metrin päähän kirkosta pystytettin Donnerin obeliski. Obeliski on virallisesti "villateollisuuden muistomerkki".

Varmasti.

Donnerin obeliski

Obeliski edustaa maskuliinia - vesiallas feminiiniä. Obeliski ja allas yhdessä edustaa vastakohtien yhdistymistä.

Otto Donner ja vapaamuurarien "leijonan tassu"

Otto Donner kuului Mechelinin senaattiin 1905-1908 (kuvassa kolmas oikealta)

Donnerin suku mainitaan Kristiina Halkolan 1969 esittämässä laulussa "Laulu 20 perheestä", joka on näin vaalien alla jälleen kerran ajankohtainen kappale.