Symbolien Helsinki - osa 16: Temppeliritarit ja Siionin veljeskunta

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan kuudestoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati
10. Aurinko
11. Tarot
12. Astrologia
13. Leijona
14. Karhu
15. "Kristillinen" symboliikka

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Väisäsen kirjasta löytyy vapaamuurarisymboliikan lisäksi myös muihin esoteerisiin veljeskuntiin liittyvää symboliikkaa. Tässä osassa näemme, miten Väisänen sivuuttaa kirjassaan Temppeliherrain ritarikuntaan ja Siionin veljeskuntaan liittyvän symboliikan, ja ohjaa huomion muualle.

Sivulla 109 Väisänen esittelee osasta 15 tutun Helsingin tuomiokirkon reliefin, jossa on risti, jonka ympärillä on Jeesuksen orjantappurakruunu. Tämä viittaa temppeliritarien "risti ja kruunu" -symboliikkaan, joka tunnetaan myös lausesta "In hoc signo vinces". Symboliikan yhteyden temppeliritareihin Väisänen jättää vähemmän yllättävästi kertomatta. 

Sivu 109

Temppeliritarisymboliikkaa: "In hoc signo vinces" (risti ja kruunu)

Samaa "risti ja kruunu" -symboliikkaa löytyy myös sivulta 111, kun Väisänen esittelee osasta seitsemän tutun Keisarinnankiven. Muistomerkin päällä istuu vapaamuurarisymboliikasta tuttu kaksipäinen kotka, jonka jaloissa olevat symbolit viittaavat temppeliritarien "In hoc signo vinces" -symboliikan ristiin ja kruunuun. Väisänen sivuuttaa asian kokonaan, ja väittää kuvatekstissä, että kotkan jalassa on valtasauva, eli valtikka. Tämä ei ole totta. Yksityiskohtaisempi analyysi teoksen symboliikasta löytyy kirjoituksesta Paluu Keisarinnankivelle.

Sivu 111

Sivulla 161 Väisänen esittelee teoksen Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. Kuvatekstissä on pitkä selonteko Pyhän Yrjön symboliikasta, mutta Väisänen "unohtaa" sopivasti mainita, että Pyhä Yrjö on nimenomaan temppeliritareille merkityksellinen hahmo. Temppeliritarien punainen risti on Pyhän Yrjön risti. Pyhästä Yrjöstä ja patsaan symboliikan eri tasoista enemmän kirjoituksessa Pyhä Yrjänä ja lohikäärme.

Sivu 161

Temppeliritarien kuuluisa punainen risti on Pyhän Yrjön risti

Temppeliritarien perillisinä vapaamuurarit käyttävät myös joskus Pyhän Yrjön
symboliikkaa. Kuva lontoolaisesta vapaamuuraritemppelistä.

Sivulla 173 Väisänen esittelee osasta 11 tutun Ehrensvärdin haudan. Teoksessa näkyy serafiimi-ritarikunnan tunnukset, joista Väisänen sanoo näin: "Serafiimi-ritarikunnan ketjuun kuuluvat puttoenkelit, jotka kertovat rakkaudesta, sekä ristit, joissa on kaksi poikkipuuta. Tällä kertaa toinen poikkipuu ei viittaa Jeesuksen ristin nimikylttiin, vaan niiden symboliikka on maa ja taivas."

Maa ja taivas? Sopivasti Väisänen "unohti" taas kertoa, että kahden poikkipuun risti, eli Lorrainen risti (Cross of Lorraine), on temppeliritarien symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Tuplaristi ja kala.

Sivu 173

Tuplaristi temppeliritarien tunnuksessa

Sivulla 88 väisänen puhuu Marinadin talon sisäänkäynnin liljasymboleista. Kuvassa näkyvät vaakunaliljat viittaavat Väisäsen mukaan "Neitsyt Mariaan ja hänen puhtauteensa". On totta, että liljaa pidetään Neitysyt Marian symbolina, mutta se vain symboliikan eksoteerinen taso. 

Väisänen jättää kertomatta, että vaakunalilja (eli ranskanlilja tai fleur de lis) on temppeliritarien sisarorganisaatio Siionin veljeskunnan symboli. Kertomatta myös jää, että symboli kuvaa Niilin Deltan suistoaluetta, jota atonistien esi-isät aikanaan hallitsivat. 

Sivu 88

Vaakunalilja Siionin veljeskunnan nykyisessä logossa

Väisäseltä jää myös kertomatta, että samaisen vaakunaliljakoristeen alla on vapaamuurarisymboliikasta tutut Jachin & Boaz -pylväät, joista oli enemmän puhetta osassa neljä. Voitte itse katsoa sisäänkäyntiä Googlen street view -näkymästä.

Kuvakaappaus Googlen street view -näkymästä paljastaa, että
vaakunaliljojen alapuolella on vapaamuurarien Jachin & Boaz -pylväät.

Sivulla 92 on osista yksi, kaksi, neljä ja kahdeksan tuttu Lönnrotinkatu 3 ja sen ikkuna, jonka ympärillä on tutut Jachin & Boaz -pylväät. Pylväiden vaakunaliljan Väisänen selittää näin: "Granholm oli opiskellut Pariisin taideakatemiassa. Noihin aikoihin arkkitehtuuriopinnot suoritettiin taideakatemiassa ja arkkitehtuuri miellettiin nimenomaan kuvataiteen lajiksi. Pylväiden kapiteeleissa on kuvattuna lilja, joka tuolloin oli Ranskan vaakunatunnuksessa. Talon symboliikka näyttääkin liittyvän vahvasti arkkitehdin omaan elämään ja opiskeluihin Ranskassa."

Väisänen kertoo, että lilja oli Ranskan vaakunatunnuksessa, kun Granholm opiskeli Ranskassa. Muuten hyvä, mutta tämä ei ole totta. Granholm valmistui Pariisissa arkkitehdiksi vuonna 1863. Vuosien 1852 ja 1870 välillä Ranskassa oli käytössä Ranskan toisen keisarikunnan vaakuna, jossa ei ollut liljasymbolia. Lilja on ollut Ranskan vaakunassa viimeksi vuonna 1830.

Jälleen kerran Väisänen keksii asioita päästään, ja valehtelee häpeilemättömästi lukijoilleen. Näistä lukijoista aika harva vaivautuu tarkastamaan, onko Väisäsen esittämä väite totta. Vielä harvempi heistä tietää, että lilja on Siionin veljeskunnan symboli.

Sivu 92

Ranskan vaakuna vuosina 1852-1870

Sivulla 120 Väisänen esittelee osasta neljätoista tutun Kontion talon, jossa on myös Siionin veljeskunnan lilja. Nyt tämä symboli selitetään näin: "Oven yläpuolella on liljatunnus, joka symboloi oikeudenmukaisuutta." 

Oikeudenmukaisuutta? Millä perusteella? Mistä lähtien lilja on ollut oikeudenmukaisuuden symboli? Ja missä kontekstissa? Tämä jää lukijoille mysteeriksi.

Vai olisiko sittenkin niin, että Väisänen vain keksi tähän jonkun sopivalta kuulostavan valheen, jotta ei tarvitsisi mainita Siionin veljeskunnasta mitään?

Sivu 120

Seuraava osa: Epilogi

Symbolien Helsinki - osa 8: Lakikivi

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan kahdeksas osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Väisäsen kirjassa puhutaan hyvin monessa kohdassa lakikivestä. Esimerkiksi sivulla 141 esitellään Korkavuorenkatu 21:n julkisivusta löytyvä lakikivi, jossa on leijonan pää. Väisäsen mukaan leijona edustaa tässä "arvokuutta ja uskottavuutta".

Sivu 141

Tuttuun tapaan Väisänen jättää jälleen mainitsematta symboliikan yhteyden vapaamuurareihin. Vapaamuurariudessa lakikivi on Salomonin temppelin arkkitehdin Hiram Abiffin tunnus. Hiram on vapaamuurarimytologian aurinkosankari, joten aurinkoa edustava leijona on luonnollinen valinta lakikiveen. Alla on kuva erään yhdysvaltalaisen vapaamuuraritemppelin sisäänkäynnistä, jossa on samanlainen lakikivi leijonan päällä.

Lakikivi leijonan päällä vapaamuuraritemppelissä

Lakikivi on erityisen suuressa roolissa Royal Arch -vapaamuurariudessa. Royal Arch - eli kuninkaallinen holvikaari - kuvaa astrologista auringon matkaa kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen. Joskus lakikiveen laitetaan kirjaimet HTWSSTKS, jotka tulevat lauseesta "Hiram, The Widdow's Son, Sent To King Solomon".

Vapaamuurarisymboliikkaa: lakikivi

Royal Arch ja lakikivi

Royal Arch -symboliikka näkyy erityisen hyvin sivulla 93, kun Väisänen esittelee Lönnrotinkatu 3:n sisäänkäynnin. Vapaamuurarien harpin ja suorakulman yläpuolella on kaari, jossa on viisi lakikiveä. Symboliikka viittaa Royal Arch -vapaamuurariuden astejärjestelmään, jossa on viisi astetta. (Aiheesta enemmän kirjoituksessa Lönnrotinkatu 3.) Kuvatekstissä ei mainita vapaamuurareista mitään, eikä yläreunan holvikaarta tai lakikiveä noteerata millään tavalla. 

Sivu 93

Sivulla 114 Väisänen esittelee Dementjeffin kivikartanon. Tämä on yksi niistä kohdista (lue ensimmäinen osa), joissa Väisänen puhuu vapaamuurarien ashlar-symboliikasta mainitsematta vapaamuurareista mitään: "Manierismille oli tyypillistä käyttää isoja kivenlohkareita alimmassa kerroksessa. Kivenlohkareet siliävät tasaiseksi seinäksi yläkerroksissa. Sillä haluttiin kuvata kulttuurin kehitystä ja ihmisen sivistystä ja kädentaitoja. Tässäkin alin kerros jäljittelee raakakivilohkareita, joista kaupunkien rakennus alkaa. Ylempänä seinän pinta on tasainen, mikä symboloi kulttuurin ja kaupunkien kehitystä."

Kuvassa on lakikivi ja holvikaari. Kuvatekstissä Väisänen mainitsee holvikaaren, ja kertoo sen olevan vanha taivaan symboli. Kertomatta jää, että tuo taivas on nimenomaan astrologinen taivas, jonka poikki aurinko matkustaa kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen: "Ruukku on patsassyvennyksessä, jonka päällä on holvikaari, jossa lakikiveä on korostettu. Holvikaari on vanha taivaan ja suojelun symboli. Asuinrakennuksessa tämä voidaan tulkita siten, että rakennus suojelee asukkaitaan ja heidän omaisuuttaan, joita ruukku tässä edustaa."

Symboliikkaa ymmärtävä näkee sekä tekstisssä että kuvassa vapaamuurarisymboliikkaa, mutta jälleen kerran Väisänen vaikenee "hyvien veljien" symboliikasta.

Sivu 114

Lakikivi ja holvikaari näkyvät hyvin myös sivulla 100, kun Väisänen esittelee Ateneumin julkisivua.  Siis sen Ateneumin julkisivua, jonka päätykolmiosta löytyy vapaamuurarien harppi ja suorakulma. Samassa kuvassa näkyy myös vapaamuurarien Jachin & Boaz -pylväät, mutta kaikesta tästä symboliikasta huolimatta Väisänen ei mainitse Ateneumin yhteydessä sanallakaan vapaamuurareita. 

Sivu 100

Sivulla 66 Väisänen puhuu Mariankatu 23:n sisäänkäynnistä. Tämä on toinen kohta, jossa Väisänen puhuu vapaamuurarien ashlar-symboliikasta mainitsematta vapaamuurareista mitään: "Alimman kerroksen kivet on järjestetty siten, että niistä joka toinen näyttää karhealta raakakiveltä ja joka toinen käsitellyltä silokiveltä. Raakakiven ja silokiven symboliikkaa käytetään paljon kuvaamaan ihmiskunnan sekä yksittäisen ihmisen henkistä kehitystä."

Kuvatekstissä puhutaan myös lakikivestä: "Lakikivi, eli holvin korkeimmassa kohdassa eli lakipisteessä oleva kivi, on klassiseen tapaan tehty selkeästi erottuvaksi. Tässä sen kuvio toistaa palmettikuviota, joka koristaa myös räystäitä."

Palmetti on palmunlehteä muistuttava koriste. Palmu on aurinkosymboli, joten tässäkin lakikiven symboliikka viittaa vapaamuurarien aurinkosankari Hiram Abiffiin.

Sivu 66

Sivulla 86 Väisänen esittelee Fredrikinkatu 34:n lakikiven. Taas vedetään höpöjuttuja hatusta. Tässä kohtaa lakikivi kuulemma "muistuttaa ihmisen kuolevaisuudesta".

Varmasti.

Sivu 89

Höpöjutut jatkuvat sivulla 184, kun tällä kertaa seinään maalatut lakikivet kuvaavat "arkkitehtuurin perinteen kunnioittamista".

Hieman epäilen, että tässä kunnioitetaan jotain aivan muuta perinnettä.

Sivu 184

Helsingissä on myös yksi erittäin suuri lakikivisymboli, jota Väisänen ei jostain kumman syystä kirjassaan esittele. Kaisaniemessä on suuri allas, joka on muotoiltu vapaamuurarien lakikiveksi. Altaan muoto tulee hyvin esiin kartoissa ja ilmakuvissa. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Esirippu.

Kaisaniemen vesiallas Kansallisteatterin takana

Kaisaniemen vesiallas

Vapaamuurarisymboliikkaa: Royal Arch ja lakikivi

Seuraava osa: Illuminati

Symbolien Helsinki - osa 4: Jachin & Boaz

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan neljäs osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Vapaamuurarilogon ja silmän ohella yksi melko hyvin tunnetuista vapaamuurarisymboleista on pylväspari Jachin & Boaz. Kun tämä patsaskaksikko esiintyy Väisäsen kirjassa, arvatenkaan vapaamuurarisymboliikasta ei mainita mitään. Tästä löytyy useitakin esimerkkejä.

Sivulla 157 esitellään Kansanvalistusseuran talon sisäänkäynti. Kuvatekstissä lukee: "Portaalia vartioivat kansallisromantiikan vakiintuneet, hieman karkeapiirteiset mieshahmot. Ne ovat suomalaiskansallinen versio hermeistä. Ne suojelevat kiveä, joka kuvaa tiedon arvokasta aarretta. Kansanvalistusseura on sitoutunut suojelemaan tietoa."

(Samassa kappaleessa puhutaan ensimmäisessä osassa mainituista vapaamuurariretoriikasta, joka viittaa ashlar-kiviin.)

Sivu 157

Kuva on rajattu niin, että sisäänkäynnin yhteys Jachin & Boaz -patsaisiin jää piiloon. Laajempi kuva paljastaa totuuden:

Kansanvalistusseuran talon sisäänkäynti

Vapaamuurarisymboliikkaa: Jachin & Boaz -pylväät

Talon on suunnitellut rakennusmestari Emil Svensson. Helsingistä löytyy lukuisia hänen suunnittelemia taloja, joiden julkisivuissa on vapaamuurarisymboliikkaa. Hän suosi taloissaan erityisesti juuri Jachin & Boaz -teemaa. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Emil Svensson ja vapaamuurarisymboliikka.

Yksi esimerkki monista Svenssonin rakennusten vapaamuurariaiheisista julkisivuista.
Jostain syystä tätä symboliikkaa ei Väisäsen kirjassa esitellä.

Sivulla 58 esitellään Kansallisteatterin päätykolmio, jossa on myös Jachin & Boaz -pylväät. Kuvatekstissä pylväitä ei noteerata ollenkaan - ikään kuin niitä ei olisi olemassa: "Fasadin päätykolmion ylin osa on lyyra. Se kertoo, että täällä tehdään kulttuuria. Olihan lyyra Apollon-jumalan, tieteiden ja taiteiden suojelijan, symboli. Siitä hieman alaspäin sijaitseva auringonnousu kertoo ajan tilanteesta ja luottamuksesta tulevaan: tästä alkaa suomalaisen kulttuurin nousu. Auringon alapuolella oleva kannel lyyran vastapainona muistuttaa siitä, että rakennus on omistettu juuri suomalaisen kulttuurin ja teatteri- taiteen edistämiselle."

Sivu 58

Sivulla 92 Väisänen kertoo Lönnrotinkatu 3:n symboliikasta. Tämä on se sama talo, jonka sisäänkäynnin yläpuolella on vapaamuurarien harppi ja suorakulma. Kuvassa esitellään ikkuna, jonka ympäriltä löytyy erilaista symboliikkaa - mukaan lukien Jachin & Boaz -pylväät. Ei mainintaa vapaamuurareista. 

Sivu 92

Pylväät jäävät myös mainitsematta, kun Väisänen puhuu talon sisäänkäynnistä. Kuva on rajattu niin, että pylväät jäävät piiloon.

Sivu 93

Laajempi kuva paljastaa, että sisäänkäynnin ympärillä on
vapaamuurarisymboliikasta tutut Jachin & Boaz -pylväät.

Sivulla 100 Väisänen esittelee Ateneumin julkisivun symboliikkaa, jossa näkyy Jachin & Boaz -pylväät. Pylväitä ei noteerata mitenkään. Tämä ei ole rakennuksen ainoa viittaus vapaamuurareihin. Sisäänkäynnin yläpuolella olevassa päätykolmiossa on vapaamuurarien harppi ja suorakulma. Vapaamuurareista Väisänen kuitenkin vaikenee.

Sivu 100

Sivulla 162 Väisänen puhuu Dagmarinkatu 8:n pyloneista, joiden tehtävä on merkitä siirtymistä tilasta toiseen: "Portaalin pylonit ovat mahtavan kokoiset ja ylittävät jopa kerrosrajat. Niiden tehtävä on merkitä siirtymistä tilasta toiseen. Pylonien välissä on rappua merkitsevä kirjain. Kirjaimen yläpuolella on köynnös ja alapuolella verho, kuin esirippu. Se tuntuu sopivan erityisen hyvin pylonien välittämään sanomaan tilasta toiseen siirtymisestä."

Retoriikka mukailee vapaamuurarisymboliikkaa, jossa Jachin & Boaz -pylväät olivat Salomonin temppelin sisäänkäynnin yhteydessä kertomassa ihmisille, että he ovat astumassa erityiseen pyhään tilaan. Vapaamuurareille pylväät ovat "portaali mysteeriin".

"The account of Solomon’s Temple is of great importance to Freemasonry as each detail of the building holds an important esoteric meaning. As mentioned before the Pillars act as a portal to the mysterious." (rimasons.com)

Kuvatekstissä mainitaan esirippu, joka sekin kuuluu myös olennaisesti Salomonin temppeliin. Temppelin sisällä oli tila, josta käytettiin nimeä kaikkein pyhin. Se oli erotettu muusta temppelistä esiripulla. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Esirippu.

Sisäänkäynnin symboliikka viittaa melko ilmeisellä tavalla vapaamuurareille rakkaaseen Salomonin temppeliin, mutta Väisänen ei mainitse asiasta mitään. 

Sivu 162

Jachin & Boaz Salomonin temppelin oviaukon ympärillä

Myös sivulta 48 löytyy Jachin & Boaz -pylväisiin liittyvää symboliikkaa, jonka Väisänen jättää mainitsematta. Vapaamuurarisymboliikan sijaan Väisänen puhuu tulppaaneista ja riikinkukoista: "Koristeluissa orgaaniset muodot sulautuvat arkkitehtonisiin elementteihin. Saaristo-nimen päällä oleva holvi muodostuu ikään kuin kahdesta toisiaan kohden kaartuvasta kasvista. Ovenpieliin on koverrettu pylväistä muistuttavat viivat, jotka ylhäältä näyttävät päättyvän tulppaanimaiseen kukintoon. Riikinkukon pyrstön täpliä muistuttavat kohokuvioinnit tuovat arvokkuutta julkisivun koristeluihin ja lataavat taloyhtiöön uskottavuutta ja historiallisuutta hyvin modernilla tavalla."

Sivu 48

Huomatkaa myös, miten pylväiden välissä on nouseva aurinko - niin kuin oli myös aiemmassa Kansallisteatteria koskevassa esimerkissä. Verratkaa alla olevaan kuvaan:

Vapaamuuraritaidetta: nouseva aurinko Jachin & Boaz -pylväiden välissä

Sivulla 187 Väisänen puhuu yleisesti pylvään symboliikasta. Ei mitään mainintaa siitä, että pylvässymboliikan juuret ovat druidismissa, tai että pylväs edusti jumalatarta ja pyhää elämänpuuta. Myöskään Asherah-jumalattaresta ei mainita mitään. Pylvään symboliikasta enemmän kirjoituksessa Pyhät pylväät. 

Sivu 187

Mainitsematta jää myös vapaamuurarisymboliikasta tuttu murtunut pylväs, joka löytyy ainakin kahdesta helsinkiläisestä patsaasta: Kotkia ja Nordenskiöldin muistomerkki. 

Kotkia ja murtunut pylväs/pilari

Vapaamuurari Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki ja murtunut pylväs/pilari

Esimerkki vapaamuurarin haudasta, jossa on murtunut pylväs. Vapaamuurarit
käyttävät tätä symbolia kuolleesta veljestä, ja sen takia se on yleinen näky
hautausmailla - myös Suomessa.

Seuraava osa: Hermes

Emil Svensson ja vapaamuurarisymboliikka

Rakennusmestari Emil Svensson suunnitteli Helsingin Kansanvalistusseuran talon, joka valmistui 1912. Sisäänkäynnin yhteydessä on mielenkiintoista vapaamuurariaiheista symboliikkaa. Oven molemmin puolin on kaksi mieshahmoiksi tyyliteltyä pylvästä, joiden päissä on pallot. Ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi, että kyseessä on vapaamuurarisymboliikasta tutut Jachin & Boaz -pylväät.

Kansanvalistusseuran talon sisäänkäynti

Vapaamuurarisymboliikkaa: Jachin & Boaz -pylväät

Ettei vain rakennusmestari Svensson ollut Rakennusmestarien Keskusliiton RKL:n jäsen? RKL:n logossa on vapaamuurarilogo ylösalaisin käännettynä.

RKL:n logo: harppi ja suorakulma

Svenssonin suunnittelemia taloja löytyy Helsingistä runsaasti. Svenssonilla oli mielenkiintoinen tapa ujuttaa vapaamuurarisymboliikkaa rakennusten julkisivuun. Alla on kuva Korkeavuorenkatu 31-33:sta, joka on Svenssonin käsialaa. Erkkerien yhteydessä nähdään vapaamuurarisymboliikasta tuttu ruutukuvio. 

Korkeavuorenkatu 31-33

Vapaamuurarisymboliikkaa: ruutulattia

Kuvassa näkyy myös Svenssonin tapa tehdä erkkereistä valtavia useamman kerroksen korkuisia pylväspareja. Näin saadan Jachin & Boaz -symboliikka hyvin näyttävästi koko julkisivuun.

Vastaavia erkkereistä tehtyjä pylväspareja löytyy hänen katalogistaan useita. Esimerkiksi Lapinlahdenkatu 19:ssä on Jachin & Boaz -symboliikkaa mukailevat "erkkeripylväät". Huomatkaa myös miten erkkerien yläosat on muotoiltu pallomaisiksi. Lisäksi Ylimmässä kerroksessa ja erkkereiden alla on taas vapaamuurarien ruutusymboliikkaa.

Lapinlahdenkatu 19

Itse asiassa nämä "erkkeripylväät" löytyvät pareina myös siitä Kansanvalistusseuran talosta - molemmilta sivuilta:

Kansanvalistusseuran talon molemmissa julkisivuissa
on kaksi "erkkeripylvästä" vierekkäin

Sama idea on myös Svenssonin suunnittelemissa taloissa osoitteissa Runeberginkatu 33 (nimi ja numero velvoittaa) ja Freesenkatu 5.

Runeberginkatu 33 ja "erkkeripylväät"

Freesenkatu 5 ja "erkkeripylväät"

Svenssonin suunnittelemassa Huvilakatu 7:ssä on mielenkiintoisesti erkkereistä muodostuvan pylväsparin lisäksi erkkerien sisällä olevat pylväsparit. Eli molempien "erkkeripylväiden" sisällä on vielä pienemmät pylväät, jotka jatkuvat myös useamman kerroksen läpi. Huipulla näemme pienempien pylväiden päät varustettuina palloilla. Välissä on jälleen vapaamuurarien ruutukuvio.

Huvilakatu 7

Kuin kaksi marjaa

Näitä vastaavia erkkereistä tehtyjä "pylväspareja" löytyy monista Helsingin taloista. Onko jokainen niistä vapaamuurarisymboliikkaa viljelevän suunnittelijan käsialaa? Ei välttämättä. Joskus erkkerit on vain erkkereitä. Mutta silloin kun suunnittelijan katalogista löytyy toistuvasti vapaamuurarisymboliikkaa, tällaiset pylväitä muistuttavat erkkeriparit viittaavat erittäin suurella todennäköisyydellä Jachin & Boaz -pylväisiin. Symboliikkaa tutkiessa on aina otettava konteksti huomioon. 

Mielenkiintoinen tosiasia: RKL:n julkaiseman Rakennustaito-julkaisun mukaan Svensson suunnitteli Helsinkiin 33 rakennusta. 

Svensson osasi ujuttaa rakennukseen myös vapaamuurarien silmäsymboliikkaa käyttämällä oculus-ikkunoita (pyöreä ikkuna) päätykolmion sisällä. 'Oculus' on latinaa, ja tarkoitaa suomeksi 'silmä'. Oculus päätykolmiossa = kaikennäkevä silmä.

Huvilakatu 3 ja oculus päätykolmiossa

Kalevankatu 3 ja oculus päätykolmiossa

Vapaamuurarisymboliikkaa: kaikennäkevä silmä