lauantai 27. helmikuuta 2016

Kalevala - osa 11: Sampo ja sumuinen saari


Kalevalan isossa kuvassa kerrotaan kahden eri kansan/heimon - Kalevalan ja Pohjolan - välinen tarina. Kalevalan maassa, eli Väinölässä, asuva Kalevalan heimo edustaa tarinan protagonistista kansaa, johon kuuluvat Väinämöisen ja Ilmarisen kaltaiset sankarihahmot. Kalevala kuvataan positiivisessa valossa. Se on hyveellinen ja kaunis maa, jossa sankarihahmojen on hyvä asua.

Pohjolassa asuva Pohjolan heimo on puolestaan tarinan antagonistinen kansa, johon kuuluu tarinan antisankarit, kuten Pohjolan Emäntä. Pohjola kuvataan melko negatiivisessa valossa. Se on karu, kylmä ja pimeä paikka, jossa asuu kalevalaisille vihamielistä väkeä.





Näiden kahden eri heimon ja maan kuvauksessa näkyy Kalevalan druidistinen tausta ja ikivanhan irlantilaisen mytologian vaikutus. Kalevalan kahden kansan vastakkainasettelu on asetelmana täysin sama kuin irlantilaismytologiassa, jossa kuvataan Tuatha De Danann -heimon ja fomorien heimon tarina.

Irlannin saarella asuva Tuatha De Danann edustaa protagonistista heimoa, johon kuuluvat Lughin ja Dagdan kaltaiset sankarihahmot. Heidän kotimaansa Irlanti on hyveellinen, hedelmällinen, vehreä ja kaunis maa - "Valkoinen saari".

Fomoriassa asuvat fomorit ovat tarinan antagonistinen heimo, johon kuuluu tarinan antisankarit, kuten paha yksisilmäinen Balor. Fomoriaa kuvataan karuksi, kiviseksi, pimeäksi ja vihamieliseksi maaksi, jossa ei kasva mitään.

Valo vastaan varjo - hyvä vastaan paha. Tarinoista vanhin.


Aurinkosankari Lugh ja fomorialaisten armeija


Kalevalassa on useammassakin kohdassa mytologian irlantilaiset juuret paljastava viittaus. Kalevalan maan yhteydessä mainitaan monta kertaa sumuinen saari ("ternehinen" = sumuinen, utuinen, usvainen). Kalevala ei kerro, mihin tämä sumuinen saari tarkalleen ottaen viittaa. Termiä kuitenkin käytetään tavalla, joka herättää kysymyksiä. Esimerkkinä tästä on kohta, jossa Sampoa ollaan ryöstämässä. Voidaan olettaa että Sammon ryöstäjien tarkoitus oli hakea Sampo Pohjolasta Kalevalaan. Väinämöinen puhuu kuitenkin sumuisesta saaresta.
Kysyi seppo Ilmarinen, sanan virkkoi, noin nimesi:
"Minne sampo saatetahan, kunnepa kuletetahan
näiltä paikoilta pahoilta, poloisesta Pohjolasta?"

Vaka vanha Väinämöinen itse virkki, noin nimesi:
"Tuonne sampo saatetahan, kirjokansi kaimatahan
nenähän utuisen niemen, päähän saaren terhenisen"

Irlanti on saari, joka on tunnettu sumuisuudestaan.

Irlantilaismytologiassa myös pimeä Fomoria on saari, jonne matkataan aina veneellä. Kuinka ollakaan, Kalevalassa Väinämöisen johdolla Pohjolaan lähteneet Sammon ryöstäjät valitsivat kulkuvälineekseen veneen.

Sampoon liittyvä tarina sisältää muitakin irlantilaismytologiasta tuttuja piirteitä. Kalevalassa kerrotaan, että Sampo on ihmelaite, joka pystyy tuottamaan loputtomat määrät vaurautta ja hyvinvointia. Sammon legendassa näkyy selkeä yhteys irlantilaismytologian vastaavaan taikakaluun - Dagdan pataan. Irlantilaisessa tarustossa Tuatha De Danannin heimon isähahmolla, Dagdalla, oli taianomainen pata Undry, josta ei koskaan loppunut ruoka.

Sekä Sampo että Undry ovat versioita runsaudensarvesta. Vastaavia runsaudensarvia löytyy monista eri mytologioista. (Lue myös Dagdan pataan liittyvä kirjoitus Sampsa Pellervoinen)


Runsaudensarvi (cornucopia) vapaamuurarisymboliikassa


Kalevalassa Sammon fyysinen olemus ja ulkonäkö jää arvoitukseksi. Tiedetään kuitenkin, että sen tekemiseen tarvittiin seppä, ja että siinä oli kansi.


Valurautapata kannella


Kalevalassa Sampo syntyy Pohjolassa, jonne seppä Ilmarinen on tehnyt kosiomatkan. Pohjolan Emäntä haluaa Sammon, jonka tekemiseen hän tarvitsee Ilmarista. Hän saa Ilmarisen suostumaan lupaamalla hänelle tyttärensä.

Irlantilaismytologian tarina sisältää samankaltaisia piirteitä. Tarinassa fomorit ovat varastaneet Dagdan padan, mutta eivät osaa käyttää sitä. Padan käyttämiseen he tarvitsevat Tuatha De Dannanin seppä Goibniuta, jonka he kaappaavat ja vievät Fomoriaan vangiksi.

Molemmissa versioissa tarinan antagonistit tarvitsevat runsaudensarvea varten protagonistien seppäjumalaa.





Kalevalan yhteys Irlantiin näkyy myös tarinan toisessa kuuluisassa taikakalussa. Kalevalassa Väinämöisellä on hauen leukaluusta tehty taikakannel, jota kukaan muu ei osaa soittaa. Kun Väinämöinen soittaa kannelta, taianomainen soitto lumoaa luonnon, jolloin kaikki elävät olennot (+ luonnonhenget ja haltiat) saapuvat kuuntelemaan soittoa.

Irlantilaistarustossa Dagdalla on taikaharppi, jota kukaan muu ei osaa soittaa. Kun Dagda soittaa harppia, taianomainen soitto saa kasvit kasvamaan ja luonnon kukoistamaan.





Lisää Kalevalan yhteydestä irlantilaismytologiaan ja druidismin kirjoituksissa Tuatha De Danann, Aino, Iso Tammi ja Sampsa Pellervoinen.

Lue myös suomalaisen kulttuurin druidistisesta taustasta kirjoituksessa Arkadialainen Suomi.


Breaking news 8


Kansalaiset, tärkeä tiedote!

http://yle.fi/uutiset/pollojen_huhuilua_kuuluu_nyt_niin_metsissa_kuin_taajamissakin/8702409





Pöllön symboliikasta enemmän kirjoituksessa Ateena ja Athene.

Kaava:
  1. Breaking news 1
  2. Breaking news 2
  3. Breaking news 3
  4. Breaking news 4
  5. Breaking news 5
  6. Breaking news 6
  7. Breaking news 7


keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Kalevala - osa 10: Väinämöinen sumussa


Kalevalan Sammon ryöstöretkeä kuvaavassa 42. runossa on kohtaus ryöstöretkeläisten pakomatkalla kohtaamista vaikeuksista. Sammon ryöstöstä suuttunut Pohjolan emäntä yrittää pysäyttää Väinämöisen, Ilmarisen ja Lemminkäisen veneen loitsuilla. Yksi näistä loitsuista kutsuu apuun sumun ja usvan haltijattaren, Ututytön:

Ututyttö, neiti terhen,
u'un huokuvi merelle,
sumun ilmahan sukesi;
piti vanhan Väinämöisen
kokonaista kolme yötä
sisässä meren sinisen
pääsemättänsä perille,
kulkematta kunnekana.

Yön kolmen levättyänsä
sisässä meren sinisen
virkki vanha Väinämöinen,
itse lausui, noin nimesi:
"Ei ole mies pahempikana,
uros untelompikana
u'ulla upottaminen,
terhenellä voittaminen."

Veti vettä kalvallansa,
merta miekalla sivalti.
Sima siukui kalvan tiestä,
mesi miekan roiskehesta:
nousi talma taivahalle,
utu ilmoillen yleni.
Selvisi meri sumusta,
meren aalto auteresta;
meri suureksi sukeutui,
maailma isoksi täytyi.





Erikoista runossa on se, että se mainitsee sumun sulkeneen sisäänsä vain Väinämöisen. Veneessä on muitakin, mutta runo puhuu vain Väinämöisestä.

Syy tähän on tarinan astrologisessa (tai astronomisessa) vertauskuvassa. Väinämöinen on Kalevalan aurinkosankari, joka muistuttaa hyvin paljon muinaisirlantilaista Lugh-auringonjumalaa. (Lue: Tuatha de Danann, Väinämöisen veneenveisto, ) Runo kertoo sumun sulkeneen sisäänsä kolmeksi yöksi vain Väinämöisen, koska sillä viitataan ikivanhaan myyttiin auringon kolmen vuorokoauden "kuolemasta". Tämä myytti perustuu talvipäivänseisauksen aikana nähtävään ilmiöön, jolloin Aurinko on matalimillaan, eli "liikkumatta", kolmen päivän ajan.

Tästä auringon kolmen päivän "kuolemasta" enemmän kirjoituksissa Kuolleista noussut ja Lasarus.


tiistai 23. helmikuuta 2016

Symboliikkaa lapsille - osa 7: Lumikki


Miksi Lumikki asustaa seitsemän kääpiön kanssa? Miksi juuri seitsemän?





Lumikki ja seitsemän kääpiötä pohjautuu ikivanhaan Muinaisten viisaiden jumalatartraditioissa tunnettuun vertauskuvaan Suuresta Äitijumalattaresta ja hänen seitsemästä "lapsestaan".

Tämä monissa kulttuureissa tunnettu konsepti on astrologinen vertauskuva, jossa Suuri Äitijumalatar on yleensä joko maapallon napa-akseli, jonka ympäri taivaankansi näyttää kääntyvän tai se tähdistö, jonka ympärillä taivaankansi näyttää kääntyvän. Ensimmäisestä selkein esimerkki on Raamatussakin mainittu Asera-pylväs, joka oli äitijumalatar Asherahin symboli. Jälkimmäisestä on esimerkkinä mm. täällä Suomessakin tunnettu druidismiin pohjautuva karhusymboliikka.


Jumalatar Asherah


Seitsemän on Suuren Äitijumalattaren luku. Nämä seitsemän äitijumalattaren lasta ovat astrologian seitsemän silmillä nähtävää taivaankappaletta, joiden liikkeitä Muinaiset viisaat seurasivat tarkasti: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus, Kuu ja Aurinko. Sama symboliikka näkyy mm. seitsenpäiväisessä viikossa, jossa jokainen päivä vastaa näitä seitsemää taivaankappaletta.

Sama konsepti löytyy myös Kalevalasta. Maailma syntyy seitsemästä munasta, joista yksi oli rautainen. Jumalatartraditioissa seitsemäs päivä oli äitijumalattaren "mensturaatiopäivä". Aiheesta enmmän kirjoitukusessa Seitsemän munaa.

Raamatussa vertauskuva on käännetty tyypillisen patriarkaaliseksi versioksi, jossa feminiinisyyttä on pyritty demonisoimaan. Luukkaan evankeliumissa kerrotaan miten Maria Magdaleenasta manataan seitsemän demonia.

Vastaavia luvun seitsemän ympärille muotoutuneita myyttejä ja mytologisia tarinoita löytyy ympäri maailman.

Aluperäisen Grimmin veljesten Lumikin kuvitusta 1800-luvulta:


Pöllö, mies ja koira, kaari, jonka "lakikivenä" tyylitelty vapaamuurarilogo, kyyhkynen ja arkku


Myös Disneyn versiossa näkyy monia tuttuja symboleja:


Pöllöt

Pöllöt

Omena (jumalatarsymboli "pylväs" = "a pole" --> "apple")

Kaari, jossa eläinrata. Kaksi pylvästä viittaa vapaamuurarien Jachin ja Boaz -pylväisiin

Fryygialaishattu

Arkkusymboliikka, kuolema ja "ylösnousemus" viittaavat vapaamuurarien kolmennen asteen rituaaliin

Vasara


maanantai 22. helmikuuta 2016

Arman ja pöllö


Viikonlopun Saturday Night Live -jaksossa juontajana oli Arman Alizad.

Kiva paita.


Arman ja pöllö


Pöllön symboliikasta enemmän kirjoituksessa Ateena ja Athene.


lauantai 20. helmikuuta 2016

Nina Kokkinen ja Totuudenetsijä


Vajaa vuosi sitten Ylen uutisissa julkaistiin juttu Akseli Gallen-Kallelan Juseliuksen mausoleumin freskojen luonnoksissa esiintyneestä mystiesestä hahmosta, joka syystä tai toisesta jäi pois lopullisista maalauksista.

Gallen-Kallela poisti Juselius-freskoistaan mystisen hahmon 

Juseliuksen mausoleumi on keuhkotautiin 11-vuotiaana kuolleen Sigridin muistomerkki Porin Käppärän hautausmaalla. Sen freskot teki Akseli Gallen-Kallela. Taiteilijan freskoluonnoksiin tutustumalla tutkija Nina Kokkinen löysi oudon hahmon, joka lopullisista teoksista häipyi. Tutkijalla on poistamiselle oma tulkintansa.

...

Satakunnan museoon sijoitettuihin freskoluonnoksiin tutustui perusteellisesti myös Turun yliopiston tutkija Nina Kokkinen. Hän analysoi teosten kuva-aiheita. Esityöt ja luonnokset ovat toimineet johtolankana taiteilijan tarinan hahmottamisessa.

– Huomioni kiinnitti, kun isokokoisesta hiilipiirroksesta oli pyyhitty jotain pois. Lopulta helposti tunnistettava hahmo löytyi lähes jokaisen teoksen luonnoksista.

Valtavasta määrästä luonnoksia hän löysi monta samantyylistä hahmoa, jotka luonnostyön edistyessä pikkuhiljaa häviävät.

– Tyyppi kulkee aluksi mukana kaikissa isoissa teoksissa Keväästä Paratiisiin. Hahmolla on kaapu ja sauva. Kutsun häntä Totuudenetsijäksi, kertoo Kokkinen.

Taiteilijan luonnoksista lopulta hahmo häviää.

Tutkijan mukaan yhteen valmiiseen teokseen hahmo jäi - mutta muuttuneena.

Tuonelan joella –freskossa on taiteilijan omakuva, joka luonnoksissa oli vielä kaapuun ja sauvaan sonnustautunut Totuudenetsijä.

Koko juttu: http://yle.fi/uutiset/gallen-kallela_poisti_juselius-freskoistaan_mystisen_hahmon/7904849


Juseliuksen mausoleumi


Myös Satakunnan kansa kiinnostui Kokkisen löydöistä:
Tutkija Nina Kokkinen avaa uuden näkökulman Juséliuksen mausoleumiin. Hautamuistomerkkiä täyttävät erikoiset symbolit, jotka eivät edusta perinteistä kristillistä linjaa. Akseli Gallen-Kallela luonnosteli mausoleumin seinille muun muassa avaruusmaisemia, tuonelan virran, egyptiläisen Ankh-ristin ja muurauslastan.

Kokkinen sukelsi taitelijan henkiseen aatemaailmaan. Gallen-Kallela oli vapaamuurari, mutta Kokkinen varoittaa tulkitsemasta Juséliuksen mausoleumin symboleita ja maalauksia yksioikoisesti tästä näkökulmasta. Taiteilijan suhde henkisyyteen oli hyvin monimutkainen.

Väitöskirjaa tekevä Turun yliopiston tutkija Nina Kokkinen on tehnyt aiheesta ansiokasta tutkimusta. Seuraavassa otteita hänen julkaisemastaan artikkelista Totuudenetsijä.


Kuvaohjelman tärkein hahmo on pyyhitty seiniltä pois. Havahdun ajatukseeni arkiston hämärässä nojautuessani lähemmäs Kevään luonnosta, jonka Akseli Gallen-Kallela teki luonnolliseen kokoon hahmottaakseen sen avulla millaiselta teos näyttäisi hautamausoleumin seinällä. Rullalle käärityn paperin keskelle on jäänyt muisto poispyyhityistä piirroista. Ne muodostavat kaapuun kietoutuneen hahmon, joka nousee ylös mäenrinnettä sauvaansa tukeutuen. Kutsun hahmoa totuudenetsijäksi ja uskon, että hän kantaa mukanaan tärkeää avainta koko hautakappelin kuvaohjelman tulkitsemiseksi. Termi on peräisin vuosisadanvaihteen aikalaislähteistä, joissa totuuden etsimisestä kirjoitettiin muun muassa August Strindbergin ja Eino Leinon kaltaisten taiteilijoiden yhteydessä. Lähden etsimään hahmon visuaalisia ilmaisuja Gallen-Kallelan taiteesta tukeutumalla Kevään poispyyhityn totuudenetsijän piirteisiin: kaavun ja sauvan tunnusmerkkeihin sekä vaeltamisen mielikuviin. Poispyyhittynä, muunneltuna ja erilaisiin naamioihin verhottuna hahmo jatkaa taivallustaan läpi hautamausoleumin oikeanpuoleisen seinän päätyen viimein Paratiisiin. Hänen jäljissään kulkeminen tarjoaa mahdollisuuden nähdä hautakappelin maalaukset uudessa valossa.

...

Paratiisi, luonnos
Aloitetaanpa sieltä, minne jäljet päättyvät. Totuudenetsijän vaellus johtaa lopulta Paratiisiin – kuorin oviaukon ylle maalattuun teokseen, joka tuonpuoleisen maisemana muodostaa luontevan jatkon oikeanpuoleisen seinän maalliselle taivallukselle. Vaikka teos on totuudenetsijän (tilallisen) vaelluksen päätepiste, mausoleumin kuvaohjelman ajallisen kehittymisen näkökulmasta se sijoittuu kuitenkin alkuun. Juuri Paratiisin maisemiin totuudenetsijä ilmestyy ensimmäisenä. Teoksen kuva-aihe kiinnittyi jo projektin varhaisessa vaiheessa. Gallen-Kallela luonnosteli ensimmäiset versiot siitä syksyllä 1901, jolloin suurin osa mausoleumin muusta kuvaohjelmasta eli vielä vahvasti Stenbäckin ehdottaman kuolemantanssiteeman ympärillä ja muuttui jatkuvasti.

...


Paratiisin aiempien luonnosten tarkasteleminen paljastaa valkoasuisen ”pyhiinvaeltajan” totuudenetsijän muunnelmaksi. Kun hahmo ensimmäisen kerran ilmestyi luonnoksiin talven aikana, hän taivalsi ilotarhan polkua selkeämmin kaapuun pukeutuneena ja sauvaansa tukeutuen.


...

Juselius-mausoleumin kuvaohjelmassa kaapuun kiedottu totuudenetsijä ilmestyykin seuraavaksi Tuonelan joelle – taiteilijana itsenään.


Tuonelan joella, luonnos

...

Kyseinen luonnos vahvistaakin edelleen käsitystäni siitä, että hautamausoleumin kuvaohjelmassa vaeltavalla totuudenetsijällä on hallussaan korkeampaa, henkistä viisautta. Kuoleman edessäkään hän ei hätkähdä, vaan jatkaa matkaansa kenties uuden tiedon toivossa.

...

Kallela-kirjan lukua, josta kyseinen tunnustus löytyy, kuvittaa teos, jossa kaapuun sonnustettu hahmo kulkee sauvaan tukeutuen tuonpuoleiseen viittaavassa maisemassa. Se on selvästikin hyvin läheistä (kuvallista) sukua mausoleumin seinillä vaeltavalle totuudenetsijälle.


...
Totuudenetsijän kaavun alta näyttäisikin siten olevan kuorittavissa esiin kuva ”henkisemmän” taiteen tekijästä. Tämä muutos konkretisoituu myös luonnoksissa, joiden myötä Tuonelan joella saa viimein lopullisen muotonsa. Prosessin aikana Gallen-Kallelan uhmakas, kaapuun puettu omakuva muuntuu hiljalleen taitelijamuurariksi essuineen ja lastoineen.

Tuonelan joella

...

Sen jälkeen, kun Gallen-Kallela oli toteuttanut kaavunkääntönsä totuudenetsijästä ”henkisemmän” taiteen tekijäksi Tuonelan joella, hän sovitti hahmoa vielä yhteen teokseen: Kevääseen, jonka äärellä ensi kerran havahduin pohtimaan sen merkitystä. Totuudenetsijä ilmestyy rinteeseen verrattain myöhäisessä vaiheessa, todennäköisesti loppuvuodesta 1902, jolloin teoksen sommitelma nuorine neitoineen, jousiampujineen ja lapsineen oli käytännössä jo valmis.  


Kevät, luonnos

Gallen-Kallela kaavussa Tarvaspäässä 1928


Kaikesta päätellen Nina Kokkinen on älykäs ja ammatissaan pätevä tutkija. Julkaisussa on kuitenkin yksi erikoinen piirre. Kokkinen analysoi hahmoa, joka on kaapuun puettu, sauvaan tukeutuva ja vaeltava mies, jolla on hallussaan korkeaa viisautta. Kokkinen jopa nimeää hahmon Totuudenetsijäksi. Erikoista Kokkisen kattavassa ja korkealuokkaisessa analyysissä on se, että hän ei mainitse kertaakaan sanoja tarot tai Erakko.


Erakko


Herää kysymys: Miksi?

Miksi symboliikkaa, taidehistoriaa ja okkultismia tutkinut asiantuntija jättää mainitsematta, että vapaamuurari Gallen-Kallelan kaapuun pukeutunut Totuudenetsijä on viittaus tarotin Erakkoon?

Ehkä hän ei vain tunne tarotia?

Tuntee. Totta kai tuntee. Ajatus, että ammattitaitoinen symboliikkaa tutkiva taidehistorian asiantuntija ei tuntisi tarotia, on naurettava.

Kokkinen tuntee tarotin varsin hyvin. Omien sanojensa mukaan hänellä on tarot-pakka työpöydällään.


Ote Kokkisen haastattelusta ESSWE-lehdessä


Jos Kokkinen siis tietää, että Gallen-Kallelan kaapuun pukeutunut mies on tarotin Erakko, miksi hän tekee tietoisen valinnan ja jättää kertomatta näin oleellisen tiedon? Eikö hän halua kertoa koko totuutta - vai eikö hän voi?

Oli vastaus kysymykseen kumpi tahansa, lopputulos on sama. Kokkisen tutkimus ei pyri totuudellisuuteen - siis koko totuuden kertomiseen. Eikö valikoiva totuus ja totuuden kertomatta jättäminen ole valehtelun läheisiä sukulaisia?

Nina Kokkisen Totuudenetsijää koskeva tutkimus on valitettavan kuvaava esimerkki akateemista tutkimusmaailmaa vaivaavasta sensuurista. Asioita jätetään tietoisesti kertomatta, koska on olemassa tiettyjä rajoja, joita tutkijat eivät voi (tai halua) ylittää.

Sama ilmiö näkyy suomalaisten museoiden toiminnassa. Suomesta löytyy kymmeniä tarot-patsaita, mutta yksikään museo ei kerro tästä ilmiöstä mitään. Kyse ei ole tietämättömyydestä. Kyse on valinnasta.

Lue myös aiheeseen liittyvä kirjoitus Hyvä veli.

Erakko-kortin symboliikasta kiinnostuneille suosittelen Michael Tsarionin videoluentoa The Hermit:





Lisäys 4.5.2016:

Nina Kokkinen vieraili 3.5.2016 Perttu Häkkisen radio-ohjelmassa (Yle Puhe) kertomassa työstään. Ohjelmassa käytiin seuraava keskustelu:

Perttu Häkkinen: Millaista palautetta sinä sitten olet saanut?
Nina Kokkinen: Oikeastaan laidasta laitaan. (naurahdus) Se on kiinostavaa. Mä itse asiassa viime viikollakohan löysin sellaisen blogikirjoituksen, jossa tota... joku analysoi mun artikkelia, missä siis puhuttiin Akseli Gallen-Kallelan esoteerisuudesta.

PH: Se oli tämä Eliitin Esoteeriset Symbolit -blogi.
NK: Se muuten varmaan oli se... Jossa epäiltiin ja mietittiin sitä, että olenko minä jotenkin estynyt kertomasta sitä, että näillä kuvilla jota siinä analysoin on myös yhteys tarot-kortteihin. Naureskelin siinä itsekseni, että noh, hän ei varmaan ole kirjoittanut koskaan artikkeleita. Niillä on tietty määrä mitä niihin voi oikeasti kertoa asioita. Toisaalta kannattaa ehkä säästää jotain myös väitöstutkimukseen.
PH: Eli et tahallasi jättänyt tätä Erakko-kortin yhteneväisyyttä pois?
NH: Juu ei. Ei. Se oli... Tai no, jätin tahallisesti. Siitä syystä, että sivutila loppuu kesken. Et en voi avata kaikkea... mutta tota... Tavallaan se oli hauska... hauska tota niin niin... tämmönen, minkä itse nyt vasta tässä löysin... Mut on todella niinkun... Hyvin semmosta niinkun voimakasta agressiota tullu. Ja sitten myöskin... myöskin niinkun... tavallaan otetaan niin voimakkaasti todesta se mitä minä olen sanonut, että... Että tota... Kehotetaan, et älkää enää menkö Juselius-mausoleumiin katsomaan näitä kuvia, koska ne ovat saatanasta, mikä on hyvin outo reaktio minusta myöskin.

"Sivutila loppui kesken." Että sellainen selitys.

Ohjelman voi kuunnella kokonaisuudessaan täällä: http://areena.yle.fi/1-3419868



torstai 18. helmikuuta 2016

Astro-teologia - osa 30: Lasarus


Raamatussa on tarina Jeesuksen tekemästä ihmeestä, jossa hän herättää Lasaruksen kuolleista.

Tarina alkaa siitä, että Jeesus saa tiedon Lasaruksen sairastumisesta tämän siskoilta Martalta ja Marialta. Jostain syystä Jeesus päättää odottaa kaksi päivää, jonka jälkeen hän ilmoittaa opetuslapsilleen, että Lasarus on nyt kuollut, ja että hän aikoo lähteä herättämään tämän henkiin. Jeesuksen mukaan oli hyvä asia, että Jeesus ei ollut Lasaruksen kuolinvuoteella parantamassa tätä, ja että Lasarus oli nyt kuollut, koska Lasaruksen kuolleista herättämäinen tulisi vahvistamaan opetuslasten uskoa.
14 Siksi Jeesus sanoi suoraan: "Lasarus on kuollut. 15 Teidän tähtenne olen iloinen, etten ollut siellä: tämä vahvistaa teidän uskoanne. Nyt lähdemme hänen luokseen." (Joh.11:14-15)

Eikö tuo ole vähän kyseenalaista toimintaa? Antaa kaverin kärsiä kuoleman tuskissa pari päivää ihan vaan sen takia, että pääsee näyttämään kavereilleen millaisia temppuja osaa tehdä?

Erikoinen jumala.

Lopulta Jeesus saapuu Lasaruksen haudalle, jossa tämä on maannut kolme kokonaista päivää.
38 Järkyttyneenä Jeesus tuli haudalle. Se oli luola, jonka suulla oli kivi. 39 "Ottakaa kivi pois", käski Jeesus, mutta Martta, vainajan sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo. Hän on siellä nyt neljättä päivää." 40 Jeesus vastasi: "Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?"
41 Kivi otettiin pois. Jeesus kohotti katseensa ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet kuullut minua. 42 Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta minä sanon tämän näiden ympärilläni seisovien ihmisten tähden, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut." 43 Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: "Lasarus, tule ulos!" 44 Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: "Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä."  (Joh.11:38-44)

Miljoonat kristityt uskovat tähän tarinaan kirjaimellisesti, koska heille ei ole selitetty tämän tarinan symboliikkaa. Ei tietenkään ole, koska tarina ei varsinaisesti ole kristillinen tarina, vaan paljon kristinuskoa vanhempi.


The Raising of Lazarus


Lasaruksen tarina ei ole mitään muuta kuin uudelleenkierrätetty egyptiläisen mytologian tarina auringonjumala Osirisista ja hänen kuolleista nousemisestaan. Kolmen päivän kuolema on vanha astroteologinen vertauskuva talvipäivänseisaukselle, jolloin aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi ja "nousee kuolleista". Aiheesta enemmän kirjoituksessa Kuolleista noussut.

Jopa nimi Lasarus on sanaleikki, jolla viitataan Osirisin egyptiläiseen nimeen Asur.
Originally French L’azuras or L’asur, means, the Asura. Asur, Asura. Asurya is the sun. The Egyptian name for Osiris is Asur. The raising of Lazarus, is connected to the raising of the dead sun at the Solstice points, especially winter when Virgo is on the Eastern horizon. Later during the Solar Cult the raising of Lazarus in the home of the Biblical Mary, another virgin, was to do with the opening of the Egyptian New Year, July 25th, then in the sign of Virgo. (Michael Tsarion)

Raamatun kertomassa versiossa on Lasaruksen kaksi sisarta Martta ja Maria - Two ladies - jotka ovat kristillinen versio egyptiläisistä auringon äideistä/sisarista Isis ja Neftys. Two ladies -symboliikasta enemmän kirjoituksissa Käärme ja sauva ja Ilmatar ja sotka.


Isis, Osiris (kuvattuna djedinä) ja Neftys


keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Miekat Suomen vaakunassa


Vähän aikaa sitten eräs lukija kysyi, että kuvaako Suomen vaakunan leijonan haarniskoitu käsi Karjalaa?


Karjalan vaakuna


Ilmeisesti se on jokseenkin yleinen käsitys, että vaakunassa olevat miekat liittyisivät jotenkin Karjalaan ja sen vaakunaan, jossa on kaksi miekkaa pitelevää kättä. Esimerkiksi Suomen vaakunan Wikipedia-sivuilla esitetään näkemys, että Suomen leijonan kannattelemat miekat liittyisivät Ruotsin ja Venäjän välisiin sotiin.
Kaksi erilaista miekkaa muistuttavat Karjalan vaakunassa esiintyviä. Koska Ruotsi ja Venäjä kävivät Karjalan alueista vuosina 1579-1595 ankaraa taistelua, tämän on toisinaan tulkittu symboloivan sitä, että Folkungien Götan leijonalla on oikeassa etukäpälässä lännen suora miekka ja leijona polkee jalkoihinsa idän käyrän sapelin – Ruotsi murskaa Venäjän. (Wikipedia)

Toisaalta Wikipedia tarjoaa toisenkin - vähän erikoisemman - vaihtoehdon miekkojen symboliselle taustalle:
Muun muassa Matti Klinge on kuitenkin selittänyt, ettei käyrä sapeli Suomen ja Karjalan vaakunoissa alun perin suinkaan viitannut Venäjään, jonka sotilaat eivät ole sellaisia koskaan käyttäneetkään, vaan mongoleihin, jotka vielä 1500-luvulla pitivät hallussaan laajoja alueita Etelä-Venäjällä, sekä mahdollisesti myös turkkilaisiin, joita kaikkialla Euroopassa tuohon aikaan pidettiin uhkana. (Wikipedia)

Niinpä niin. Aina löytyy kaikenlaisia eksoteerisia selityksiä, mutta symboliikan esoteerisesta tasosta pysytään tiukasti vaiti.

Täytyy muistaa, että "Eliitin" symboliikka perustuu hyvin usein esoteerisiin oppeihin, joista neljä yleisintä on astrologia, numerologia, tarot ja kabbala. Tarkasteltaessa Suomen vaakunan miekkoja, huomio kiinnittyy astrologiaan.


Suomen vaakuna


Ensimmäinen vihje symboliikan esoteeriselle tasolle on miekkojen asemointi suhteessa leijonaan. Toinen on ylhäällä, toinen alhaalla ja välissä leijona. Miksi tällainen asemointi?

Toinen vihje on ylempää miekkaa kannattelevan käden asento. Miksi se on valmiina lyömään?

Kolmas vihje on leijonan jalkojen suhde alempaan miekkaan. Millä perusteella leijona "talloo jalkoihinsa" tätä miekkaa? Näyttääkö miekan tallominen tältä?

Ei, esoteerisen symboliikan näkökulmasta leijona ei tallo alempaa miekkaa. Se tasapainoilee sen päällä. Miksi? Koska astrologia.

"Tasapainoilu" viittaa astrologiassa Vaa'an merkkin. Astrologiassa Vaaka edustaa mm. tasapainoa, oikeudenmukaisuutta ja harmoniaa.

Tarotissa Vaa'an kortti on Oikeudenmukaisuus.


Oikeudenmukaisuus


Kortissa näkyy sama tasapainon ja harmonian asetelma kuin Suomen vaakunassa. Toisessa kädessä oleva vaaka edustaa Vaa'an merkiä - toisessa kädessä oleva suora miekka edustaa Oinaan merkkiä. (Oinas = Aries = Ares [kreikka] = "taistelu") Nämä kaksi eläinratamerkkiä ovat suoraan eläinradan vastakkaisilla puolilla. Oinas on kevätpäiväntasauksen merkki - Vaaka on syyspäiväntasauksen merkki. (Lue: Nissan, Mazda ja Opel) Oinasta hallitsee maskuliininen Mars (Roomassa sodan jumala) - Vaakaa hallitsee feminiininen Venus (Roomassa rakkauden jumalatar).

Symboliikka kuvaa tasapainoa, harmoniaa ja vastakohtia. Feminiini - maskuliini, Mars - Venus, sota - rakkaus, kevätpäiväntasaus - syyspäiväntasaus, auringon "syntymä" - auringon "kuolema" jne. Vastakohtien symboliikasta enemmän kirjoituksessa Vastakohdat.


Oinas ja Vaaka eläinradan vastakkaisilla puolilla


Suomen leijonan miekkojen symboliikka kuvaa täsmälleen samaa astrologista vastakohtaparia. Alempi miekka (tasapainoilu) edustaa Vaakaa - ylempi lyömään valmis oleva miekka (sota) edustaa Oinasta. Keskellä on tietenkin auringon symboli leijona - aivan samaan tapaan kuin aurinko on eläinratakiekon keskellä.

Astrologiaan viitaa myös leijonan hännän numeroa kahdeksan muistuttava lemniscate, joka on vanha eläinradan symboli.

Vaakunan yhdeksän ruusua edustavat toisaalta ruusuristiläisen veljeskunnan yhdeksää vihkimysastetta, mutta toisaalta myös Leijonan, Vaa'an ja Oinaan kanssa eläinradan muodostavaa yhdeksää muuta merkkiä. Eläinradasta enemmän kirjoituksessa Eläinrata ja luku 12.

Muut Suomen vaakunaa käsittelevät kirjoitukset:



Breaking news 7


Hmm... Mikähän olis hyvä kuva tähän linnunpönttöuutiseen...

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/17/miksi-tarvitaan-miljoona-linnunponttoa






Pöllön symboliikasta enemmän kirjoituksessa Ateena ja Athene.

Kaava:
  1. Breaking news 1
  2. Breaking news 2
  3. Breaking news 3
  4. Breaking news 4
  5. Breaking news 5
  6. Breaking news 6


tiistai 16. helmikuuta 2016

Tuonelan hauen pää


Espoon Ruukinrannassa, taiteilija Akseli Gallen-Kallelan museon, Tarvaspään, pihassa on Pekka Kainulaisen ja Veikko Tolvasen vuonna 1994 valmistunut teos Tuonelan hauen pää.


Tuonelan hauen pää


Teoksen symboliikalla on kaksi tasoa. Eksoteerinen taso, eli ns. julkinen taso, viittaa tietenkin Kalevalaan ja Pohjolan emännän Ilmarisella teettämiin ansiotöihin.
Tuop' on Pohjolan emäntä sanan virkkoi, noin nimesi:
"Äsken alli annetahan, sinisotka suoritahan,
kun saat suuren suomuhauin, liikkuvan kalan lihavan,
tuolta Tuonelan joesta, Manalan alantehesta
ilman nuotan nostamatta, käsiverkon kääntämättä.
Sata on saanut pyytämähän, tullut ei yhtänä takaisin."

Veistoksen esoteerisella tasolla kyse on jostain aivan muusta. Symboliikka liittyy Gallen-Kallelan vapaamuuraritaustaan.


Gallen-Kallela vapaamuurarien harpin kanssa

"Tuonelan virralla" - taiteilija on maalannut freskoon itsensä muurarinlasta kädessä


Vapaamuurarikontekstissa hauen pää on sanaleikkisymboli, jolla viitataan 33. asteen vapaamuurariguruun nimeltä Albert Pike.


Albert Pike


"Pike" on suomeksi "hauki". Albert Pike on oman aikansa johtava vapaamuurari, joka johti vapaamuurariliikkeen sisälle syntynyttä Illuminatia. Hän oli siis "Head of Illuminati".

Ku Klux Klaninkin taustalla vaikuttaneesta Albert Pikesta enemmän kirjoituksessa Laulupuut.

Vapaamuurarisymboliikassa pää edustaa johtavaa asemaa, mestariutta ja senioriteettiä. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Veitsi ja pää.



Breaking news 6


Stop the press!

http://www.iltalehti.fi/fiidifi/201602160103205_fd.shtml





Kyllähän tällaisen asian täytyy olla ihan kansainvälinen uutinen, eikö?

Pöllön symboliikasta enemmän kirjoituksessa Ateena ja Athene.

Kaava:
  1. Breaking news 1
  2. Breaking news 2
  3. Breaking news 3
  4. Breaking news 4
  5. Breaking news 5


maanantai 15. helmikuuta 2016

Astro-teologia - osa 29: 70 opetuslasta


Kaikki varmasti tietävät, että Raamatun mukaan Jeesuksella oli 12 opetuslasta. Jos vähänkään tuntee uskontojen kehityshistoriaa ja kristinuskon astro-teologista taustaa, ei ole vaikea ymmärtää 12 opetuslapsen vertauskuvallista yhteyttä 12 eläinradan merkkiin. (Aiheesta enemmän kirjoituksessa Eläinrata ja luku 12)


Jeesus, eläinrata ja 12 opetuslasta


Raamatussa kuitenkin mainitaan, että Jeesus valitsi 12 varsinaisen opetulapsen lisäksi vielä 72 muuta opetuslasta. Jos 12 opetuslapsessa on kyse eläinradasta, mihin nämä 72 viittaavat?
Tämän jälkeen Herra valitsi vielä seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän aikoi itse mennä.  (Luuk. 10:1)

Toisaalta kirkkoisät eivät ole aivan yksimielisiä siitä, että opetuslapsia oli tarkalleen juuri 72. Vanhoissa kristillisissä käsikirjoituksissa luku vaihtelee yleensä 70 ja 80 välillä. Yleisesti näistä opetuslapsista käytetään kuitenkin termiä 70 opetuslasta, millä viitataan epämääräiseen noin-arvio-lukuun.


70 opetuslasta


12 eläinradan merkkiä pohjautuu 12:een taivaalla näkyvään tähdistöön, jotka ovat maapallon ratatasoa ympäriöivällä vyöhykkeellä, jota kutsutaan nimellä ekliptika.





Vaikka nykyään ekliptikalla on 12 tähdistöä, tämä ei ole aina ollut niin. Tähdistöjen muodot, koot ja lukumäärät ovat jonkin verran vaihdelleet astronomian/astrologian pitkän historian aikana aikakausien ja kulttuurien mukaan. Esimerkiksi ison ja pienen karhun tähdistöt ovat kauan sitten olleet osa samaa tähdistöä.

Nykyisen vuonna 1922 syntyneen kansainvälisesti hyväksytyn määritelmän mukaan taivaalla on yhteensä 88 tähdistöä - eli 12 eläinradan tähdistöä ja 76 muuta tähdistöä.

Jos 12 opetuslasta viittaa 12:een eläinradan tähdistöön, mihinköhän ne kristinuskon ~70+ muuta opetuslasta viittaisivat?


88 tähdistöä