Symbolien Helsinki - 10: Aurinko

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan kymmenes osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Sivulla 22 Väisänen esittelee Helsinginkatu 7:n päätykolmion, jossa on aurinko horisontissa. Kyseessä on sama rakennus, josta löytyy pyramidisymboliikkaa, jota esiteltiin osassa kuusi. Väisäsen selitys symboliikan merkitykselle: "Nouseva aurinko kertoo uskosta tulevaisuuteen."

Varmasti.

Sivu 22

Aurinko horisontissa on atonistisen "Eliitin" hyvin paljon käyttämä symboli. Koska vapaamuurarius on yksi atonismin haara, ei ole mitenkään outoa, että vapaamuurarisymboliikkaa pursuavasta Helsingin katukuvasta löytyy kyseistä symboliikkaa. 

Aurinko horisontissa oli muinaisessa Egyptissä symboli, joka tunnettiin nimellä akhet. Kun egyptiläinen atonismin kantaisä faarao Akhenaton rakennutti itselleen uuden pääkaupungin, sen nimeksi tuli Akhetaton. Suomeksi tämä on "Aton horisontissa". Vapaamuurarikonteksissa aurinko horisontissa viittaa siis Aton-kulttiin ja erityisesti sen vanhaan valtakeskukseen Akhetatoniin. Toisaalta se viittaa myös Oinaan aikakauteen, jolloin Aton-kultti syntyi Egyptissä. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Ilmatar ja sotka. 

Alkuperäisessä egyptiläisessä akhet-symbolissa aurinko
on kahden vuoden tai kukkulan välissä

Nykyaikainen akhet-symboli vapaamuuraritemppelissä

Nykyaikainen akhet-symboli vapaamuurari George Washingtonin tuolissa

Sivulla 48 Väisänen puhuu Saariston talon symboliikasta. Portissa olevaa akhet-symbolia Väisänen ei noteeraa mitenkään. Kuvassa näkyy myös osassa neljä esiteltyä Jachin & Boaz -symboliikkaa.

Sivu 48

Sivulla 58 Väisänen puhuu Kansallisteatterin päätykolmiosta, jossa akhet on vapaamuurarien Jachin & Boaz -pylväiden välissä. Taas selitykseksi tarjoillaan lapsellista höpöhöpöä: "Fasadin päätykolmion ylin osa on lyyra. Se kertoo, että täällä tehdään kulttuuria. Olihan lyyra Apollon-jumalan, tieteiden ja taiteiden suojelijan, symboli. Siitä hieman alaspäin sijaitseva auringonnousu kertoo ajan tilanteesta ja luottamuksesta tulevaan: tästä alkaa suomalaisen kulttuurin nousu."

Atonismista tai muinaisesta Egyptistä ei mainita mitään.

Sivu 58

Sivulla 62 akhet esiintyy kukon kanssa, joka esiteltiin aiemmin osassa viisi. Kyseessä on Kruunuhaan Wilkmanin talo.

Sivu 62

Akhet tulee vastaan myös sivulla 117, jossa puhutaan Kruunuvuorenkatu 3:n seinäkoristeesta. Väisänen puhuu jälleen kerran "luottamuksesta tulevaan". Atonista, akhetista tai muinaisesta Egyptistä ei mainita mitään.

Sivu 117

Sivulla 170 Väisänen esittelee Tamminiemen huvimajat. Toisen huvimajan päätykolmiossa on akhet. Mihin symboliikka oikeasti viittaa jätetään jälleen kerran kertomatta.

Sivu 170

Sivulla 166 puhutaan Seurasaaren vanhan kioskirakennuksen symboliikasta. Tällä kertaa kyse ei ole auringosta horisontissa, vaan taivaalla olevasta auringosta, joka lähettää auringonsäteitään alaspäin. Symboliikan tulkinta on taas taattua väisäslaatua: "Kioskin luukun molemmissa yläreunoissa on säteilevä aurinkokuvio. Aurinkosymboleita on käytetty myös skandinaavisessa mytologiassa, mutta nämä ovat erilaisia ja edustavat 1900-luvun tyyliä. Niiden symboliikka onkin käyttötarkoitukseen viittaava. Kioski tehtiin terveys- ja virvoitusjuomille, ja auringonsäteiden vaikutus on tulkittava hyvinvointiin liittyväksi."

Varmasti.

Sivu 166

Todellisuudessa symboliikka viittaa Aton-kulttiin ja muinaisegytiläiseen taiteeseen, jossa Aton kuvattiin  taivaalla olevana aurinkokiekkona, joka lähettää säteensä alas maahan. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Auringonssäteet.

Faarao Akhenaton ja Atonin säteet

Aton ja auringonsäteet vapaamuuraritemppelissä (Philadelphia)

Sivuilla 108 ja 109 Väisänen esittelee Helsingin Tuomiokirjon reliefejä. Esittelemättä jää se reliefi, jonka symboliikka on kuin kopio Akhenatonin ajan taiteesta, jossa kontillaan oleva mieshahmo ottaa vastaan taivaalta tulevat auringonsäteet. Verratkaa alla olevia kuvia keskenään. Tuomiokirkon reliefeistä enemmän kirjoituksessa Helsingin Tuomiokirkon reliefit.

Tuomiokirkon reliefissä mieshahmo on kontillaan ottamassa vastaan auringonsäteet

Faarao Akhenaton ottamassa vastaan Atonin auringonsäteet

Sivut 108 ja 109

Sivulla 180 esitellään Pukinmäen aurinkosymboliikkaa sisältävä tilataideteos Aurinkolabyrintti. Väisäsen mukaan symboliikka liittyy "etsimiseen, eteenpäin menoon ja välillä eksymiseen". Väisänen jättää kertomatta, että labyrinttisymboliikka on "Eliitin" käyttämä symboli, joka liittyy niin temppeliritareihin kuin vapaamuurareihinkin. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Aurinkolabyrintti.

Sivu 180

Labyrintti Eastern Star -vapaamuurariorganisaation tunnuksessa

Labyrintti temppeliritarien rakennuttamassa Chartresin katedraalissa

 

"Freemasonry is labyrinthine. It is full of puzzles, conundrums, misspellings, corruptions, cryptic clues, and simple salutes, childish codes, contrivances, circular paths, roads that sometimes lead nowhere, walls appearing to be ten feet thick yet giving way easily to the lightest touch in the right spot, riddles to be solved, numerous passwords, an allegorical, highly symbolical, double-entendre storyline worthy of the best latter-day spy writers, protected by secret signs and symbols and a myriad of enigmas to be confronted… In the labyrinth that is Freemasonry there is a center where rests its holy grail. Many have tried to find it only to reach dead ends" - Leon Davin (The Ritual: The Greatest Story Never Told)

Sivulla 24 Väisänen kertoo Helsinginkatu 17:n siivekkään auringon symboliikasta: "Se viittaa valtaan, voimaan ja jopa jumaluuteen."

Sivu 24

Symboliikka viittaa valtaan? Kenen valtaan, Liisa? Kenen?

Siivekäs aurinko vapaamuuraritemppelin sisäänkäynnin yläpuolella

Vapaamuurarisymboliikkaa: siivekäs aurinko

Seuvaava osa: Tarot

Symbolien Helsinki - osa 2: Harppi ja suorakulma

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan toinen osa. Lue ensimmänen osa: Portinvartija Liisa Väisänen 

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Kirjassa on vain yksi kohta, jossa puhutaan vapaamuurareista, ja heidän symboliikastaan. Tämä kohta ei paljasta mitään salattua, koska kyse on Kaisaniemen Vapaamuurarin haudasta. Se on julkinen "taideteos", jonka yhteys vapaamuurareihin on yleistä tietoa. Sen symboliikasta voi puhua vapaasti. Tai siis melko vapaasti. Väisänen jättää sopivasti mainitsematta haudalla kasvavan marjakuusen ja sen symbolisen merkityksen. 

Vapaamuurarin hauta ja marjakuusi

Väisäsen hautaa koskeva teksti on hieman erikoinen, koska se väittää, että emme voi olla varmoja, kuuluiko tähän haudattu henkilö vapaamuurareihin. Hieman kummallinen toteamus. Vapaamuurarin hauta, mutta emme tiedä, oliko hän vapaamuurari? 

Loogista.

Tämä ilmeisesti liittyy siihen, että tekstissä yritetään häivyttää Walhalla-seuran yhteys vapaamuurareihin. Walhalla-seura oli ensimmäinen tai yksi ensimmäisistä Illuminati-looseista Suomessa. Illuminati on vapaamuurariliikkeen suojissa toimiva salaseura salaseuran sisällä, joka näiden kaiken maailman liisaväisästen mukaan lakkautettiin 1700-luvun lopulla. Tämä väite on valhe.

Sivu 52

Viereisellä sivulla on vapaamuurareja koskeva infolaatikko, joka on melkoista vapaamuuraripropagandaa. Sisällöstä voi päätellä, että Väisäsen suhtautuminen vapaamuurareihin on täysin kritiikitöntä. Hän mm. kertoo "vapaamuurarien tähtäävän paremman maailman kehittämiseen". Sitten hän ihmettelee, miten vapaamuurareita pidetään Suomessa "lähes salaseuran kaltaisena järjestönä". Koko infolaatikon sisältö on todella paksua propagandaa, mikä ei tietenkään yllätä, jos ottaa huomioon kirjan tilaajat.

Sivu 53

Tässä kohtaa on oleellista esittää kysymys: Puhuuko tässä objektiivisesti asiaa tarkasteleva tutkija? Vai itse vapaamuurareihin kuuluva jäsen, joka puolustaa omiaan? (Kyllä, myös naiset voivat olla jäseniä.) 

Sivulla 52 Väisänen kertoo vapaamuurarien logon symboliikasta: "Vapaamuurareiden symboleista tunnetuimmat ovat tässäkin esiintyvät kulmaviivain ja harppi. Ne symboloivat sääntöjä ja toisaalta vapautta niistä. Harppia voi itse säätää, kulmaviivainta ei. Kuten yleisemminkin ruusuristiläisissä järjestöissä nämä symbolit kertovat sääntöjen tarpeellisuudesta mutta myös luovuuden vapaudesta. Ihmisen taito on yhdistää ja mitata rajoja ja vapautta sopivasti toisiinsa."

Sivu 52

Väisäsen on pakko tuottaa tällaista eksoteerista höpöhöpöä, jotta symboliikan oikea esoteerinen merkitys saataisiin piilotettua. Todellisuudessa vapaamuurarilogon harppi ja suorakulma edustavat muinaisegyptiläistä jumalparia Geb ja Nut. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Vapaat muurarit. 

Geb (maassa) ja Nut (tähtitaivas)

Tähtitaivasta edustavan Nut-jumalattaren symbolinen yhteys harppiin näkyy sivulla 179 esiteltävässä taideteoksessa Harppi ja tähdet, jonka nimi jo kertoo kaiken oleellisen. Teoksessa on vapaamuurarilogon harpin lisäksi astioita, joissa on tähtiä. Vaikka Väisänen puhui sivulla 52 vapaamuurarien harpista, jostain kumman syystä tämän teoksen yhteydessä hän ei mainitse vapaamuurareista mitään. Myöskään Nut-jumalatarta ei mainita. Sen sijaan Väisänen tarjoilee lukijoilleen kaunopuheista diipadaapaa, jolla lukijoita harhautetaan sopivasti. 

Sivu 179

Väisänen puhuu kyllä tähtitaivaasta sivulla 183, mutta Nut-jumalattaresta tai vapaamuurarien harpista ei tietenkään mainita mitään.

Sivu 183

Sivulla 98 Väisänen puhuu Ateneumin julkisivun päätykolmion symboliikasta. Kovasti löytyy kerrottavaa kaikesta muusta, paitsi niistä vapaamuurarien harpista ja suorakulmasta, jotka teokseen on vaivihkaa ujutettu. Tälläkään kertaa ilmeisestä vapaamuurarisymboliikasta ei mainita mitään. Kuten ei myöskään kerrota Ateneumin nimen symboliikasta. 

Sen sijaan Väisänen puhuu päätykolmion naishahmosta, ja sanoo sen olevan Kybeles-jumalatar. Tämä ei pidä paikkaansa. Todellisuudessa hän on Tyche-jumalatar, jolla on myös yhteys vapaamuurarisymboliikkaan. Hän pitää käsissään Konstantinus Suuren kahta kruunua (Itä- ja Länsi-Rooma). Konstantinus Suuren tunnus oli vapaamuurarisymboliikasta tuttu kaksipäinen kotka. Tällä tavalla kahden kruunun kanssa kuvattu Tyche on ikään kuin "symbolisynonyymi" kaksipäiselle kotkalle. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Ateneumin vapaamuurarisymboliikka. 

Sivu 98

Vapaamuurarien harppi ja suorakulma
Ateneumin päätykolmiossa

Tyche kruunaa Konstantinuksen

Sivulla 93 Väisänen esittelee Lönnrotinkatu 3:n sisäänkäynnin yläpuolella olevaa symboliikkaa. Kuvassa näkyvät jälleen vapaamuurarien harppi ja suorakulma, mutta vapaamuurareista ei mainita mitään. Harpin ja suorakulman yläpuolella oleva vapaamuurarien Royal Arch -symboliikka sivutetaan täysin. Lisäksi kuva on rajattu niin, että vapaamuurarisymboliikasta tutut Jachin & Boaz -pylväät jäävät piiloon. Lönnrotinkatu 3:n sisäänkäynnin symboliikkaa on esitelty tarkemmin kirjoituksessa Lönnrotinkatu 3.

Sivu 93

Laajempi kuva paljastaa, että sisäänkäynnin ympärillä on
vapaamuurarisymboliikasta tutut Jachin & Boaz -pylväät.
Katunumero 3 sopii teemaan myös mainiosti. Alkuperäisessä
vapaamuurarien astejärjestelmässä oli kolme astetta.
Kuvassa näkyy sopivasti myös "kolme askelmaa".

Mielenkiintoista on myös se, mitä Väisänen jätti kirjasta pois. Jostain kumman syystä hän ei halunnut mainita mitään yhdestä Helsingin tunnetuimmasta patsaasta, jossa on vapaamuurarisymboliikkaa. Kyse on Senaatintorin Aleksanterin patsaasta, jonka yhteen jalustapatsaaseen vapaamuurari Walter Runeberg piilotti taitavasti melko huomaamattoman vapaamuurarilogon. 

Patsas on täynnä mielenkiintoista symboliikkaa, se on yksi Helsingin hienoimmista veistoksista, ja se on erittäin keskeisellä paikalla. Silti se jätettiin kirjasta pois kokonaan. 

Aleksanterin patsaan jalustapatsas Valo

Vapaamuurarien harppi ja suorakulma piilotettuna poikahahmon jalkoihin

Poikahahmosta löytyy itsenäinen teos kaupunginmuseosta
http://tajunta.net/blog/vapaamuurarisymboliikkaa-kaupunginmuseossa/

Jos Väisäsen tarkoitus olisi oikeasti valistaa lukijoitaan Helsingin katukuvassa näkyvästä symboliikasta, hän esittelisi kirjassaan tämän patsaskokonaisuuden, ja sen runsaan symboliikan. Mutta koska Väisäsen tehtävä on suojella vapaamuurarien salaisuuksia, tällaiset "hyvien veljien" kannalta kiusalliset esimerkit sivuutetaan kokonaan. 

Myös Töölönkatu 11-15:n vapaamuurarilogo jätetään esittelemättä. Mutta se tuskin yllättää ketään.

Vapaamuurarien harppi ja suorakulma ikkunan yläpuolella

Seuraava osa: Silmä

Aton-kultti - osa 10.1: Herakles ja Akhenaton

Päivitetty 24.5.2023.

Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi "Eliitin" käyttämässä symboliikassa on niin paljon viittauksia Herakles-myyttiin. Hyvänä esimerkkinä on Mannerheimien aatelissuku, jolla tuntuu olevan kummallisen läheinen suhde Herakleen tarinaan. 

Suvun vaakunassa on kaksi Herakles-hahmoa nuijan kanssa ja suvun kotipaikasta Louhisaaren kartanosta löytyy patsas Herakleen Omphale-vaimosta, ja heidän tarinaan liittyvästä Dionysos-jumalasta.

Wikipedian mukaan Herakles joutui ensin Omphalen orjaksi, mutta myöhemmin nämä kaksi menivät naimisiin:

"After some time, Omphale freed Heracles and took him as her husband. They travelled to the grove of Dionysus and planned to celebrate the rites of Bacchus at dawn." (Wikipedia)

Mannerheim-suvun vaakuna ja kaksi Herakles-hahmoa

Omphale Louhisaaren kartanossa
(hänet tunnistaa Herakleen leijonan taljasta)

Dionysos-patsas Louhisaaren kartanossa
(kopio Pompeista 1862 löydetystä veistoksesta)

Bacchus Louhisaaren kartanossa

Herakles-teema on hyvin yleinen kuvataiteessa, patsastaiteessa ja varsinkin aatelissukujen vaakunoissa. Tyypillisesti hänet kuvataan alastomana tai puolialastomana, leijonantaljan ja nuijan kanssa.

Herakles on hyvin yleinen aihe renesanssiajan maalauksissa

Alaston Herakles, leijonantalja ja nuija

Prinssi Philipin (kuningas Charles III:n isä) vaakuna 

Melusine von der Schulenburgin vaakuna

Kreikan kuninkaallinen vaakuna

Lappeenrannan vaakuna. Huvittavasti Wikipedia väittää hahmon
olevan "metsäläinen". Toinen yleisesti Herakleen tilalla käytetty
termi on "villimies" ("wild man").

Mutta miksi? Miksi Herakles on niin suosittu hahmo "Eliitin" symboliikassa? Voisiko asiaan liittyä jotain esoteerista? Onko mahdollista, että Herakles edustaa "Eliitille" jotain erityistä?

Herakleen nuijaan liittyy eräs hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta. Se oli tehty oliivipuusta. 

 "Hercules Planting His Club" (Stefano della Bella, 1610–1664)

Voisiko olla, että alaston Herakles, jolla on kädessään pala oliivipuuta on kryptinen viittaus erääseen "Eliitille" tärkeään historialliseen hahmoon, joka kuvattiin myös alastomana miehenä, jolla on kädessään pala oliivipuuta? Onko Herakles samanlainen kryptinen sijaishahmo kuin Mooses, jonka oikea identiteetti on faarao Akhenaton? Suosittelen lukemaan aiheeseen liittyvät kirjoitukset Hyksos-kuninkaat ja Oliivinoksa.

Akhenaton kuvattiin hyvin usein vähissä vaatteissa tai alastomana

Akhetatenista (Amarna) löydetty reliefi, jossa Akhenaton tarjoaa oliivinoksaa Aton-jumalalle.

Molemmilla hahmoilla on alastomuuden ja oliivipuun lisäksi kolmaskin yhteinen tekijä - leijona. Aton-kultti oli aurinkokultti, joten aurinkoa eläinradalla edustava Leijona oli heille tärkeä symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Leijona.

Alla olevassa kuvassa Akhenaton esittää leijonaa. Vastaavasti joissain maalauksissa ja patsaissa Herakles "esittää leijonaa" pitämällä leijonantaljaa päällään.

Akhenaton leijonana

Herakles leijonana

Neljäs yksityiskohta liittyy hahmojen naismaisiin piirteisiin. Ollessaan Omphalen orjana, Herakles pakotettiin käyttämään naisten vaatteita ja tekemään naisten töitä:

"... but there are many late Hellenistic and Roman references in texts and art to Heracles being forced to do women's work and even wear women's clothing and hold a basket of wool while Omphale and her maidens did their spinning." (Wikipedia)

Joissain säilyneissä patsaissa Akhenaton kuvataan hyvin naismaisena hahmona:

Akhenaton ja naisen vartalo

Wikipedia tietää kertoa, että ensimmäiset kreikkalaiset, jotka palvoivat Heraklesta, olivat ateenalaisia. Siis se sama porukka, joka nimesi kaupunkinsa Atonin mukaan. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Ateena ja Athene.

Voiko näin monen yksityiskohdan yhteneväisyys olla pelkkää sattumaa? Varsinkin kun tiedetään, että atonistit loivat Akhenatonille kryptisen sijaishahmon (Mooses) juutalaiseen mytologiaan. Tehtiinkö Herakleen tapauksessa sama temppu?

Mooses on myös hyvin suosittu aihe kuva- ja patsastaiteessa

Sekin on mielenkiintoinen sattuma, että sekä Mooseksen että Herakleen lapsuuteen liittyy molemmissa tapauksissa murhayritys. Kun Herakles oli vauva, Hera yritti tappaa hänet. Vastaavasti kun Mooses oli vauva, faarao yritti tappaa hänet.

Hera yritti tappaa Herakleen käärmeillä

Mooses selvisi murhayrityksestä

Antiikin Roomassa Herakles tunnettiin nimellä Herkules. Joissain roomalaisissa freskoissa Herkules on jostain kumman syystä kuvattu tummaihoisena. Onko tässä käytetty samaa symbolista koodikieltä, jota käytettiin myöhemmin ranskalaisissa Maria ja Jeesus -patsaissa, joissa Maria ja Jeesus ovat mustia? Värivalinta liittyy historiallisen Jeesuksen perheen egyptiläisiin sukujuuriin. Egypti tunnettiin "mustana maana" (Kem/Kemet). Aiheesta enemmän kirjoituksessa Historiallinen Maria Magdalena.

Tätä epäilystä ei ainakaan vähennä se, että Homeros kertoi Iliaassa Herakleen syntyneen Thebassa:

"I shall sing of Zeus’ son, Herakles, noblest of mortals,
Born at Thebes, city of lovely dances" (lähde)

Virallisesti tässä runossa puhutaan tietenkin kreikkalaisesta Theban kaupungista, mutta tässä tapauksessa on kuitenkin syytä epäillä, että kreikkalainen Theba saattaa olla vain tarinan eksoteerinen taso. On mahdollista, että Homeros puhuu verhotusti Egyptin pääkaupunki Thebasta. Se, että Theba löytyy sekä Kreikasta että Egyptistä, mahdollistaa salatun tiedon piilottamisen sanaleikkiin. 

Akhenatonin syntymäkaupunkia ei tiedetä varmuudella, mutta syntymävuotenaan hänen isä Amenhotep III hallitsi Egyptiä pääkaupunki Thebasta.

Musta Herkules ja Omphale

Musta Herkules, Juno ja Minerva. Freskoilla on aina tilaaja. Köyhillä ei varmasti
ollut varaa tilata taloonsa freskoa, joten tilaaja on ollut varmasti varakas. Olisiko
freskon tehnyt taiteilija kuvannut Herkuleen tummaihoisena ilman tilaajan
hyväksyntää? Tuskinpa. Päätös värivalinnasta on ollut melko varmasti tilaajan.
Miksi joku haluaisi talonsa seinälle mustan Herkuleen?

Ranskasta ja muualta Euroopasta löytyy satoja Black Madonna -patsaita.
Edessan kuninkaallinen perhe (johon Jeesus-myytti perustuu) oli kotoisin
Egyptistä, jonka vanha nimi Kem/Kemet tarkoittaa "musta maa".

Toki voi olla, että Herakleen suosio symboliikassa selittyy jollain muulla asialla. Mutta ennen sen asian löytymistä tätä Herakles-Akhenaton-hypoteesia on syytä ainakin harkita mahdollisena selittävänä tekijänä. Jos tämän hypoteesin haluaa hylätä, kaikki nämä asiat pitää kuitata sattumana:

• Alastomuus
• Oliivipuu
• Leijona
• Naisena esiintyminen
• Ateena
• Lapsuuden murhayritys
• Theba

Jos tämä hypoteesi pitää paikkaansa, herää kysymys, ovatko Herakleen pylväät ja vapaamuurarien Jachin ja Boaz -pylväät symbolisessa mielessä sama asia?

Tarun mukaan Herakleen pylväät erottivat maan ja taivaan toisistaan. Vapaamuurarisymboliikassa Jachin ja Boaz -pylväät edustavat maata ja taivasta - erotettuina toisistaan.

Andalusian tunnuskuva ja Herakleen pylväät

Vapaamuurarisymboliikkaa: Jachin ja Boaz -pylväät
(maa ja taivas erotettuina toisistaan)

Gibralttarilla on muuten Herakleen pylväiden muistomerkki hautausmaalla. Murtuneet pylväät paljastavat, että tämä teos ainakin on vapaamuurarien käsialaa. Murtuneen pylvään symboliikasta enemmän kirjoituksessa Nordenskiöldin muistomerkki.

Herakleen pylväät -muistomerkki hautausmaalla Gibralttarilla. 
Pylväiden yläosa paljastaa, että kyseessä on "murtuneet pylväät".

Vapaamuurarisymboliikassa murtunut pylväs edustaa kuollutta vapaamuuraria.
Tätä symboliikkaa voi löytää hautausmailta.

Lisäys 24.5.2023:

USA:n vaakunan (Great Seal of the United States) historiaan liittyy mielenkiintoinen tarina. Kun perustajaisät olivat luomassa uutta valtiota, he asettivat kolmihenkisen työryhmän suunnittelemaan vaakunaa/suursinettiä. Nämä henkilöt olivat John Adams, Thomas Jefferson ja Benjamin Franklin. Suunnitteluvaiheen ehdotukset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia tämän kirjoituksen näkökulmasta. 

John Adamsin ehdotus oli Herakles nojaamassa nuijaansa:

John Adamsin ehdotus vaakunaksi

Benjamin Franklin puolestaan ehdotti, että vaakunassa olisi Mooses ja kumppanit pakenemassa faaraon joukkoja:

Benjamin Franklinin ehdotus vaakunaksi

Myös Jefferson ehdotti Mooses-aiheista vaakunaa: 

"Jefferson suggested a depiction of the Children of Israel in the wilderness, led by a cloud by day and a pillar of fire by night for the front of the seal; and Hengest and Horsa, the two brothers who were the legendary leaders of the first Anglo-Saxon settlers in Britain, for the reverse side of the seal." (Wikipedia)

Thomas Jeffersonin ehdotus vaakunaksi

Kuvittelenko vain, vai onko näissä eri ehdotuksissa kenties joku yhteinen teema?

Kongressi ei kuitenkaan hyväksynyt näitä ehdotuksia. Kolme vuotta myöhemmin valittiin uusi komitea, jonka ehdotuksesta vaakunaan valittiin kotka, joka oli mm. Egyptin kuninkaallisten symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksissa Kotka ja Founding Fathers.

USA:n vaakuna/suursinetti

Vaakunan kotka muuten kannattelee hyvin samannäköistä oliivinoksaa kuin Akhenaton tässä reliefissä: