Rehelliset ja taitavat Suomen kansalaiset

Reilu viikko sitten Ilta-Sanomissa oli juttu pääministerin historiasta:

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006510616.html

Vuonna 2014, kun Sanna Marin oli vielä suurelle yleisölle täysin tuntematon nimi, Marin pyysi Mikael Jungneria arvostelemaan itseään julkisesti, jotta tämä arvostelu nostaisi Marinin kannatusta puolueen sisällä.

– Jungnerin kertoma pitää paikkansa. Sanoin hänelle tuolloin, että mitä enemmän kritisoit, sitä enemmän ihmiset asettuvat tuekseni, Marin toteaa avustajan kautta tekstiviestitse.

Mietitäänpä tätä hetki. Nämä kaksi demaria keksivät, että Marinin henkilökohtainen kannatus saataisiin kasvuun, jos he tekisivät yleisöä harhauttavan toimenpiteen. He loivat yhteisestä sopimuksesta näytelmän, joka ei ollut totta, jonka seurauksena he saavuttivat tavoittelemansa asian. Ja nyt he täysin avoimesti kertovat tästä jälkikäteen.

Onko tämä rehellisten ihmisten toimintaa? Onko se moraalista toimintaa?

Eikö ketään häiritse se tosiasia, että he manipuloivat ihmisten mieliä poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi? Eikö ketään häiritse se, että toinen näistä henkilöistä, jolla selkeästikään ei ole mitään moraalista ongelmaa harhauttaa ihmisiä epärehellisillä keinoilla, on Suomen pääministeri?

Lakkaako epärehellinen ihminen olemasta epärehellinen, kun hänestä tulee pääministeri?

Suomen lakiin on kirjattu seuraava teksti: "Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia."

Taitavia he epäilemättä ovat (ainakin poliittisten näytelmien luomisessa), mutta tuosta rehellisyydestä voi olla montaa mieltä.

Ai niin mutta eihän tuo laki koske demareita, joiden juuret juontavat fabianismiin.

Fabian Societyn vaakuna: susi lampaan vaatteissa

Voisi myös esittää kysymyksen: Olisiko Sanna Marin pääministeri, jos hän olisi toiminut politiikassa aina rehellisesti?