perjantai 5. kesäkuuta 2015

Ilmatar ja sotka


Päivitetty 11.11.2015.

Helsingin Sibeliuksen puistossa sijaitsee Aarre Aaltosen vuonna 1946 valmistunut veistos Ilmatar ja sotka. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo:
"Leo ja Regina Wainstainin säätiö järjesti 1939 kilpailun, jolla haettiin Helsinkiin Kalevala-aiheista veistosta. Aarre Aaltonen voitti kilpailun ehdotuksellaan Ilmatar ja sotka, ja pronssinen veistos päätettiin sijoittaa nykyiseen Sibeliuspuistoon. Veistos paljastettiin 1946.

Veistoksen aihe on Kalevalan luomismyytistä. Ilmatar ilman henki on tullut raskaaksi myrskystä ja merestä ja odottaa Väinämöistä. Odottava Ilmatar kelluu meren aalloilla 700 vuotta kunnes sotka asettuu luodoksi luulemalleen Ilmattaren polvelle, munii 7 munaa ja alkaa hautoa. Haudonnasta syntyvä kuumuus saa Ilmattaren ravistamaan polveaan, jolloin munat vierähtävät rikki ja niistä syntyvät maailman elementit maa, taivas, aurinko, kuu jne. Aaltosen tekemä veistos on kiinnostava yhdistelmä kansainvälistä art deco -henkistä muotoajattelua ja kansallista eeppistä aihetta. Veistoksen hahmo tuo helposti mieleen myös klassisen mytologian Leda ja Joutsen -aiheen tulkinnat maalaus- ja veistotaiteessa.

Veistoksen jalusta on Vehmaan punaista graniittia. Jalustaan on kaiverrettu lainaukset Kalevalan ensimmäisestä, Ilmatarta ja sotkaa kuvaavasta runosta."


Ilmatar ja sotka


Patsaan esoteerisesta symboliikasta kiinnostuneen huomio kiinnittyy ensimmäisenä Ilmattaren polvella istuvaan lintuun. Näyttääkö tämä patsaaseen veistetty lintu sotkalta? Onko Aaltonen lintua veistäessään ajatellut pienikokoista sorsansukuista vesilintua?

Vanhoissa suomalaisissa kansanrunoissa luomismyytin lintuna ei ole aina sama lintulaji. Joissain runoissa seitsemän munaa muniva lintu on kotka. Sotka ja kotka ovat tietenkin samaa etymologista juurta.

Aaltonen valitsi patsaaseen suuren linnun, joka ei ole varsinaisesti kotka, vaan tarkemmin ottaen korppikotka.


Korppikotka


Syy tälle valinnalle selittyy symboliikalla, jonka patsaan tekijä on teokseensa halunnut piilottaa.

Ilmatar on tietenkin syntymän jumalatar. Korppikotka on myös jumalattaren tunnus, mutta se liittyy kuolemaan. Kaksi jumalatarta, jotka edustavat syntymää ja kuolemaa, on ikivanha egyptiläinen eufemismi "Two ladies" - "auringonjumalan kaksi äitiä".

Alkuperäinen jumalatarkaksikko oli Wadjet ja Nekhbet, joista ensimmäinen oli syntymän jumalatar ja jälkimmäinen kuoleman jumalatar. Wadjetin tunnus oli käärme - Nekhbetin, esitystavasta riippuen, korppikotka tai käärme. Tämä kaksikko oli saman jumalatararkkityypin kaksi eri olemuspuolta.

Myöhempi "Two ladies" -inkarnaatio oli Isis ja Neftys. (Patsaassa Ilmatar on istuimella, vaikka hänen piti kellua vedessä. Istuin oli synytymän jumalattaren Isisin tunnus.) Vastaava krisitillisen mytologian "Two ladies" -versio on Maria ja Maria Magdala.


Auringonjumala Ra ja hänen kaksi äitiään Nekhbet ja Wadjet

Auringon kaksi äitiä - Isis ja Neftys


"Two ladies" esiintyy "Eliitin" käyttämässä symboliikassa usein muodossa caduceus. Kaksi sauvan ympärille kietoutunutta käärmettä ovat Wadjet ja Nekhbet. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Käärme ja sauva.


Caduceus piispan sauvassa

Caduceus Jyväskylän vaakunassa


Aton-kultin kontekstissa caduceus ja "Two ladies" -symboliikka littyy osittain Faarao Akhenatoniin.

"Aurinko ja hänen kaksi äitiään" kuvattiin hieroglyfinä nimeltä Akhet. Tämä tarkoitti horisonttia ("horizon" --> "Zone of Horus"), josta Aurinko nousi. Hieroglyfissä on kuvattu aurinko kahden vuoren tai kukkulan välissä. (Vuoret olivat jumalatarsymboleja. Kaksi "kukkulaa" viittaa myös naisten rintoihin, imettämiseen ja syntymään.)


Akhet

Akhet


Kun Akhenaton ryhtyi megalomaniassaan rakennuttamaan uutta pääkaupunkia, tuo kaupunki sai nimen Akhetaten. Nimi koostuu kahdesta osasta Akhet ja Aten - "Atonin horisontti" tai "Aton horisontissa".


Akhet-Aten - Akhenatonin valtakauden jälkeen tuhottu kaupunki. Kuvassa näkyy myös "murtunut pilari".


Akhet-teemaa, eli "aurinko horisontissa", näkee käytettävän hyvin monessa logossa.




Logosta enemmän Nissan, Mazda ja Opel















Akhet, tai (nouseva) aurinko horisontissa, liittyy atonismiin myös astrologian kautta. Horisontissa oleva nouseva aurinko on kevätpäiväntasauksen symboli. Kevätpäiväntasaus on atonismille tärkeässä Oinaan merkissä. "Eliitti" painottaa symboliikassaan usein Oinaan merkkiä, koska Aton-kultti syntyi Oinaan aikakaudella. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Nissan, Mazda ja Opel.


Skull and Bones -logossa oleva luku 322 viittaa kevätpäiväntasaukseen

Vapaamuuraritemppeli ja Akhet

Jenni Vartiainen ja Akhet vapaamuuraripaidassa

Iso-Britannian pääministerin toimisto 10 Downing street ja Akhet oven yläpuolella

Akhet natsisymboliikassa

Akhet Neuvostoliiton vaakunassa



3 kommenttia: