sunnuntai 30. elokuuta 2015

Kalevala - osa 7: Aino


Kalevalan alussa on tarina Väinämöisestä, Joukahaisesta ja hänen siskostaan Ainosta.


Albert Edefelt: Aino


Ainon tarina tiivistetysti:
Aino on Kalevalan henkilö, Joukahaisen nuori suloinen sisar. Hän esiintyy Kalevalan kolmannessa, neljännessä ja viidennessä runossa. Kolmas runo kertoo, kuinka yltiöpäinen Joukahainen häviää kilpalaulannan vanhaa ja viisasta Väinämöistä vastaan ja joutuu loihdituksi suohon. Suosta päästäkseen Joukahainen lupaa sisarensa Väinämöiselle vaimoksi.
Tämän kuultuaan Joukahaisen ja Ainon äiti ihastuu ikihyviksi, saadessaan sukuun suuren sulhon. Aino kuitenkin kauhistuu kuullessaan joutuvansa vanhan miehen vaimoksi ja hukuttautuu neljännessä runossa. Viidennessä runossa Väinämöinen yrittää kalastaa Ainoa, mutta saa saaliikseen vain erikoisen kalan. Hän yrittää paloitella kalan ruoakseen, mutta se hyppääkin veteen ja kertoo olleensa Aino. (Wikipedia)

Wikipedia tietää kertoa Ainon etymologiasta :
On mahdollista, ettei Aino-nimeä esiintynyt ennen kirjoitettua Kalevalaa. Kalevalaisissa kansanrunoissa on laulettu "aino siskosta" ja "aino tyttösestä", joilla saatetaan viitata perheen ainoaan siskoon ja tyttölapseen. Oletetaan, että Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot on tehnyt Ainosta nimen kirjoittamalla adjektiivin aino isolla alkukirjaimella. (Wikipedia)

Vapaamuurarina ja kansanrunouden asiantuntijana Elias Lönnrot tiesi varmasti suomalaisen kansanrunoperinteen yhteydestä muinaisirlantilaiseen mytologiaan ja druidismiin. (Lue myös: Arkadialainen Suomi) Syy siihen, että Lönnrot nimesi Joukahaisen siskon Ainoksi, löytyy irlantilaisesta mytologiasta: Aino on kalevalainen versio irlantilaisesta jumalattaresta Aine.


Aine - "Lady of the Lake"


Jumalatar Aine oli erään tarinan mukaan Tuatha De Danannin ("jumalten heimo") meren jumalan Manannan mac Lirin vaimo. Toisessa versiossa Aine oli Manann mac Lirin ottopojan Eogabailin tytär.

Aine tunnetaan irlantilaisessa mytologiassa mm. nimellä Lady of the Lake. Joissain tarinan versioissa Aine on merenneito, joka asuu järvessä. Yhteys kalaksi muuttuneeseen ja järvessä asuvaan Kalevalan Ainoon on melko ilmeinen.

Ainen tarinaan liittyy eräs vähemmän kaunis teema. Yhdessä versiossa kuningas Ailil Olom yrittää raiskata hänet. Toisessa versiossa jaarli Gerald yllättää joessa kylpemässä olevan Ainen ja raiskaa tämän. Kolmannessa versiossa jaarli Gerald varastaa kylpemässä olleen Ainen vaatteet ja kieltäyy palauttamasta vaatteita ennen kuin Aine lupautuu hänelle vaimoksi.

Mistäköhän vapaamuurari Gallen-Kallela sai ajatuksen tähän maalaukseen?


Gallen-Kallela: Aino-taru


Kalevalan Aino-tarinassa on myös paljon venusmaisia piirteitä. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Venus-kultti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti