Päivitetty 11.11.2015.
Helsingin Sibeliuksen puistossa sijaitsee Aarre Aaltosen vuonna 1946 valmistunut veistos
Ilmatar ja sotka. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo:
"Leo ja Regina Wainstainin säätiö järjesti 1939
kilpailun, jolla haettiin Helsinkiin Kalevala-aiheista veistosta. Aarre
Aaltonen voitti kilpailun ehdotuksellaan Ilmatar ja sotka, ja pronssinen
veistos päätettiin sijoittaa nykyiseen Sibeliuspuistoon. Veistos
paljastettiin 1946.
Veistoksen aihe on Kalevalan luomismyytistä. Ilmatar ilman henki
on tullut raskaaksi myrskystä ja merestä ja odottaa Väinämöistä.
Odottava Ilmatar kelluu meren aalloilla 700 vuotta kunnes sotka asettuu
luodoksi luulemalleen Ilmattaren polvelle, munii 7 munaa ja alkaa
hautoa. Haudonnasta syntyvä kuumuus saa Ilmattaren ravistamaan polveaan,
jolloin munat vierähtävät rikki ja niistä syntyvät maailman elementit
maa, taivas, aurinko, kuu jne. Aaltosen tekemä veistos on kiinnostava
yhdistelmä kansainvälistä art deco -henkistä muotoajattelua ja
kansallista eeppistä aihetta. Veistoksen hahmo tuo helposti mieleen myös
klassisen mytologian Leda ja Joutsen -aiheen tulkinnat maalaus- ja
veistotaiteessa.
Veistoksen jalusta on Vehmaan punaista graniittia. Jalustaan on
kaiverrettu lainaukset Kalevalan ensimmäisestä, Ilmatarta ja sotkaa
kuvaavasta runosta."
 |
| Ilmatar ja sotka |
Patsaan esoteerisesta symboliikasta kiinnostuneen huomio kiinnittyy ensimmäisenä Ilmattaren polvella istuvaan lintuun. Näyttääkö tämä patsaaseen veistetty lintu sotkalta? Onko Aaltonen lintua veistäessään ajatellut pienikokoista sorsansukuista vesilintua?
Vanhoissa suomalaisissa kansanrunoissa luomismyytin lintuna ei ole aina sama lintulaji. Joissain runoissa
seitsemän munaa muniva lintu on
kotka.
Sotka ja
kotka ovat tietenkin samaa etymologista juurta.
Aaltonen valitsi patsaaseen suuren linnun, joka ei ole varsinaisesti kotka, vaan tarkemmin ottaen
korppikotka.
 |
| Korppikotka |
Syy tälle valinnalle selittyy symboliikalla, jonka patsaan tekijä on teokseensa halunnut piilottaa.
Ilmatar on tietenkin
syntymän jumalatar. Korppikotka on myös jumalattaren tunnus, mutta se liittyy
kuolemaan. Kaksi jumalatarta, jotka edustavat syntymää ja kuolemaa, on ikivanha egyptiläinen eufemismi
"Two ladies" - "auringonjumalan kaksi äitiä".
Alkuperäinen jumalatarkaksikko oli
Wadjet ja
Nekhbet, joista ensimmäinen oli syntymän jumalatar ja jälkimmäinen kuoleman jumalatar. Wadjetin tunnus oli
käärme - Nekhbetin, esitystavasta riippuen,
korppikotka tai
käärme. Tämä kaksikko oli saman jumalatararkkityypin kaksi eri olemuspuolta.
Myöhempi
"Two ladies" -inkarnaatio oli
Isis ja
Neftys. (Patsaassa Ilmatar on
istuimella, vaikka hänen piti kellua vedessä. Istuin oli synytymän jumalattaren Isisin tunnus.) Vastaava krisitillisen mytologian
"Two ladies" -versio on
Maria ja
Maria Magdala.
 |
| Auringonjumala Ra ja hänen kaksi äitiään Nekhbet ja Wadjet |
 |
| Auringon kaksi äitiä - Isis ja Neftys |
"Two ladies" esiintyy "Eliitin" käyttämässä symboliikassa usein muodossa
caduceus. Kaksi sauvan ympärille kietoutunutta käärmettä ovat Wadjet ja Nekhbet. Aiheesta enemmän kirjoituksessa
Käärme ja sauva.
 |
| Caduceus piispan sauvassa |
 |
| Caduceus Jyväskylän vaakunassa |
Aton-kultin kontekstissa
caduceus ja
"Two ladies" -symboliikka littyy osittain Faarao Akhenatoniin.
"Aurinko ja hänen kaksi äitiään" kuvattiin hieroglyfinä nimeltä
Akhet. Tämä tarkoitti
horisonttia ("horizon" --> "Zone of Horus"), josta Aurinko nousi. Hieroglyfissä on kuvattu aurinko kahden vuoren tai kukkulan välissä. (Vuoret olivat jumalatarsymboleja. Kaksi "kukkulaa" viittaa myös naisten rintoihin, imettämiseen ja syntymään.)
 |
| Akhet |
 |
| Akhet |
Kun Akhenaton ryhtyi megalomaniassaan rakennuttamaan uutta pääkaupunkia, tuo kaupunki sai nimen
Akhetaten. Nimi koostuu kahdesta osasta
Akhet ja Aten - "Atonin horisontti" tai "Aton horisontissa".
 |
| Akhet-Aten - Akhenatonin valtakauden jälkeen tuhottu kaupunki. Kuvassa näkyy myös "murtunut pilari". |
Akhet-teemaa, eli "aurinko horisontissa", näkee käytettävän hyvin monessa logossa.
Akhet, tai (nouseva) aurinko horisontissa, liittyy atonismiin myös astrologian kautta. Horisontissa oleva nouseva aurinko on kevätpäiväntasauksen symboli. Kevätpäiväntasaus on atonismille tärkeässä Oinaan merkissä. "Eliitti" painottaa symboliikassaan usein Oinaan merkkiä, koska Aton-kultti syntyi Oinaan aikakaudella. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Nissan, Mazda ja Opel.
 |
| Vapaamuuraritemppeli ja Akhet |
 |
| Jenni Vartiainen ja Akhet vapaamuuraripaidassa |
 |
| Iso-Britannian pääministerin toimisto 10 Downing street ja Akhet oven yläpuolella |
 |
| Akhet natsisymboliikassa |
Lisätty logo-esimerkkejä 23.8.2015.
VastaaPoistaLisätty logo-esimerkkejä 4.10.2015.
VastaaPoistaPäivitetty 11.11.2015.
VastaaPoistaAkhet ja green new deal:
VastaaPoistahttps://twitter.com/MKartesalo/status/1507435983230451712
Saman Sibelius-puiston toisella puolella on ns. Sibelius-monumentti (1), joka kuvaa kirkkourkujen pillistöä. Sibeliushan sävelsi ja soitti vapaamuurareille rituaalimusiikkia nimenomaisesti uruilla, ja tiettävästi myös hänen elämänsä viimeiset sävellykset olivat tällaisia rituaalisävellyksiä (2). Mielenkiintoista on, että teoskilpailun alunperin voittanut Toivo Jaatisen ehdotus vain tylysti jätettiin toteuttamatta, ja tilalle valittiin sittemmin toteutettu urkupillistö, jonka toteuttamiseen liittyi ilmeisesti monia outouksia, mm. naispuolisen taiteilijan ankaraa monin tavoin tylyttämistä (3). Käsittääkseni Sibelius ei muuten tehnyt urkusävellyksiä lainkaan, muuta kuin vapaamuurari-rituaalimusiikkia siis. "Jännää" on, että tätä säveltämänsä urkumusiikin vähyyttä ja sen kontekstia ei missään teoksen kuvauksissa tarkemmin käsitellä.
VastaaPoistaYritin etsiä tätä tietoa mainiolta sivustoltasi, mutta en sitä löytänyt. Olin aiemmin silmäillyt sivustosi "Esoteeriset patsaat"-osiota, ja kun kävin ensimmäistä kertaa tutustumassa Sibelius-monumenttiin, mietin että tästä ei nyt ainakaan ensivilkaisulla kyllä mitään esoteerista symboliikkaa löydy. Mutta sitten kun hoksasin tämän urkupillistön sekä Sibeliuksen ja vapaamuurarien yhteyden, niin "eiköhän tämä ollut tässä".
"Kun elokuun 14. päivänä 1922 pienessä piirissä keskusteltiin pian tapahtuvasta Suomi loosi 1:n perustamisesta, merkittiin pöytäkirjaan, että "Jean Sibelius tulee säveltämään loosille omintakeisen, aito suomalaisen musiikin". Kuorolaulua aktiivisesti harrastanut Toivo H. Nekton oli jo keskustellutkin asiasta vanhan ystävänsä kanssa. Pöytäkirjassa on maininta myös siitä, että Jean Sibelius ja Sigurd Wettenhovi-Aspa "vapautetaan sisäänkirjoitusmaksusta ja ensimmäisen vuoden jäsenmaksusta". Sibeliuksen toivottiin toimivan loosin urkurina..."
"Suomi loosia puuhailleet olivat siis keskustelleet Sibeliuksen kanssa musiikin säveltämisestä suomalaiseen vapaamuurarirituaaliin, mutta alkuvuosien pöytäkirjoissa ei tämän jälkeen näy asiaa koskevia merkintöjä. Sen sijaan Sibelius näyttää aina Suomi loosin istuntoihin osallistuessaan istuneen komean Mannborg urkuharmonin takana, urkuja kun ei vielä tuohon aikaan ollut käytössä. Kun loosia puuhailevat olivat jo aivan alkuvaiheessa panneet suuren painon sille, että suomalaisessa vapaamuurarityössä musiikilla tulisi olemaan suuri osuus, liittyi alusta lähtien jokaiseen istuntoon runsaasti musiikkia. Tuolloinen ohjelmisto sisälsi mm. Mozartin, Beethovenin, Händelin ja Bachin sävellyksiä, mutta myös tunnettuja koraaleja. Mestarin istuessa loosi-iltoina harmonin takana saatiin muun musiikin ohella kuulla hienoja improvisaatioita, mm. vapaamuurariuden kolmanteen asteeseen myöhemmin liitetty Surumarssi soi jo lähes valmiina huhtikuussa 1923. Soittaja näytti joskus innostuessaan unohtavan ajan ja paikan, jolloin loosin mestarin oli hienovaraisesti keskeytettävä musiikki, jotta rituaalissa päästiin eteenpäin." (4)
(1) https://www.hamhelsinki.fi/veistos/sibelius-monumentti/
(2) https://bis.eclassical.com/composer/sibelius-jean/sibelius-masonic-ritual-music.html
(3) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sibelius-monumentti
(4) https://sibelius.klubi.fi/suomi/musiikki/vapaamuurari.htm
Näin laaditaan hyvä kommentti! Bravo!
Poista