Kirjailija Maiju Lassilan muistopatsas "Kolmijakoinen muusa" paljastettiin vuonna 1973 Rantakadun varrella sijaitsevassa Pötkänpuistossa. Muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Nina Terno. Teos oli aikanaan ensimmäinen uutta abstraktimpaa esitystä edustanut julkinen muistomerkki Joensuussa. Elokuussa 2013 veistos siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan taidemuseon piha-alueelle.
Algot Tietäväinen, taiteilijanimellä Maiju Lassila parhaiten tunnettu kirjailija, syntyi Tohmajärvellä vuonna 1868. Hän on suomalaisen kirjallisuuden klassisia satiirin ja komedian edustajana. Lassila oli myös aatteellinen kirjailija. Hän oli avustanut ja toimittanut sosialistista Työmies-lehteä, minkä perusteella hänet tuomittiin kuolemaan sisällissodan päättyessä vuonna 1918. Hänet ammuttiin, kun hän oli pudonnut tai hypännyt mereen kesken vankien siirtoa Suomenlinnaan.
Kolmijakoinen muusa -muistopatsaan ideointiin vaikuttivat kirjailijan henkinen ristiriita ja salaperäisyys, sekä hänen kolme tunnetuinta taiteilijanimeään (Maiju Lassila, Irmari Rantamala ja J. I. Vatanen). Teoksen taidehistorialliset esikuvat löytyvät antiikin kolme sulotarta -aiheesta, joka symboloi hyvyyttä, totuutta ja kauneutta.
 |
| Kolmijakoinen muusa |
Patsaan esoteerisen symboliikan tulkitsemisen kannalta olennaisinta on tutkia tarkemmin esittelytekstissäkin mainittua teemaa "kolme sulotarta". Kuten tämän blogin aiempia kirjoituksia lukeneet saattavat jo arvata, jäljet vievät jälleen tarotiin.
"Kolme sulotarta" tunnetaan myös nimellä khariitit (Charites), jotka olivat kreikkalaisessa mytologiassa erilaisten nautintojen ja viihteiden suojelusjumalattaria. Sulottarilla onkin yhteys sekä Dionysos-kulttiin että Venus-kulttiin.
The Charites (singular Charis) or Graces were three or more minor deities in Greek mythology, daughters of Zeus and Eurynome according to the prevalent belief; sometimes, they were considered daughters of Dionysus [Dionysos-kultti] and Aphrodite [Venus-kultti]; or Helios and Aegle. They were Aglaea (splendor), Euphrosyne (mirth) and Thalia (good cheer) [Thalia ja Pegasos], and they were also linked to the Underworld.
In some parts of Ancient Greece, the number of the Graces differed; for example, other names have been included such as Hegemone, Peitho, Pasithea and Cale. In Sparta, Thalia was not considered to be a Grace, and Cleta was included instead. They all were patrons of various pleasures in life, such as play, amusement, rest, happiness and relaxation. In classical art, the Charites were often represented as three naked women dancing in a circle.
The Graces Is also called Gratiae, Charites, Charis, Grace, Kharites, Charitae. (greekmythology.com)
Khariitit on ollut monina aikakausina erittäin suosittu aihe kuva- ja veistostaiteessa.
 |
| Rafael: Kolme sulotarta |
 |
| Rubens: Kolme sulotarta |
 |
| Sandro Botticelli: Kevät |
 |
| Antonio Canova: The Three Graces |
Mikä yhteys khariiteilla on tarotiin?
"Kolme sulotarta" löytyvät tarotin kortista Maljojen III.
 |
| Maljojen III |
Lisää tarot-patsaita välilehdellä Esoteeriset patsaat. Lue myös samaa korttia esittävästä ruotsalaisesta patsaasta Månhästar.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti