Suomen kansan sivistäjät

Illuminatin perustajaisä Adam Weishaupt totesi Illuminatin strategiasta seuraavasti:

"The great strength of our Order lies in its concealment; let it never appear in any place in its own name, but always covered be another name, and another occupation... Non is fitter than the three lower degrees of Freemasonry; the public is accustomed to it, expects little from it and therefore takes little notice of it.

Next to this, the form of a learned or literary society is best suited to our purpose, and had Free Masonry not existed, this cover would have been employed; and it may be much more than a cover, it may be a powerful engine in our hands. By establishing reading societies, and subscription libraries, and taking these under our direction, and supplying them through our labors, we may turn the public mind which way we will.

In like manner we must try to obtain an influence in the military academies (this may be of mighty consequence) the printing-houses, booksellers’ shops, chapters, and in short in all offices which have any effect, either in forming, or in managing, or even in directing the mind of man: painting and engraving are highly worth our care." - Adam Weishaupt (Illuminatin perustaja)

Tämän suunnitelman jäljet näkyvät hyvin suomalaisten "sivistysseurojen" historiassa. Tässä muutama esimerkki:

Aurora-seura

Sen perustajia olivat Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Myös suomalaiset Carl Fredrik Fredenheim, Pehr Juslén kuuluivat Porthanin tavoin tukholmalaiseen Utile dulci -seuraan ym., jotka tukholmalaisen esikuvan innoittamina olivat mukana elokuussa 1770 Turkuun Aurora-seuraa perustamassa. Se oli tuolle ajalle tyypillinen salaseura, jossa oli tärkeimpänä tavoitteena veljien siirtyminen hierarkiassa ylempiin asteisiin. Pääasiana olivat rituaalit ja symbolit. Se ei ollut mikään pelkkä herttainen luku- ja keskustelupiiri kuten Eero Järnefelt on Helsingin yliopiston pommituksissa tuhoutuneessa maalauksessa kuvannut. 

Seuraan liittyvät vihittiin jäseniksi erityisin riitein. Jäsenet kantoivat myös erilaisia arvomerkkejä. Toisilla oli hopeatähti rintapielessä, toisilla sama koriste kaulassa, kolmansilla taivaansininen silkkinauha olalla ja puheenjohtajalla taivaansininen, kultapitsinen hattu. (Wikipedia)

Aurora-seura - perustettu 1770

Carl Fredrik Fredenheim ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

H.G. Porthanin patsas ja Daavidin tähdet napeisssa

Lauantaiseura

Lauantaiseura oli Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten opettajien keväällä 1830 perustama seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin jonkun jäsenensä luo. Yhteisillä varoilla ostettiin kirjallisuutta ja innokkaat keskustelut niistä venyivät usein myöhäiseen yöhön. Aluksi keskustelut koskivat kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myöhemmin pyrkimykseksi tuli kansallisen Suomen luominen.

Lauantaiseuran edeltäjiä olivat 1800-luvun alussa kokoontunut Aura-seura ja 1700-luvun loppupuoliskolla Suomen kulttuurielämään vaikuttanut Aurora-seura. (Wikipedia)

Lauantaiseura - perustettu 1830

Lauantaiseuran jäseniä:

Perustajajäsen J. L. Runeberg ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

J.V. Snellman ja vapaamuurarien "leijonan tassu"

Fredrik Cygnaeus ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Elias Lönnrot ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

N.H. Pinello ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Zachris Topelius ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Fabian Langenskiöld ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustivat vuonna 1831 Helsingin yliopiston piirissä toimivat miehet, jotka tunsivat kiinnostusta suomen kieleen ja uskoivat sen kirjallisen viljelyn tulevaisuuteen. Oman koulutuksensa ja hankkeen aatteelliset virikkeet he olivat saaneet Turun Akatemiassa, missä edellisen vuosisadan lopulla vaikutti historian ja kansanperinteen tutkija H. G. Porthan. Esikuvina olivat myös 1700-luvun lopulta alkaen Euroopan yliopistokaupunkeihin perustetut kirjallisuusseurat.

Seuran ensimmäisissä säännöissä korostettiin, että ”kieli on kansallisuuden perustus”. Seura ei ollut vain akateeminen keskustelukerho vaan myös kansallishengen kasvukeskus, joka kokosi jäsenkuntaansa virkamiesten ja ylioppilaiden lisäksi valistuneita kansanmiehiä, vuodesta 1846 lähtien myös naisia. (Wikipedia)

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - perustamiskokous vuonna 1831

SKS:n jäseniä:

Elias Lönnrot - kuvan pyramidimainen Lönnrotin patsas on SKS:n tilaama. Patsaaseen on piilotettu tarot-kortti Paholainen.

Fredrik Pacius ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Uno Cygnaeus ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Zachris Topelius ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Anders Johan Chydenius ja vapaamuurarien "leijonan tassu"

Antti Törneroos ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Saksalainen Jacob Grimm (oikealla) ja vapaamuurarien "käsi piilossa". Kuvan veljekset tunnetaan Grimmin saduista.

Adolf Grotenfelt ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Leo Mechelin ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Nils Adolf Erik Nordenskiöld ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Robert Isidor Örn ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Adolf Edvard Arppe ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Suomen kansan "sivistäjät".

Vielä kerran:

"By establishing reading societies, and subscription libraries, and taking these under our direction, and supplying them through our labors, we may turn the public mind which way we will." - Adam Weishaupt