Keisarinnan kivi - osa 2

Keisarinnan kiveen liittyy muutakin mielenkiintoista, kuin pelkkä vapaamuuraripitoinen symboliikka. Melko usein vapaamuurareiden obeliskit ovat aina jonkun tärkeän rakennuksen edessä. Tämä patsas ei tee siinä suhteessa poikkeusta, joten tutkitaanpa vähän taustoja.

Patsaan suunnitteli Carl Ludvig Engel. Jos tutkii Engelin töitä, voi nähdä hänen olleen hyvin suurella todennäköisyydellä vapaamuurari. Toisaalta vain hänen muotokuvaansa katsomalla voi jo nähdä missä piireissä hän liikkui.

Engel ja ansiomerkit.

Keisarinnan kivi julkistettiin vuonna 1835. Se on nykyään yksi vanhimmista patsaista Helsingissä. Neljä vuotta myöhemmin aloitettiin patsaan edessä olevan talon rakennustyöt. Helsingin rikkain mies Johan Henrik Heidenstrauch osti vuonna 1814 Kauppatorin ja Senaatintorin välissä olleen Suolamakasiinin. Tähän tilalle Heidenstrauch rakennutti itselleen vuosina 1839 - 1843 hulppean palatsin, joka nykyään toimii Ruotsin suurlähetystönä.

Ensinnäkin mielenkiintoista on se, että Keisarinnan kivi pystytettiin juuri Helsingin rikkaimman miehen omistaman tontin eteen. Neljä vuotta myöhemmin tälle tontille alettiin rakentaa hulppeaa palatsia jonka pääsisäänkäynti on suoraan Keisarinnan kiveä vastapäätä. Jännä sattuma, eikö? Hmm... Olisikohan paikallinen superrikas mahtavan kauppiassuvun jälkeläinen mahdollisesti jotenkin kytköksissä vapaamuurareihin? Mitenköhän on?

Toinen mielenkiintoinen asia on se, että Venäjän keisari Aleksanteri I kielsi vapaamuurariloosien toiminnan valtakunnassaan vuonna 1822. Virallisen historiankirjoituksen mukaan vapaamuurarien toiminta katosi Suomessa sadaksi vuodeksi, kunnes loositoiminta alkoi Jean Sibeliuksen johdolla uudestaan vuonna 1922. Ainakin wikipediassa olevan artikkelin perusteella meidän annetaan ymmärtää, että tuon sadan vuoden aikana Suomessa ei olisi ollut vapaamuuraritoimintaa.

Jean Sibelius vuonna 1890. Mielenkiintoinen asento ajalta jolloin vapaamuuraritoiminta oli kielletty.

Hmm... Vaikutusvaltaisen yläluokan salaseura, jonka jäsenistö ja kokoontumiset salataan tarkasti. Mitä tapahtuu kun heitä kieltää kokoontumasta? "No voi hitsi kun me ei nyt voidakaan enää tavata kun se on laitonta!"

Niinpä niin.

Jos pitäisi veikata missä vapaamuurarit kokoontuivat tuon sadan vuoden aikana, kun heidän täytyi pitää matalaa profiilia, mikähän olisi paras arvaus?

Johan Henrik Heidenstrauchin rakennuttama talo ja Keisarinnan kivi.