Aton-kultti - osa 29: Historiallinen Jeesus

Oletteko koskaan kuulleet tarinaa, jossa on nämä elementit?

1. Miehen nimi on Jeesus.
2. Mies on "galilealainen".
3. Mies on "nasaretilainen".
4. Miehen veljien nimet ovat Jaakob ja Simon.
5. Mies toimii uskonnollisen ryhmittymän johtajana.
6. Mies on juutalaisten kuningas.
7. Mies ristiinnaulitaan roomalaisten toimesta Jerusalemissa.
8. Miehen kanssa ristiinnaulitaan kaksi muuta miestä.
9. Ristillä roikkuessaan miehen päässä on piikkiköynnöksestä tehty "kruunu".
10. Miehen ottaa ristiltä alas henkilö, jonka nimi on Joosef.
11. Mies selviää ristiinnaulitsemisesta hengissä.

Ei, tämä ei ole Raamatun Jeesuksen tarina. Tämä tarina on Jesus of Gamalan tarina ensimmäiseltä vuosisadalta.

Jokainen uskontojen historiaa ja muinaisia myyttejä ja mytologioita tunteva voi todeta, että Raamatun kertomukset Jeesuksesta eivät ole historiallista dokumentaatioita, vaan kokoelma ikivanhoja astro-teologisia myyttejä ja vertauskuvia, jotka kertovat tarinoita auringonjumalasta. Esimerkkejä tästä ovat mm. myytit neitsyestä syntynyt ja kuolleista noussut. Pohjimmiltaan kristinusko on aurinkokultti, jonka alkuperä on egyptiläisessä Aton-kultissa. Aiheesta enemmän kirjoitussarjoissa Aton-kultti ja Astro-teologia.

Jeesus - auringonjumala

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Raamatun tarina Jeesuksesta voisi osittain perustua historiallisiin tapahtumiin. Aihetta yli 20 vuotta tutkinut Ralph Ellis on löytänyt historiallisia lähdeteoksia tutkimalla erittäin vahvan kandidaatin Raamatun Jeesuksen historialliseksi esikuvaksi. Tämä Ellisin löytämä "historiallinen Jeesus" ei tietenkään ole yksi yhteen Raamatun Jeesuksen kanssa, mutta näiden kahden Jeesuksen tarinoissa on hämmästyttävän paljon yhtymäkohtia, joita on hyvin vaikea sivuuttaa pelkkänä sattumana.

Ellisin teoria on erittäin hyvin perusteltu. Hän ei ole uskonnollinen fanaatikko, joka olisi ajamassa uskonnollista agendaa. Hän on rationaalisella tavalla faktoilla argumentaationsa perusteleva tutkija. Vaikka kyseessä onkin vain teoria, tämä roomalaisjuutalaisen historioitsija Josephuksen kirjoituksiin perustuva Ellisin teoria on ehdottomasti esittelyn arvoinen.

Tarinan Jeesus on kaikkea muuta kuin Raamatun kuvaama pasifistinen ihmeitä tekevä parantaja. Jeesus of Gamala, joka tunnettiin myös nimellä King Izas of Adiabene, oli soturikuningas ja gnostilaisen nasarealaisen uskonnon (Nazarene sect) ylipappi, joka oli vuonna 66 jaa. alkaneen ensimmäisen juutalaissodan kapinajohtaja. Hän oli siis Roomaa vastaan nousseen juutalaisen kansannousun johtaja - ei niinkään pasifistinen parantaja-opettaja, jollaisena Raamatun Jeesus on kuvattu.

Izasin johtama kapina tukahdutettiin keisari Neron lähetettyä Vespasianuksen kukistamaan juutalaisten kapinaa. Jotapan linnoituksen valloituksen yhteydessä roomalaisten vangiksi jäi muuan Josef ben Mathitjahu, joka petti juutalaiskapinalliset ja siirtyi roomalaisten puolelle. Hän vaihtoi nimensä Josephus Flaviukseksi (Titus Josephus Flavius), ja hänestä tuli läheinen neuvonantaja Vespasianukselle. Nykyään hänet tunnetaan paremmin historioitsija Josephuksena.

Josephus - historioitsija ensimmäiseltä vuosisadalta

Vespasianuksen johtama armeija oli voitokas juutalaiskapinallisia vastaan. Käytännössä kapina kukistui vuonna 70 jaa. roomalaisten vallattua Jerusalemin kaupungin. Vespasianuksen pojan, Tituksen, johtamat joukot valtasivat kaupungin kuuden kuukauden piirityksen jälkeen. Valtauksen jälkeen Titus noudatti roomalaista tapaa ja teloitutti kapinallisjohtajat ristiinnaulitsemalla.

Ristiinnaulittuja kapinallisjohtajia oli kolme - heidän joukossaan kapinaa johtanut Edessan kuningas Izas (Jesus of Gamala = Josephuksen käyttämä nimi). Pilkatakseen Izasia roomalaiset asettivat hänen päähänsä piikkiköynnöksestä tehdyn kruunun, koska Edessan kuninkaan kruunu oli tunnetusti piikkikruunu.

Edessan kuninkaan piikkikruunu kolikossa

Vespasianuksen neuvonantajana toiminut Josephus saapui valtauksen jälkeen kaupunkiin ja huomasi nämä kolme ristillä roikkuvaa kapinallisjohtajaa. Juutalaisena hän ymmärsi tilanteen ja kauhistui Tituksen määräämän tuomion poliittisia seurauksia. Hän selitti Titukselle kapinallisjohtajien - erityisesti Izasin - polittisen vaikutusvallan juutalaisten keskuudessa. Jos näin vaikutusvaltaiset henkilöt tapettaisiin näin nöyryyttävällä tavalla, se olisi bensan kaatamista liekkeihin. Josephus varoitti Titusta, että kapinallisjohtajien tappaminen olisi poliittisesti erittäin harkitsematon teko, joka tulisi johtamaan pitkittyneeseen kapinaan, jonka tukahduttamiseen jouduttaisiin käyttämään huomattavat määrät aikaa ja rahaa.

Tituksen luvalla Josephus (=Joosef) kävi ottamassa kapinallisjohtajat pois ristiltä. (Raamatussa Jeesuksen ottaa pois ristiltä Joosef Arimatialainen.) Vain yksi kolmesta selvisi vammoistaan hengissä - Izas, alias Jesus of Gamala. Hän eli loppuelämänsä roomalaisten vankina. Vesapsianus lähetti Izasin Rooman valtakunnan kauimpaan mahdolliseen kolkkaan - Britanniaan, Chesterin linnoitukseen.

Izasin tarinassa oleellisena osana on hänen kuninkaalliset sukujuurensa. Hänen isänsä oli Edessan kuningas Abgarus (alias King Monobazus-Izas of Adiabene). Tämä kuningasperhe oli nykyisen Syyrian alueella hallinnut aatelissuku, jonka valtakeskuksina olivat Edessan ja Palmyran kaupungit. Heidän kuningaskunta toimi eräänlaisena puskurivyöhykkeenä Palestiinan aluetta hallinneeen Rooman ja Parthian välillä.

Parthia

Kuningas Abgaruksen äiti, Izasin isoäiti, oli Parthiasta maanpakoon tuomittu kuningatar Thea Musa Ourania. Kuningatar Thea Musa oli murhauttanut puolisonsa Parthian kuninkaan Phraates IV:n vuonna 2 eaa. Tämän jälkeen hän teki pojastaan Monobazus-Izasista (Izasin isä) puolisonsa ja kanssahallitsijansa. Tämä oman pojan naiminen oli parthialaisessa yhteiskunnassa erittäin paheksuttavaa, mikä johti lopulta Thea Musan ja Monobazus-Izasin karkottamiseen vuonna 6 jaa.

Karkottamisen seurauksena Thea Musa perheineen päätyi asumaan Oshroenen alueelle (nykyinen Syyria). Käytännössä tämä karkottaminen tarkoitti uuden kuningaskunnan syntymistä Parthian ja Rooman väliin. Mukaansa he saivat huomattavan määrän omaisuutta ja sotilaita.

Mutta miksi Thea Musa meni naimisiin oman poikansa kanssa, jos se oli parthialaisessa kulttuurissa niin paheksuttavaa? Thea Musa ei ollut kotoisin Parthiasta. Hän oli kotoisin Egyptistä, missä kuninkaallisilla oli yleinen tapa mennä naimisiin lähisukulaistensa kanssa.

Tämä Thea Musan yhteys Egyptiin on historiallisen Jeesuksen tarinan kannalta erittäin oleellinen. Thea Musa oli Julius Caesarin ja Cleopatran tytär, joka syntyi Julius Caesarin murhan jälkeen vuonna 44 eaa. Ciceron kirjoitusten mukaan Cleopatra oli raskaana Julius Caesarille, kun tämä murhattiin. Koska syntynyt lapsi oli tyttö, sillä ei roomalaisen tavan mukaan ollut mitään polittiista merkitystä, minkä seurauksena lapsi jäi historiankirjoituksissa vain pieneksi reunahuomautukseksi.

Cleopatra ja Thea Musa - melkoinen yhdennäköisyys

Kun Thea Musa oli arviolta kahdenkymmenen, Roomassa valtaa piti Julius Caesarin ottopoika Augustus. Hänen solmittuaan rauhan Parthian kuninkaan Phraates IV:n kanssa, syntyi poliittinen kauppa, jonka osana Augustus luovutti Phraatesille kuninkaalliset sukujuuret omaavan vaimon - Julius Caesarin ja Cleopatran tyttären. Augustus oli jo poliittisista syistä tapattanut Julius Caesarin ja Cleopatran pojan Caesarionin, joten epäilemättä hän halusi päästä eroon myös tämän sisaresta Thea Musasta.

Jesus of Gamalalla, eli Edessan kuningas Izasilla, oli siis erittäin arvovaltaisia nimiä sukupuussaan. Hänen sukutaulustaan löytyi Rooman, Egyptin ja Parthian aatelisia. Tämä on siksi merkittävä yksityiskohta, että se tuo Izasin johtamaan juutalaiskapinaan aivan uuden tason.

Keisarin Neron kuoltua vuonna 68 jaa. Rooman valtakuntaan syntyi suuri valtatyhjiö. Vuodesta 69 jaa. käytetään Rooman yhteydessä termiä "neljän keisarin vuosi". Rooma oli sisällissodassa, keisareita tuli ja meni, eikä kukaan onnistunut vakiinnuttamaan valtaansa. Lopulta loppuvuodesta 69 voittajaksi tässä "keisarien kilpailussa" selviytyi juutalaiskapinaa kukistamassa ollut Vespasianus.

Vespasianus

Edessan kuninkaan Izasin johtama juutalaiskapina ei ollut pelkästään tyytymättöminen juutalaisten kansannousu - siitä tuli Neron kuoleman jälkeen osa "keisarien kilpailua". Izas oli yksi monista keisarin titteliä havittelevista aatelisista, koska hänellä oli siihen sukutaustansa takia erittäin vahvat perusteet. Näin ollen Izasin ja Vespasianuksen taistelu oli kahden kilpailevan keisarin taistelu. Panoksena ei ollut pelkästään Palestiinan alue, vaan koko Rooman keisarin asema. On melko ironista, että Izas oli Julius Caesarin jälkeläisenä roomalaisen tavan mukaan paljon oikeutetumpi keisariksi kuin alhaista syntyperää ollut Vespasianus.

Teorian mukaan historiallinen Jeesus ei siis ollut vuonna 33 jaa. ristiinnalittu kiertelevä saarnaaja, vaan vuonna 70 jaa. ristiinnaulittu kuninkaallista sukua oleva kapinajohtaja. Ralph Ellis on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, joissa käydään läpi teoriaa tukeva historiallinen todistusaineisto seikkaperäisesti. Teoria ei tietenkään ole täysin aukoton, mutta Raamatun Jeesuksen ja Edessan kuningas Izasin tarinoissa on todella paljon samoja yksityiskohtia. Näihin yksityiskohtiin perehtymisen jälkeen on vaikea uskoa, että Jesus of Gamalan tarinalla ei olisi ollut mitään osuutta kristinuskon Jeesus-myytin syntymiseen.

"Although most scholars are not aware of it, both books of the Bible – the Old and New Testaments – cryptically tell the tale of the conflict of the two sects. The New Testament speaks of the man Jesus, who certainly existed as a historical personage. Many of his adventures actually occurred, but not in the way most Christians believe. Jesus was no divine savior sent by God. On the contrary, he was a self-righteous warlord seeking world dominion. As the child of the powerful but deposed House of Edessa, he believed he should be made emperor of the Roman Empire. As Ralph Ellis reveals in his many superlative works, Jesus was denied recognition. His plans failed and he was arrested, crucified, and finally transported to England in chains. He died there after a long period of captivity. This saga has been cryptically recounted in the works of the so-called British Israelites. Thankfully, Ralph has given us the true account of what happened to the true Jesus, verifying the adage that truth is indeed stranger than fiction." - Michael Tsarion

Kuten olettaa saattaa, teoria on kohdannut suurta vastustusta. Eikä ihme - mitä kristinuskosta jäisi jäljelle, jos historiallinen Jeesus olisikin jotain muuta kuin mitä Raamatussa kerrotaan?

Ralph Ellisin aihetta käsittelevää kirjallisuutta:

1. Jesus, King of Edessa
2. Cleopatra to Christ: Jesus: the great-grandson of Cleopatra.
3. Jesus: Last of the Pharaohs
4. King Jesus: Prince of Judaea and Rome