E.A. Hagforsin muistomerkki

Jyväskylän Lounaispuistossa on Pauli Koskisen vuonna 1963 valmistunut teos Erik August Hagforsin muistomerkki. Jyväskylän taidemuseo kertoo:

E.A. Hagfors oli monipuolinen talous- ja kulttuurivaikuttaja, joka toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina. Hänet mainitaan musiikkitoiminnan alulle panijana Jyväskylässä. Hän perusti seminaarin kuoron jo vuonna 1864, vuosi koulun aloittamisen jälkeen.

E.A. Hagforsin muistomerkissä on reliefimuotokuvan lisäksi sijoitettuna teoksen jalustaan teksti ”E.A. Hagfors 1827–1913, Suomenkielisen kuorolaulun isälle”. Realistinen puoliprofiilireliefi kuvaa Hagforsin korkeaotsaisena, parrakkaana, ystävällisenä vanhana miehenä. Itse pronssinen veistos kuvaa henkilön sijaan ideaa. Lentoon lähteviksi kurjiksi perinteisesti nähdyt hahmot symboloivat alkua ja lähtöä. Ohuet, ylöspäin kapenevat muodot luovat veistokseen ilmavuutta ja liikettä.

Lounaispuisto on varsinainen merkkihenkilögalleria. Kaikki puistoon muistomerkkinsä saaneet vaikuttajat ovat olleet tekemisissä kansan sivistystyön ja erityisesti jyväskyläläisen musiikinharrastuksen kanssa. Lounaispuiston Jyväsjärven puoleisessa päässä on esiintymislava, jonka paikalla sijaitsi Jyväskylän laululava jo vuonna 1899. Puistossa järjestetään nykyisinkin kesäisin suosittuja ulkoilmakonsertteja.

Kuvanveistäjä Pauli Koskinen (s. 1921) tunnetaan lähinnä realismia edustavista veistoksistaan, joissa on usein vertauskuvallinen sisältö. Hänen tuotantonsa koostuu pääasiassa sankarimuistomerkeistä, hautakivistä, muotokuvista ja mitaleista. Koskinen on toteuttanut useita julkisia teoksia erityisesti Keski-Suomeen ja Kymenlaaksoon. Koskisen materiaalit ovat pronssi, puu ja kivi.    

E.A. Hagfors ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Symboliikka viittaa jälleen kerran Egyptiin, Aton-kultin syntysijoille. Veistoksen lentoon nouseva lintu voi olla kurki ehkä eksoteerisella tasolla, mutta esoteerisella tasolla se esittää feenikslintua.

Vapaamuurarisymboliikkaa: feenikslintu nousemassa lentoon

Vapaamuurarisymboliikkaa: feenikslintu  nousemassa lentoon

Vapaamuurarisymboliikkaa: feenikslintu

Feenikslintu Lontoon olympialaisten avajaisseremoniassa

Feenikslinnun alkuperä on egyptiläisessä mytologiassa. Feeniks on uudempi versio egyptiläisestä Bennu-linnusta, joka oli myyttinen uudestisyntymistä edustava haikara.

Bennu

Bennu ja feenikslintu ovat astro-teologisia vertauskuvia syntyvälle auringolle.

Astro-teologiassa auringon syntymällä voidaan viitata useampaankin eri astronomiseen ilmiöön:

1. Aurinko syntyy joka aamu, kun aurinko nousee horisontista. "Eliitin" käyttämässä symboliikassa tätä horisontista nousevaa aurinkoa kuvataan symbolilla Akhet - "aurinko horisontissa". Aiheesta enemmän kirjoituksessa Ilmatar ja sotka.
2. Talvipäivänseisauksessa aurinko "kuolee" ja syntyy uudelleen kolmen päivän kuluttua. Kyseessä on ilmiö, jossa auringon päivittäinen korkein kohta taivaalla laskee joka päivä lähestyttäessä talvipäivänseisausta, näyttää pysähtyvän kolmen päivän ajaksi (kuolema), kunnes taas alkaa nousta korkeammalle. Tämä on alkuperä sanonnalle "nousi kolmantena päivänä kuolleista". Aiheesta enemmän kirjoituksessa Kuolleista noussut.
3. Kevätpäiväntasauksessa aurinko syntyy uudelleen "noustuaan kuolleista". Tällä tarkoitetaan vuoden pimeämmän puoliskon päättymistä, ja sitä että päivä on jälleen pidempi yötä. 

Aurinko horisontissa vapaamuuraritemppelissä

Mytologioissa auringon kuolema ja uudestisyntyminen kuvataan usein tarinalla aurinkosankarin vaarallisesta matkasta manalaan ja takaisin. Suomalaisille tuttu esimerkki tällaisesta on Kalevalan aurinkosankari Väinämöisen käynti manalassa.

Vapaamuurarien kontekstissa tätä kuvaa vihkimysrituaali, jossa näytellään Hiram Abiffin kuolema ja uudestisyntyminen. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Väinämöisen veneenveisto.

Vapaamuurarirituaali: Hiram Abiffin kuolema ja uudestisyntyminen

Joissain tapauksissa feenikslintu yhdistetään "Eliitin" symboliikasta tuttuun kotkaan. Tämän symbolin merkityksestä enemmän kirjoituksessa kotka.

Vapaamuurarien kaksipäinen kotka

Haikaran yhdistäminen syntymään näkyy myös hyvin tunnetussa vertauskuvassa, jossa haikarat tuovat vauvoja.

Pyramidien ja obeliskien kärkikiviä, pyramidioneja, kutsuttiin Egyptissä benben-kiviksi. Nimitys tulee egyptiläisestä luomismyytistä, jossa Bennu-lintu laskeutuu kivelle.

The Bennu was also associated with the inundation of the Nile and of the creation. Standing alone on isolated rocks of islands of high ground during the floods the heron represented the first life to appear on the primeval mound which rose from the watery chaos at the first creation. This mound was called the ben-ben. It was the Bennu bird's cry at the creation of the world that marked the beginning of time. (egyptianmyths.net)

According to the Pyramid Texts, written on the walls of pyramids, the creator god emerged from the chaotic darkness of Nun as a mythical Bennu bird (similar to a heron or phoenix). He flew to Heliopolis, an ancient city near Cairo, where, at dawn, he alighted on the Benben, an obelisk representing a ray of the sun. After fashioning a nest of aromatic boughs and spices, he was consumed in a fire and miraculously sprang back to life. The capstone placed at the top of an obelisk or a pyramid is associated with the Bennu. Called a pyramidion or the Bennu, it is a symbol of rebirth and immortality. (historymuseum.ca) 

Bennu

Benben-kivi, pyramidion, jossa Akhet - nouseva aurinko

E.A. Hagforsin muistomerkissä haikara/kurki toimii teoksen pyramidionina. Haikara ja jalustana oleva kivipaasi muodostavat yhdessä "Eliitin" suosiman symbolin obeliskin. Obeliskeista enemmän kirjoituksessa Keisarinnan kivi ja Obeliskit linjassa.