Larin Paraske

Helsingin Hesperian puistossa, aivan Urho Kekkosen muistomerkin lähellä, on runonlaulaja Larin Parasken patsas. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo:

"Syntyjään inkeriläinen Larin Paraske (1833-1904) oli suomalaisen kansanrunouden keskeinen hahmo. Hänen mittava runoaineistonsa kuuluu karjalaisen kulttuurin korvaamattoman arvokkaisiin lähteisiin. Parasken runoihin kuului mm. sananlaskuja, itkuvirsiä ja arvoituksia. Häneltä tallennetut yli 32 000 säettä on suurin yhdeltä laulajalta kerätty runoaineisto Suomessa. Larin Paraske oli aikanaan suomalaisten tiedemiesten ja taiteilijoiden merkittävä inspiroija.

Alpo Sailo teki Larin Paraske -veistoksen 1936 tuolloin suunnitteilla olleeseen Kalevala-taloon, joka kuitenkin jäi toteutumatta. Keskusosuusliike Hankkija halusi lahjoittaa Helsingin kaupungille kalevala-aiheisen veistoksen. Larin Parasken muistopatsas pystytettiin Hakasalmen puistoon (tunnetaan myös nimellä Hesperian puisto), Mannerheimintien varteen ja Kansallismuseon läheisyyteen 1949. Jalustassa on teksti: "Suomalaiselle talonpoikaisnaiselle kansanrunon ja kansatietouden taitajalle ja tallettajalle."

Kuvanveistäjä Sailo käytti realistisen pronssipatsaan mallina mm. Albert Edelfeltin tekemiä muotokuvamaalauksia Larin Paraskesta. Veistos on harvinainen naisen näköispatsas, ainoa laatuaan Helsingissä."    

Larin Paraske

Edellisessä druidismia käsitelleessä kirjoituksessa esiteltiin druidilaisen koulukunnan kolme haaraa: druidit, vaatit ja bardit. Suomalaisesta kansanperinteestä tutut runonlaulajat ovat bardien perinteiden jatkajia. Tavallaan suomalaisetkin runonlaulajat voi nähdä historian valossa osana druidilaista koulukuntaa.

Tässäkin patsaassa esoteerinen symboliikka liittyy tarotiin, kuten niin monessa muussakin helsinkiläisessä patsaassa. Symboliikka aukeaa, kun näkee patsaan esittämän henkilön ja patsaan sijainnin yhteyden druidismiin. Patsas esittää tarotin korttia Hierofantti, jonka symboliikka kuvaa druidismia.

Larin Parasken patsas:

1. Larin Paraske oli runonlaulaja, eli druidilaisen koulukunnan bardien henkinen jälkeläinen.
2. Vaikka Larin Paraske oli nainen, hänestä tehty patsas on todella miesmäinen ja maskuliininen. Patsasta katsomalla on vaikea arvioida hahmon sukupuolta.
3. Hahmo istuu.
4. Hahmolla on kaapumainen vaate.
5. Patsas sijaitsee Hesperian puistossa.

Hierofantti:

1. Korttissa on vahva yhteys druidismiin. Paavi on symbolisessa mielessä (korruptoitunut) versio druidista. (Sanan Vatikaani etymologinen alkuperä on vaateissa: vates, ovates.) Luku kolme oli druidismin pyhä luku, joka näkyy kortissa: Päähine koostuu kolmesta kruunusta, vasemman käden ristissä on kolme poikkipuuta, oikeassa kädessä on kohotettuna kolme sormea ja kaavussa on kolme ristiä. 
2. Hahmosta on vaikea sanoa, onko kyseessä mies vai nainen.
3. Hahmo istuu.
4. Hahmolla on kaapumainen vaate.
5. Myyttinen Hesperian puutarha tunnetaan parhaiten kreikkalaisesta mytologiasta, johon se kopioitiin vanhemmasta irlantilaisesta mytologiasta (druidismista).

Hierofantti

Larin Parasken patsaalla on yhteys kahteen muuhun hierofanttiaiheiseen patsaaseen patsaiden kartalle muodostamien suorien linjojen kautta. Kirjoituksessa Olen itä olen länsi esitelty linja kahden kaksipäisen kotkan välillä menee Larin Parasken patsaan kautta. Samalla linjalla on toinen "Hierofantti" - Aleksis Kivi.

Larin Paraske kahden kaksipäisen kotkan linjalla.

Kolmas hierofanttiaiheinen patsas, Kyösti Kallion patsas, on linjalla, jossa on Larin Parasken patsas, Lasipalatsin kellotorni ja Elias Lönnrotin patsas. Google mapsin kartalla Kyösti Kallio ja Lasipalatsin kellotorni ovat muutaman metrin sivussa linjalta, mutta poikkeama on häviävän pieni isossa kuvassa.

Ylhäältä alas: Larin Paraske, Kyösti Kallio, Lasipalatsin kellotorni ja Elias Lönnrotin patsas.