maanantai 23. helmikuuta 2015

Muinaiset viisaat - osa 9: Pohjoiset sarvipäät


Edellisessä kirjoituksessa esitelty sarvipäisten jumalhahmojen Irlannista kotoisin olevan Cernunnos-jumalan vaikutus näkyy myös suomalaisessa kulttuurissa. Peuraeläinten pyhyys ja jumalainen luonne levisi arkadialaisten vaikutuksesta universaaliksi ilmiöksi. Varhaisimmat merkit Suomen aluetta asuttaneista ihmisistä sisältävät runsaasti hirviaiheista materiaalia.

Suomalaisissa kalliomaalauksissa yleisin kuva-aihe on ihminen. Osa näistä ihmishahmoista on kuvattu sarvet päässä. Tutkijoiden mukaan tämä sarvipäinen hahmo on esittänyt todennäköisesti shamaania. Kuva-aiheella on mielenkiintoinen yhtäläisyys muinaisirlantilaiseen Cernunnos-jumalaan.


Suomalainen kalliomaalaus

Cernunnos


Kuolan saamelaisten uskomusperinteessä on myyttinen peuramies Myanndash, joka oli puoliksi mies ja puoliksi peura. Kuolan saamelaisten perinteessä kerrotaan, että Myanndash oli heimon kantaisä. Yhtäläisyys Cernunnokseen on ilmeinen. Saamelaisessa symboliikassa porot ovat hyvin yleinen eläinaihe, joihin liittyy paljon mystiikkaa.

Suomalaisten kalliomaalausten toiseksi yleisin aihe on hirvi. Koska hirvi on kalliomaalausten yleisin eläinaihe, voidaan olettaa, että hirvi edusti maalaukset tehneille ihmisille jotain todella tärkeätä. Myös kivestä veistetyt tuhansia vuosia vanhat hirvenpäät kertovat hirven erityisestä merkityksestä alueen asukkaille.

Euraasian mantereen pohjoisten kansojen luolamaalauksista löytyy runsaasti hirvi- ja peura-aiheisia kalliomaalauksia.


Hirvet kalliomaalauksessa

Huittisten vuolukivinen hirvenpää

Euraasialaisia kalliomaalauksia


Suomen kielessä on erikoinen sana jalopeura. Sana jalopeura on vanhempi nimitys eläimelle, joka nykyään tunnetaan leijonana. Tämä selittyy astrologian historialla. Tähtikuvioiden nimet ja niitä esittävät kuva-aiheet ovat muuttuneet aikojen kuluessa moneen kertaan. Suomessa Leijonan tähtikuvio, jonka hallitsija on Aurinko, tunnettiin aiemmin nimellä Jalopeura. Kun tiedetään, että Aurinko, astrologia ja peuraeläimet olivat erityisen tärkeitä muinaisille viisaille, jalopeuran ja leijonan välille löytyy yhteinen nimittäjä.

Voi olla, että jalopeuran ja Auringon välinen yhteys suomalaisessa kielessä on perintöä saamelaisilta, joiden kulttuurissa on paljon arkadialaisia piirteitä. Saamelaisessa uskomusperinteessä aurinkojumalatarta, Beaivi nieidaa, kunnioitettiin porouhrilla. "Aurinkoneiti" takasi hyvän menestyksen poronhoidossa, jos hänelle uhrattiin poro - mieluiten valkoinen poro.

Valkoisen poron erityisen pyhällä merkityksellä on suora yhteys Irlantiin ja arkadialaisiin. Muinaisirlantilaisen Cernunnoksen nuorempi inkarnaatio Herne kuvattiin usein valkoisena peurana (White Hart).


Saamelainen aurinkoristi on Beaivi Nieidan symboli

Herne / White Hart

White Hart - Kuningas Richard II:n tunnus

Lumikki ja metsästäjä: Herne / White Hart 

Valkoinen peura on Harry Potterin patronus


Hirven tärkeä rooli suomalaisessa symboliikassa näkyy myös lukuisissa hirvipatsaissa ympäri Suomen. Esimerkiksi Jussi Mäntysen veistoksesta Hirvi on valettu versiot Helsinkiin, Viipuriin, Lahteen ja Turkuun.


Hirvi Helsingin Luonnontieteellisen museon edessä

Nuori hirvi Helsingin Kaisaniemen puistossa

Rantsilan hirvi

Veikko Huovisen muistomerkki Sotkamossa


1 kommentti: