Muinaiset viisaat - osa 6: Tuatha De Danann

Päivitetty 8.9.2016.

Irlantilaisessa mytologiassa kerrotaan myyttisestä "jumalten heimosta" nimeltä Tuatha De Danann. Tämän "heimon" tarina on mitä ilmeisimmin vertauskuvallinen tarina arkadialaisista, jotka edustivat irlantilaiselle alkuperäisväestölle ja myöhemmille ("kelttiläisille") valloittajaheimoille jumalten kaltaisia "maageja". Tuatha De Danannin tarinaa ei tietenkään voi pitää tarkkana historiallisena kuvauksena, mutta siinä on kuvattu tiettyjä tapahtumia, joilla on kiinnekohtia historiallisella aikajanalla.

"The Tuatha de Danann were the ancient inhabitants of Ireland who were forced to give way to the Gaels [milesialaiset] and to become the gods of Celtic imagination, the lords of the subterranean world. There is no doubt that the name Tuatha de Danann was given to the pre-Celtic inhabitants [arkadialaiset, arjalaiset] of Ireland and that it must have been they who built the megaliths. Their uncertain origins combined with their curious stone constructions give them a cloak of mystery." - Jean Markale (The Celts)

"The meaning formerly given to Tuatha Dé Danann was "the men of science who were gods," danann being here connected with dán, "knowledge"." - J. A. MacCulloch (The Religion of the Ancient Celts)

Kuvaus Tuatha De Danannin saapumisesta Irlantiin sisältää monien eri kulttuurien vanhoista teksteistä ja mytologioista tutun kataklysmi- ja vedenpaisumusteeman. Mytologian mukaan "jumalten heimo" tuli myyttiseltä saarelta tai mantereelta lännestä, joka tuhoutui suuressa katastrofissa. Tuatha De Danann oli katastrofista selviytynyt joukko, jonka neljäksi kotimaaksi (tai kaupungiksi) tarina kertoo nimet Falias, Murias, Gorias ja Finias. Tästä listasta nousee esiin erityisesti nimi Murias, jolla on kieltämättä etymologisesti mielenkiintoinen yhtäläisyys myyttiseen Lemuriaan.

Jumalten heimon Irlantiin saapumisen tarina näkyy erikoisella tavalla suomalaisessa perinteessä. Kuten moni tietää, kaikkien juhlapyhien alkuperä on jossain vanhassa pakanallisessa perinteessä. Harva tietää, että vapun alkuperä juontaa juurensa muinaisirlantilaiseen mytologiaan. Toukokuun ensimmäisen päivän juhla on lähtöisin Irlannista, jossa kyseisellä päivällä oli erityinen merkitys muinaisirlantilaisille. Mytologian mukaan "jumalten heimo", Tuatha De Danann, saapui Irlantiin toukokuun ensimmäinen päivä.

Vapun alkuperän liittäminen Irlantiin voi kuullostaa aluksi kaukaa haetulta, mutta oletteko koskaan miettineet miksi vappuna juodaan simaa? Liittyykö se jotenkin työväenliikkeeseen? Juodaanko vappuna simaa, koska vappu on työväen juhla? Vai voisiko siihen olla joku muu syy? Voisiko se liittyä jotenkin tuhansia vuosia vanhaan muinaisirlantilaiseen mytologiaan, jossa sima (mead) oli jumalten juoma? Jumalten, jotka saapuivat Irlantiin toukokuun ensimmäinen päivä?

Alkuperäisessä simassa (mead) käytettiin hunajaa. Vapaamuurarien mehiläispesäsymbolin yksi taso liittyy simaan, eli "jumalten nektariiniin". Hunajan käyttäminen "jumalten juomassa" saattaa liittyä karhuun (arkadialaisten pyhä eläin), jotka ovat kovasti persoja hunajalle.

Irlantilainen mytologia on niin valtavan laaja ja moniulotteinen, että koko Tuatha De Danannin esitteleminen yhdessä kirjoituksessa ei ole mahdollista. Tässä kuitenkin joitain tärkeimpiä ja suomalaisesta näkökulmasta mielenkiintoisimpia jumalhahmoja.

Tuatha De Danannin tärkein jumalhahmo oli heidän universaali äiti, jumalatar Danu, joka on tietynlainen prototyyppi monille muille äitijumalattarille ympäri maailman. Danu samaistettiin Irlannissa Ison Karhun (tai Otavan) tähdistöön, joka on myös hakaristisymbolin alkuperä. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Karhu ja hakaristi.

Nimi Tuatha De Danann tarkoittaa sanatarkasti "Danu-jumalattaren heimo". Danu tunnettiin myös nimillä Dana, Ana ja Anu. Danun nimi levisi aikanaan arkadialaisten mukana ja näkyy edelleen ympäri maailman mm. sellaisissa nimissä kuin Danube (Tonava), Danmark, Jordan, Sudan, Sharadana (Sardinian vanha nimi), Dinajpur (Bangladesh) ja Hamedan (Iran).

Arkadialainen hakaristikoru Iranista

Nykyaikainen näkemys Danusta.

Jumalten heimon "kuningas" oli Nuada (tai Nuadu), jonka johdolla Tuatha De Danann saapui laivoilla vedenpaisumuksen jälkeen Irlantiin. (Toisessa versiossa he saapuivat "mystisessä pilvessä".) Raamatun tarina Nooasta ja vedenpaisumuksesta on suora kopio tästä muinaisirlantilaisesta myytistä. Nooa (Noah tai Nuah) on versio nimestä Nuada, joka puolestaan tulee sanasta naddred, "viisas käärme".

Nooa, Raamatun versio Nuadasta.

Kun Nuada menetti toisen kätensä taistelussa, hän ei ollut enää yksikätisenä pätevä kuninkaaksi. Tuatha De Danannin parantajajumala Dian Cecht (ei Goibniu, kuten aiemmassa tekstissä virheellisesti kerrottiin) teki Nuadalle tekokäden.

Irlantilaisessa mytologiassa Dian Cecht paransi vedellä taistelussa kuolleita tai haavottuneita sotilaita maagisen lähteen avulla. Dian Cechtilla on mielenkiintoinen yhtymäkohta suomalaisen mytologian vedellä parantamiseen. Suomalaista veden kuningasta, Ahtia, on pidetty myös parantajana. Suomen Kansan Vanhat Runot -kokoelmassa (SKVR) on runoja, joissa Ahti yhdistetään vedellä parantamiseen.

"Veen Ahti auollinen, Veen kultanen kuningas, Astu tietä tellermöistä, Sikasien silittämäistä, Porsahien polkemaista. Tule tänne tarvitessa, Käy tänne kutsuttanessa,[!] Hätähisen hoivakseni, Kivut pyhi kinttahalla, Vaivat vantut-rukkasilla, Kipiä on kivuissa olla, Vaiva vammoissa asua!"- SKVR I4: 1058

Jumalten heimon seppäjumala Goibniu vastasi Tuatha De Danannin aseiden ja varusteiden tekemisestä. Kalevalan Ilmarinen on suomalainen versio Goibniusta. Ilmarisen takomalla Sammolla on myös yhtymäkohta irlantilaiseen mytologiaan. Seppä Goibniulla oli irlantilaisen mytologian mukaan maaginen lehmä, Glas Gaibhnenn, joka oli yltäkylläisyyden symboli. Lehmästä pystyi lypsämään loputtomasti maitoa. Sama yltäkylläisyyden symboli on päätynyt suomalaiseen mytologiaan loputtomasti rahaa, viljaa ja suolaa tuottavan maagisen Sammon muodossa.

Goibniu osasi tehdä olutta, joka suojasi vahingoittumiselta. Tämäkin tarina yhdistyy suomalaiseen mytologiaan oluen syntytarinassa, jossa olut syntyy "Osmotar oluen sepän" ansiosta.

Seppäjumalista voi lukea enemmän Tuli-kulttia käsittelevässä kirjoituksessa.

Sammon taonta

Tuatha De Danannin oma "voimamies" oli jumala nimeltä Ogma. Tämän arkkityypin tunnetumpi versio on kreikkalaiseen mytologiaan Ogmasta kopioitu Herakles. Myös Herakleen urotyöt on kopiotu enemmän tai vähemmän irlantilaisesta mytologiasta - tosin ei Ogman, vaan hänen pojanpoikensa Brianin, Iucharin ja Iucharban tarinasta.

Ogma - Herakleen esikuva

Irlantilaisen mytologian alkuperäinen meren jumala oli Lir (tai Ler), jonka tyttärien tarina todennäköisesti selittää suomalaisen mytologian uskomukseen joutsenen pyhästä olemuksesta. Lirin neljä lasta, Fionnuala, Aed, Fiachra ja Conn muutettiin kirouksen voimasta joutseniksi 900 vuodeksi. Tarinassa joutsen julistetaan tämän takia pyhäksi linnuksi, jota ei saa tappaa. Sama uskomusperinne on päätynyt myös Suomeen. Suomalaisessa mytologiassa kerrotaan, että joutsenen tappajaa kohtaa tuho. Kun Kalevalan Lemminkäinen ampuu Pohjolan emäntä Louhelta saamansa tehtävän mukaisesti Tuonelan Joutsenen, se koituu Lemminkäisen kuolemaksi.

Children of Lir

Myöhemmin meren jumalan roolin irlantilaisessa mytologiassa otti Lirin poika Manannan mac Lir, jonka mukaan on nimetty Mansaari Englannin ja Irlannin välissä. Tarinan mukaan Manannan oli Mansaaren ensimmäinen hallitsija. Hän oli myös irlantilaisen kuolemanjälkeisen maailman valtias. Tämäkin näkyy suomalaisen mytologian termistössä. Tuonelan toinen nimi, manala, tulee nimestä Manannan. Suomalaisen Tuonelan kerrotaan sijainneen joko maan tai veden alla - tai saarella.

Manannan mac Lir

Irlantilaisen mytologian ehkäpä suurin sankari on aurinkojumala Lugh. Hän on Tuatha De Danannin pelastava messiashahmo, joka ratkaisevassa taistelussa fomoreja vastaan surmaa Balor-jättiläisen. Raamatun tarina Daavidista ja Goljatista on suora kopio Lughin ja Balorin taistelusta. Myös kreikkalainen Apollo on melko suora kopio Lughista.

Suomalaisen mytologian tunnetuimmalla hahmolla, Väinämöisellä, on paljon yhteistä Lughin kanssa. Väinämöinen tunnetaan monista taidoistaan. Hän on muun muassa johtaja, soturi, parantaja, tietäjä, runonlaulaja, taikuri, seppä ja kanteleensoittaja. Irlantilaisen Lughin ansioluettelo näyttää epäilyttävän paljon samanlaiselta: johtaja, soturi, parantaja, tietäjä, bardi (tarinankertoja/laulaja), taikuri, seppä ja harpunsoittaja.

Lugh

Väinämöinen

Tuatha De Danannin "heimoon" kuului tietenkin vielä lukuisia muita jumalhahmoja. Jos haluaa lukea "jumalten heimon" tarinasta enemmän, suosittelen Charles Squiren teosta Celtic Myth and Legend. Kirjasta löytyy enemmänkin eri mytologioihin päätyneiden jumalhahmojen alkuperäisiä prototyyppejä.