Jatkoa edelliselle kirjoitukselle.
Poika menee varoittamaan keitaan johtajia.
"Kuka on se muukalainen joka puhuu ennusmerkeistä?" eräs johtaja kysyi ja silmäili poikaa.
"Minä", poika vastasi ja kertoi mitä oli nähnyt.
"Miksi aavikko kertoisi salisuuden muukalaselle, kun se tietää että me olemme olleet täällä sukupolvien ajan?" toinen päällikkö kysyi.
"Siksi että minun silmäni eivät ole vielä tottuneet aavikkoon", poika vastasi. "Näen sellaista mitä kaiken nähneet silmät eivät enää näe." (s. 120)
Narri on ns. tabula rasa - "tyhjä taulu".
 |
| 0 - Narri |
"Kaksituhatta vuotta sitten eräällä kaukaisella maalla eli mies joka uskoi uniin. Hänet heitettiin tyhjään kaivoon ja myytiin orjaksi", vanhus sanoi. (s. 121)
Keitaan päällikkö puhuu Raamatun Joosefista, joka osasi tulkita Faaraon unia. Englanninkielisessä Raamatussa kerrotaan, että kun Faarao näki unen lihavista ja laihoista lehmistä, hän kutsui luokseen kaikki Egyptin taikurit (magicians) ja viisaat miehet. (Suomenkielisessä versiossa käytetään sanaa enteidenselittäjät.) Kukaan heistä ei kyennyt selittämään faaraon unta. Lopulta unen onnistuu tulkitsemaan Joosef.
Joosefi oli siis Egyptin "etevin taikuri" ja "viisain mies".
 |
| I - Taikuri |
"Me kaikki tiedämme, että se joka uskoo uniin osaa myös selittää niitä. Faarao oli nähnyt unen lihavista ja laihoista lehmistä, ja tuo mies pelasti Egyptin nälänhädältä. Hänen nimensä oli Joosef." (s. 121)
Kortti Ylipapitar on selvänäköisten ja intuitiivisten kykyjen kortti.
 |
| II - Ylipapitar |
Keitaan päällikkö kertoo pojalle uskovansa poikaa.
"Huomenna rikomme sopimuksen jonka mukaan keitaalla ei kukaan kanna asetta. Tähystämme vihollista koko päivän, mutta auringonlaskun aikaan miesten on palautettava aseensa minulle. Saat kultakolikon jokaisesta kymmenestä kaatuneesta vihollisesta." (s. 122)
Kultakolikot viittaavat korttiin Hallitsijatar, joka on aineellisen vaurauden kortti.
 |
| III - Hallitsijatar |
Vanhus jatkaa:
"Mutta asetta ei saa siirtää paikaltaan ellei se kädessä taistella, sillä se on oikukas kuin aavikko, ja jos sitä ei käytetä, se saattaa olla seuraavalla kerralla haluton ampumaan. Jos huomenna ainuttakaan asetta ei ole laukaistu, yksi nistä suunnataan sinuun." (s. 122)
Vanhus laatii ankarat säännöt. Sääntöjen asettaminen ja niiden valvominen on Hallitsija-kortin teema.
 |
| IV - Hallitsija |
Poika kohtaa alkemistin.
Miehellä oli päässään turbaani ja musta liina joka peitti kasvot niin että vain silmät jäivät näkyviin. Hän näytti aavikon viestinviejältä, mutta hänestä uhkui voimaa jollaista poika ei ollut tavannut ennen. (s. 124)
Hierofantti on lähettiläs, neuvonantaja ja viestinviejä.
 |
| V - Hierofantti |
Alkemisti vetää miekkansa esiin.
Ratsastaja ei liikahtanut ja poika pysyi paikoillaan. Hän ei edes harkinnut pakenemista. Hän tunsi sydämessään outoa riemua: hän kuolisi elämäntiensä puolesta. (s. 124-125)
Poika luulee kuolevansa, koska on tehnyt valinnan elämäntiensä kulkemisen puolesta. Hän ymmärtää, että hän on valintansa tehnyt ja valmis vaikka kuolemaan sen takia. Kortti Rakastavaiset on valinnan tekemisen kortti.
 |
| VI - Rakastavaiset |
"Allah loi armeijat ja hän loi linnut. Hän opetti minulle lintujen kielen. Kaiken on kirjoittanut yksi käsi", poika sanoi, sillä hän muisti kamelinajajan sanat. (s. 125)
Jälleen mainitaan kamelinajaja - sama viittaus korttiin Sotavaunut kuin kolmannella kierroksella.
 |
| VII - Sotavaunut |
Muukalainen pani sapelin tuppeen, ja haukka hänen olkapäältään päästi oudon kirkaisun. Poika huokaisi helpotuksesta. "Minun oli koeteltava rohkeuttasi", muukalainen sanoi. "Rohkeus on kaikkein tärkeinta kun etsii Maailman kieltä." (s. 126)
Rohkeus on yksi kortin Voima teemoista. Joissain tarot-pakoissa tämä kortti tunnetaankin nimellä Rohkeus.
 |
| VIII - Voima |
Miehen sanat toivat pojan mieleen vanhan kuninkaan. (s. 126)
Vanha kuningas oli ensimmäisen kierroksen Erakko.
 |
| IX - Erakko |
Hyökkäys keitaalle tapahtuu seuraavana päivänä - kuten poika oli ennustanut.
Miehet olivat näennäisesti rauhanretkellä, mutta jokainen piilotti asettaan valkoisen kaapunsa kätköissä. Päästyään lähelle keitaan keskustan suurta telttaa he vetivät esiin sapelinsa ja kiväärinsä ja hyökkäsivät tyhjään telttaan. Keitaan miehet piirittivät aavikon ratsujoukot, ja puolen tunnin kuluttua hyökkääjistä olivat kaatuneet yhtä lukuunottamatta kaikki. (s. 127)
Piiritetty teltta viittaa korttiin Kohtalonpyörä. Kortin pyörä on "hahmojen piirittämä". Kirjassa kerrotaan, että keidasta puolusti 2000 miestä ja keitaalle hyökkäsi 500 miestä. Yhteensä 2500 miestä - numerologisesti seitsemän. Kohtalonpyörässä on seitsemän hahmoa. Hyökkääjistä jää henkiin yksi. Kortin numero 10 on numerologisesti yksi.
 |
| X - Kohtalonpyörä |
Heimopäällikkö sanoi olevansa pahoillaan sotilaiden puolesta mutta lisäsi, että perinnettä oli kunnioitettava. Hän tuomitsi komentajan kunniattomaan kuolemaan. Häntä ei isketty miekalla kuoliaaksi eikä ammuttu vaan hänet hirtettiin kuolleeseen taatelipalmuun, missä aavikon tuuli heilutti hänen ruumistaan. (s. 127-128)
"Oikeudenkäynti", hirttäminen ja tuulessa heiluva ruumis - viittaus kortteihin Oikeudenmukaisuus, Hirtetty ja Kuolema.
 |
| XI - Oikeudenmukaisuus |
 |
| XII - Hirtetty |
 |
| XIII - Kuolema |
Poika keskustelee alkemistin kanssa.
He söivät vaiti. Alkemisti avasi pullon ja kaatoi pojan lasiin viiniä, jonka veroista hän ei ollut maistanut koskaan. (s. 130)
Viini on viittaus korttiin Kohtuus, jonka alkuperä liittyy vanhaan viinin ja veden sekoittamisen perinteeseen.
 |
| XIV - Kohtuus |
"Juo ja nauti", alkemisti sanoi nähdessään että poika alkoi humaltua. (s. 130)
Humaltuminen on vertauskuva tietoisuuden laskemiselle, mikä on teemana kortissa Paholainen.
 |
| XV - Paholainen |
Pojalla ja alkemistilla on kohtaaminen käärmeen kanssa.
Poika katsoi kuinka hänen toverinsa käveli hevosensa luo, vetäisi esiin pitkän sapelin, piirsi maahan ympyrän ja pani kobran sen keskelle. Käärme rauhoittui heti. (s. 132-133)
Viittaus Torni-korttiin löytyy egyptiläisestä mytologiasta. Muinaisessa Egyptissä sana "jumalatar" kuvattiin kobra-käärmeellä. Kohtauksessa alkemisti taikoo kobralle "aitauksen" sulkemalla sen maahan piirretyn taikaympyrän sisään. Aitaus ja kobra viittaavat egyptiläiseen jumalattareen Neftys, jonka nimi tarkoittaa suomeksi "aidatun alueen nainen". (Nimi viittaa temppelialueen aitaukseen.) Neftysin tunnuksena oli torni.
 |
| "jumalatar" |
 |
| Neftys ja torni |
 |
| XVI - Torni |
Poika ei haluaisi jatkaa matkaansa pyramideille, koska on rakastunut tyttöön.
"Mutta haluan jäädä keitaalle", poika vastasi. Olen löytänyt Fatiman ja hän merkitsee enemmän kuin mikään aarre." (s. 133)
Keidas ja Fatima viittaavat korttiin Tähti. (Fatima oli kolmannen kierroksen Tähti.)
 |
| XVII - Tähti |
Lopulta poika päättää kuitenkin jatkaa matkaansa. Hän hyvästelee Fatiman.
"Tulen takaisin niin kuin isäsi tuli takaisin äitisi luo", poika sanoi. Hän huomasi, että Fatiman silmät olivat täynnä keeneleitä. (s. 137)
Kyynelehtivä nainen on viittaus korttiin Kuu, jossa on Osirista itkevä jumalatar Isis.
 |
| XVIII - Kuu |
Alkemisti ratsasti edellä haukka olkapäällään. (s. 139)
Haukka on egyptiläisen auringonjumala Horuksen tunnus. Ratsastaminen ja haukka viittaa korttiin Aurinko.
 |
| Horus |
 |
| XIX - Aurinko |
Sota jatkui, ja tuuli toi joskus tullessaan imelän veren hajun. Lähistöllä oli käyty taistelu, ja tuuli kertoi pojalle että enteiden kieli oli aina valmis näyttämään hänelle sen mitä hänen silmänsä eivät nähneet. (s. 139)
Kuolleiden haju - viittaus korttiin Tuomio.
 |
| XX - Tuomio |
"Näin on kirjoitettu smaragditauluun", alkemisti sanoi viimein. Poika kumartui lähemmäksi ja luki sanat hiekasta.
"Sehän on salakieltä", hän sanoi hieman pettyneenä. "Aivan kuin englantilaisen kirjojen tekstit."
"Ei", alkemisti sanoi. "Se on kuin haukkojen lento; sitä ei pidä ymmärtää pelkällä järjellä. Smaragditaulu vie suoraan Maailman sieluun. (s. 141)
 |
| XXI - Maailma |
Jatkuu seuraavassa osassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti