Haaksirikkoiset

Helsingin Ullanlinnan Tähtitorninmäellä on hieman tuntemattomampi patsas Haaksirikkoiset. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo:

"Robert Stigell oli tehnyt Haaksirikkoiset -aiheisen kipsiveistoksen 1890-luvun alussa. Vuonna 1893 hän tarjosi kyseisen teoksen pronssista luonnosta Helsingin kaupungille julkiseksi monumentiksi. Helsingin kaupunki teki kuvanveistäjän kanssa sopimuksen 1897 ja Stigell viimeisteli yli 4-metrisen monumentin 1897-98 Pariisissa.

Haaksirikkoisten aiheena on haaksirikkoon joutunut perhe. Ryhmän huipulle nouseva hahmo esittää isää, joka huutaa pieni lapsi sylissään apua, katse suunnattuna lähestyviin pelastajiin. Toisen pojan hahmo on takertunut laivan jäännöksiin. Äiti on vaipunut lautalle. Veistoksen nimi ei viittaa tiettyyn haaksirikkoon tai historialliseen tapahtumaan, vaan aihe kiinnosti Stigelliä enemminkin sen tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi: Stigellille tyypillistä dynaamisen veistoksellisuuden tutkimista voidaan nähdä ihmishahmojen voimakkaissa muodoissa ja veistoksen linjojen kierteisyydessä. Taidehistoriallisessa kehyksessä Haaksirikkoisen taustalla voidaan nähdä vaikutteita ranskalaisen Géricaultin maalauksesta Medusan lautta sekä hellenistisestä Laokoon ryhmä -veistoksesta. 

Aikakauden poliittisesta tilanteesta johtuen Haaksirikkoiset ladattiin täyteen vahvoja isänmaallisia tulkintoja, jotka eivät alun perin olleet taiteilijalta itseltään peräisin. Paljastuspuheen 18.11.1898 pitänyt kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, senaattori Leo Mechelin viittasi sortovuosien poliittisesti vaikeaan tilanteeseen ja Suomen parempaan tulevaisuuteen. Myös veistoksen epätyypillinen suuntaaminen kirvoitti symbolisia tulkintoja: veistosryhmä katsoo kohti länttä, ja on kääntänyt selkänsä kohti itää ja merta. Teoksen sijoituspaikasta käytiin keskustelua vielä 1898 ainakin lehtien yleisönpalstoilla. Esille nousi mm. Kappeli-esplanadi "sopivin istutuksin täydennettynä". Kaupungin asettama toimikunta päätti kuitenkin lopulta sijoittaa veistoksen Stigellin toivomuksen mukaisesti Tähtitorninmäen aukiolle. Haaksirikkoiset on Helsingin ensimmäinen ulkoilmaveistos, jota ei pystytetty jonkun tietyn tapahtuman tai yksityisen henkilön muistoksi."

Haaksirikkoiset - vanhemmat ja kaksi lasta

Haaksirikkoiset - taustalla satama

Minkähän takia se oli taiteilijalle itselleen niin tärkeää, että veistos sijoitetaan Tähtitorninmäelle? Ja miksi juuri niin päin, että meri jää patsaan taakse?

Koska tarot.

Haaksirikkoiset esittää tarotin korttia Kuolema.

Haaksirikkoiset:

1. Patsaan ihmiset ovat haaksirikkoutuneet, eli kuolemanvaarassa.
2. Patsaassa on neljä ihmistä: kaksi aikuista ja kaksi lasta.
3. Toinen aikuisista seisoo, toinen makaa.
4. Toinen lapsista (isän jaloissa) osoittaa uteliaisuutta. 
5. Toinen lapsista (isän sylissä) on kääntänyt päänsä ja katsoo eri suuntaan kuin isä ja toinen lapsista .
6. Isä on tehnyt kankaasta lipun käsivarteensa.
7. Patsaan takana on vettä ja laivoja.

Kuolema:

1. Kuolema saapuu ihmisten luo ratsastajan hahmossa. 
2. Kortissa on neljä ihmistä: kaksi aikuista ja kaksi lasta.
3. Toinen aikuisista seisoo, toinen makaa.
4. Toinen lapsista osoittaa uteliaisuutta ratsastajaa kohtaan.
5. Toinen lapsista on kääntänyt päänsä pois.
6. Ratsastajalla on lippu.
7. Taustalla on vettä ja vene.

Kuolema - Death

Aiempia tarot-patsaita Helsingistä:  

1. Aleksanterin patsas - Hallitsija (Oinas), Voima (Leijona), Paholainen (Kauris), Hallitsijatar (Venus) ja Maailma (Saturnus)
2. Mannerheimin patsas - Sotavaunut (Rapu)
3. Lönnrotin patsas - Paholainen (Kauris)
4. Lasipalatsin kellotorni - Torni (Mars)
5. Kolme seppää - Kohtalonpyörä (Jupiter)
6. Havis Amanda - Maljojen Ässä (Vesi)