perjantai 26. joulukuuta 2014

Kolmen sepän patsas


Päivitetty 27.9.2015.

Helsingin ydinkeskustassa on suosittu kohtaamispaikka Kolmen sepän aukio. Aukio on saanut nimensä sen keskellä olevasta veistoksesta Kolme seppää. Wikipedia kertoo:
"Kolmen sepän patsas on Felix Nylundin veistos Helsingin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä, Kolmensepänaukiolla. Vuonna 1932 paljastetussa realistisessa teoksessa kolme alastonta seppää takoo alasinta. Kolme seppää oli ensimmäisen ammattimaisen taidevalajan Arttu Halosen suurikokoisin valutyö. Pronssivalu tehtiin Halosen taidevalimossa Lapinlahdella.
Veistoksen kolmesta sepästä yksi on mestariseppä, joka pitelee taottavaa rautaa alasimen päällä ja käyttää pajavasaraa. Kaksi muuta seppää takoo alasinta suurilla moukareilla.
Patsaan lahjoitti Helsingin kaupungille Pro Helsingfors -säätiö, joka oli hankkinut sen kauppaneuvos Julius Tallbergin rahalahjoituksen avulla. Tallbergin liiketalo sijaitsee Kolmensepänaukion pohjoislaidassa, ja lahjoituksen tarkoituksena oli nimenomaan ollut hankkia veistos talon edustalle. Patsas pystytettiin paikalle, jossa oli aiemmin sijainnut yleinen kaivo.
Seppien työasentoja tutkineet ovat todenneet patsaan asetelman olevan enemmänkin taiteellinen kuin realistinen: hahmot seisovat niin lähellä toisiaan, että jos todelliset sepät yrittäisivät takoa tällä tavoin, he löisivät alasimen sijaan toisiaan päähän." - Wikipedia

Kolme seppää


Hmm... "Jos todelliset sepät yrittäisivät takoa tällä tavoin, he löisivät alasimen sijaan toisiaan päähän." 

Kun "realistinen" teos paljastuu vähemmän realistiseksi, se herättää symboliikan tutkijassa kysymyksiä. Miksi tähän veistokseen on laitettu kolme seppää, jos sepät eivät todellisuudessa pysty työskentelemään tällä tavalla? Voisiko olla, että nämä sepät eivät edusta oikeita seppiä, vaan jotain vertauskuvallista symboliikkaa?

Tämän sivuston aikaisempia patsaita käsitelleitä kirjoituksia lukeneet osaavat jo varmaan arvata mikä taikasana kohta sanotaan.

Tarot.

Tähän veistokseen liittyy pieni sanaleikki. Oletteko koskaan kuulleet sanontaa "oman onnensa seppä"? Kun Kolmea seppää katsoo tarot-maailman näkökulmasta, voi nähdä tarotin kortin Kohtalonpyörä.

Kolme seppää:

  1. Veistoken jalusta on pyöreä.
  2. Veistoksessa on kolme seppää.
  3. Yksi kolmesta sepästä on johtava mestariseppä.
  4. "Oman onnensa seppä."
  5. Johtava  seppä pitelee kädessään taottavaa tankoa
  6. Jalustan reunassa on tekstiä, joka menee jalustan ympäri.
  7. Patsaan vieressä on Vanha Ylioppilastalo ja kirjakauppa.

Kohtalonpyörä:

  1. Kortissa on pyörä.
  2. Pyörässä on kolme olentoa: käärme, sfinksi ja koira
  3. Yksi olennoista, sfinksi, on hallitseva. (Käärme edustaa aiempaa hallitsijaa ja koira tulevaa hallitsijaa.)
  4. Kortin nimi englanniksi on Wheel of Fortune, joka on tunnetaan suomessa myös nimellä Onnenpyörä 
  5. Hallitseva sfinksi pitelee kädessään miekkaa, joka on joskus taottu tangosta.
  6. Pyörän reunassa on tekstiä, joka menee pyörän ympäri.
  7. Kortin nurkissa on neljä olentoa, jotka kaikki lukevat kirjaa, eli opiskelevat.


Tarot - Kohtalonpyörä




Aleksanterin patsas, Mannerheimin patsas, Lönnrotin patsas, Lasipalatsin kellotorni ja nyt Kolme seppää. Kuinkahan monta tarot-patsasta Helsingistä vielä löytyy?

Aika monta.

Patsaan symboliikassa on myös toinen taso. Vasara on tuttu symboli monista "Eliitin" organisaatioista. Vasaraa on käytetty mm. vapaamuurarien / Illuminatin ja kommunismin symboliikassa. Kommunismin ja Illuminatin yhteydestä enemmän kirjoituksessa Kommunismin synty.


Vapaamuurarilogo ja vasara

Vasara ja vapaamuurarilogo Senaatintorin Aleksanterin patsaassa

Vapaamuurarien mestarimuurarin vihkimysrituaalissa käytetään vasaraa / nuijaa. Lue: Väinämöisen veneenveisto

Vasara Helsingin keskustassa. Lue: Työkalut

Paavi saa "vasara ja sirppi" -patsaan

Jeeus ja vasara. Jeesus oli puuseppä.

Vapaamuurareista tutut vasara ja harppi DDR:n vakunassa


Vasarasymboliikan yksi esoteerisista tasoista näkyy illuminatipohjaisen Fabian Societyn kuuluisassa ikkunamaalauksessa Fabian Window (London School of Economics). Teokseen on kuvattu organisaation perustajajäsenet "muokkaamassa maailmaa". Sama symboliikka löytyy myös Neuvostoliiton vaakunasta.


"Shaping the world" - FS:n vaakunassa on kirjaimellisesti "susi lampaan vaatteissa". 

Vasara ja Maapallo Neuvostoliiton vaakunassa


Vasarasymboliikkaa viihdeteollisuudessa:


Justin Bieber ja vasara

Britney Spears ja vasara

Pink Floyd ja "marssivat vasarat"

Miley Cyrus ja vasara

Manowar ja vasara

Beatles ja vasara

Rita Hayworth - avain pakoon -elokuvassa "pelastuksen tuo vasara"

Vasara Django Unchained -elokuvassa

Vasara Evan Almighty -elokuvassa

Vasara Braveheart-elokuvassa



2 kommenttia:

  1. Miten lie olisivatko kuvan "sepät" Vallooniseppiä takomassa kankirautaa... Joka tapauksessa harvemmin sepän näkee takomassa lekalla rautaa, varsinkin kolmen sepän. Useinmiten ammattikunnan järjestys oli mestari, sälli ja oppipoika. Näistä oppipoika tai sälli hoiti myös palkeiden käytön ja klippari seppä osasi kyllä juoksuttaa näitä, pistäen itse piipulliseksi.

    Ainakin 1600-luvulta alkaen Suomessa toimivien ruukkien isommat ja karkimmat taontatyö hoidettiin hamaripajassa, jossa veden voimalla toimiva konevasara teki raskaimmat taontatyöt. 1700-luvulla ja sen loppupuolella hamaripaja oli ainakin Könnillä ja Nopankylän sepistä Koskelan Samelilla käytössä. Kilkutuksen kerrotaan kuuluneen kauas. Mainittakoon että Samelin isoisä opetti Iso-Jouppilan pajassa myös ensimmäiselle Könninmestarille takomisen alkeet. Kukaan kun ei ole seppä syntyessään... Nopassa oli 1869 jälkeen lähes kolmekymmentä sepänpajaa ja jokainen näistä kuului "Könnin koulukuntaan". Valistuksen aikana Hannelius opiskeli Turun yliopistossa ja hän mahdollisesti toi ruusuristiläisen "aatteen" sieltä mukanaan. Samoihin aikoihin myös Topeliuksen veljenpoika toimi Ilmajoen kirkon suntiona ja oli erikoistunut mm. isorokko rokotuksen järjestämiseen ja heinänviljelyn kehittämiseen. Siitä kokeilusta jäi juolavehnä rikkakasvina muistoksi...

    Könni, Ilmola 1757 - 1865, kooste vanhoista työmenetelmistä.

    http://www.matesla.fi/mamselli/mamselli.swf

    Laurilan Riku ahjohitsaa, mestari pitää kalpeetoa (katkaisutalttaa) pihdeillä kiinni, sällin lyödessä lekalla siihen katkaistessa ja haaroittaessa rautaa. Taontatyö tapahtuu kevyemmällä pajavasaralla.

    https://www.youtube.com/watch?v=BABMv_Kw0To

    VastaaPoista