Senaatintori - osa 3: Vuosi 1863

Osa 1

Osa 2

Senaatintorin Aleksanterin patsaassa on mielenkiintoinen vuosiluku 1863. Sen sijaan että muistomerkkiin olisi laitettu tavalliseen tapaan Aleksanterin syntymävuosi ja kuolivuosi, patsaaseen on laitettu vain yksi vuosiluku. Ottaen huomioon aikaisemmissa osissa käsiteltyjen esoteeristen symbolien määrän niin patsaassa kuin sen ympäristössäkin, tämän vuosiluvun täytyy olla "Eliitille" jollain tavalla tärkeä.

Katsotaan ensin mitä eksoteerinen selitys tarjoaa:

"Aleksanteri II on kuvattu kaartin upseerin univormussa pitämässä puhetta kokoonkutsumillaan Helsingin valtiopäivillä 1863. Tämän merkittävän tapahtuman vuosiluku 1863 on näkyvällä ja keskeisellä paikalla jalustan etuosassa."   - Helsingin kaupungin taidemuseo

Varmasti vuoden 1863 valtiopäivät olivat hyvinkin merkittävä tapahtuma, mutta voisiko tällä vuosiluvulla olla kenties joku muukin merkitys? Joku nimenomaan "Eliitille" tärkeä merkitys?

Vuonna 1863 tapahtui paljonkin mielenkiintoisia ja Suomen historian kannalta merkittäviä asioita. Yksi tähän vuoteen liittyvä tapahtumaketju on "Eliitille" erittäin merkittävä: Rahauudistus.

Suomen markka otettiin käyttöön jo vuonna 1860. Tässä vaiheessa markka oli kuitenkin vielä sidoksissa Venäjän ruplaan, joten se ei varsinaisesti ollut vielä oma itsenäinen valuuttanssa. Yksi markka oli kiinteästi 1/4 ruplaa. 1860-luvun alussa Suomessa ruvettiin suunnittelemaan ihan oikeaa omaa valuuttaa, joka olisi irrallaan ruplasta.

Vuonna 1860 perustettu Suomen Hypoteekkiyhdistys oli merkittävässä roolissa itsenäisen markan, eli ns. hopeamarkan synnyssä. Nimi hopeamarkka tulee siitä, että valuutta sidottiin kiinteään hopeavarantoon. Vanhaan hyvään aikaan kun valuutalla vielä oli joku konkreettinen arvo, johon se oli sidottu. Nykyäänhän valuutat ovat ns. fiat valuuttoja, joita ei ole sidottu kultaan tai muihin arvometalleihin.

Hypoteekkiyhdistys oli suomalaisten pankkiirien yksityinen luottolaitos. Sitä käytettiin erikoisena välikätenä hopeamarkan perustamiseen tarvittavassa pääomassa.

Fabian Langenskiöld senaatin finanssitoimituskunnan päällikön roolissa oli saanut keisarilta periaatteellisen hyväksynnän hopeamarkkaan siirtymisestä 1862, jos siihen vain löydettäisiin pääomaa. Uutta ruplasta erillään olevaan valuuttaa varten tarvittiin riittävän iso pääoma, joka käytännössä oli pakko ottaa lainana ulkomailta. Hypoteekkiyhdistys toimi tässä eräänlaisena välikätenä ottamalla suuren lainan Saksasta 1863. Erikoista tuossa lainassa oli se, että tämän yksityisen luottolaitoksen lainan takaajaksi saatiin valtio, eli Suomen suuriruhtinaskunta. (Kuullostaako jotenkin tutulta?)

Snellman tapaa Aleksanterin Parolassa 1863.

Tuon Hypoteekkiyhdistyksen ottaman 8 miljoonan markan arvoisen lainan turvin Langenskiöldin tilalle kesällä 1863 siirtynyt J.V. Snellman pystyi esittämään keisarille (tai oikeastaan hänen finanssiministerille) rahauudistussuunnitelman, joka sai keisarin hyväksynnän syksyllä 1863. Pääoma oli saatu, joten hopeamarkan syntymiselle ei ollut keisarin puolesta estettä. Tämä päätös oli hopeamarkan syntymisen kannalta kriittisin.

Kun keisarilta saatiin lupa, byrokratian prosessi Suomessa saatiin käyntiin. Tämä prosessi oli pitkä ja hankala, mutta lopulta se saatiin päätökseen sillä seurauksella, että Suomessa otettiin vuonna 1865 käyttöön oma hopeavarantoon sidottu markka. J.V. Snellmania pidetään juuri näiden tapahtumien takia "markan isänä", vaikka tosiasiassa prosessi oli aloitettu jo ennen hänen virkakauttaan.

Mutta miten tämä kaikki liittyy "Eliittiin"? Ehkäpä markan synnyn mahdollistaneen ulkomaisen lainan antajan nimen lausuminen valaisee asiaa:

Pankkihuone M. A. von Rothschild ja pojat 

Kyllä, Suomen markka syntyi vuonna 1863 Rothschild-pankkiirisuvulta lainatuilla varoilla.

Kyynisesti voisi todeta, että Suomi myytiin Rothschild-pankkiireille vuonna 1863. Toisaalta, tuntien Rothschildin suvun roolin vapaamuurarien sisälle syntyneessä Illuminatissa, voisi vielä kyynisemmin todeta: Vuonna 1863 Illuminati otti Suomen omaan valtapiiriinsä.

Rothschild-pankin myöntämän lainan keskeisessä roolissa toimi J.V. Snellman. Hän oli luonut kontaktinsa Rothschild-sukuun asuessaan eteläisessä Saksassa 1840-luvun alussa. On hyvin mahdollista, että Snellman värvättiin tuona aikana Illuminatiin, joka oli syntynyt eteläisessä Saksassa noin 70 vuotta aiemmin.

Snellman tunnettiin Hegeliläisen filosofian kannattajana. Samainen filosofia on myös Illuminatin aatemaailman keskiössä. Lisäksi hänen tiedettiin pitävän yhteyttä Rothschild-suvun jäsenien kanssa, joten Snellmanin Illuminati-yhteys on melko selkeä.

Snellmanin kontaktien ansiosta Hypoteekkiyhdistys sai edullisimman lainatarjouksen juuri Rothschild-pankilta. Voimme vain arvailla millaisia salaisia ehtoja näihin lainajärjestelyihin kuului. Rothschildit eivät olleet mitään laupiaita samarialaisia, joten tuskin he pelkästä hyväntekeväisyydestä myönsivät edullisia lainoja.

Snellmanin patsas Suomen Pankin edessä.

Vuosiluku 1863 liittyy myös toisella tavalla Illuminatiin. Luvun 1863 numerologinen arvo on 9. Yhdeksän on Illuminatille tärkeä luku samalla tavalla kuin 33 on vapaamuurareille tärkeä luku. Vapaamuurareissa on 33 astetta - Illuminatissa niitä on 9.

Hauskana kirsikkana tämän Illuminati-kakun päälle on Senaatintorin pohjoisreunalla olevan Helsingin Tuomiokirkon eteläisen (Senaatintorille aukeavan) sisäänkäynnin päällä oleva reliefi: all seeing eye.

Aleksanterin patsas edestä - taustalla Illuminatin kuuluisa "kaikennäkevä silmä".

Helsingin Tuomiokirkon "all seeing eye" - tietenkin auringon (Aton) säteiden ympäröimänä.