sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko


Helsingin ydinkeskustassa Mannerheimintien varrella on rakennus nimeltä Uusi ylioppilastalo. Rakennuksessa toimi vielä 90-luvulla elokuvateatteri Bio Bio, mutta nykyään se tunnetaan paremmin Virgin Oil Co. -ravintolana.

Sisäänkäynnin yläpuolella on neljä patsasta, jotka kiinnittävät symboliikasta kiinnostuneen huomion. Nämä Johannes Haapasalon veistämät neljä hahmoa tunnetaan nimellä Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.

Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko

Eksoteerisella tasolla patsaat edustavat antiikin ajan teoriaa neljästä luonteenpiirteestä tai persoonallisuustyypistä: melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko. Teoria liitetään Hippokratekseen, mutta jopa Wikipedian artikkeli vihjaa sen mahdollisista egyptiläisistä juurista.

Juuret todellakin ovat Egyptissä, koska kyseinen teoria tulee suoraan tarotista. Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko edustavat tarotin pienen arkanan neljää maata: lantit, miekat, sauvat ja maljat.

Patsaita katsomalla kaksi keskimmäistä ovat ilmiselviä. Kaksi reunimmaista eivät ole ensisilmäyksellä ihan yhtä selviä, mutta symboliikan tarkempi tutkiminen kyllä paljastaa mistä on kyse.

Sangviinikko - Miekat - Ilma - Maskuliini - Pata (tavalliset pelikortit)

Koleerikko - Sauvat - Tuli - Maskuliini - Risti (tavalliset pelikortit)

Flegmaatikko - Maljat - Vesi - Feminiini - Hertta
(Patsaan kädessä oleva malja on melko huomaamaton.)

Melankolikko - Lantit - Maa - Feminiini - Ruutu

Viimeisenä mainittu melankolikko ei välttämättä aukea heti, jos ei tunne pentagrammin ja ruusun välistä yhtettä. Patsaalla on käsissään ruusuja. Esimerkiksi Tudor-ruusu, joita löytyy muun muassa Suomen vaakunasta, esiteteään viisilehtisenä tai "viisikulmaisena" ruusuna, mikä symboloi pentagrammia. Lanttien kiekoissa on aina pentagrammi. Lantit tunnetaan myös nimellä Pentaakkelit.

Sanan melankolikko ja sanan kolikko välillä on mielenkiintoinen yhteys. Wikipedian mukaan kolikon etymologia selittyy näin: "Kolikko on onomatopoeettinen sana, se kuvailee metallirahan kolinaa."

Uskallan haastaa tämän näkemyksen. Jos sana olisi onomatopoeettinen, puhuisimme silloin todennäköisemmin kilikoista. Eihän kukaan sano "rahat kolisevat taskussa" vaan "rahat kilisevät taskussa". Veikkaan, että sanan kolikko alkuperä liittyy enemmän termiin melankolikko, joka edustaa tarotissa lantteja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti