Symbolien Helsinki - osa 8: Lakikivi

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan kahdeksas osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Väisäsen kirjassa puhutaan hyvin monessa kohdassa lakikivestä. Esimerkiksi sivulla 141 esitellään Korkavuorenkatu 21:n julkisivusta löytyvä lakikivi, jossa on leijonan pää. Väisäsen mukaan leijona edustaa tässä "arvokuutta ja uskottavuutta".

Sivu 141

Tuttuun tapaan Väisänen jättää jälleen mainitsematta symboliikan yhteyden vapaamuurareihin. Vapaamuurariudessa lakikivi on Salomonin temppelin arkkitehdin Hiram Abiffin tunnus. Hiram on vapaamuurarimytologian aurinkosankari, joten aurinkoa edustava leijona on luonnollinen valinta lakikiveen. Alla on kuva erään yhdysvaltalaisen vapaamuuraritemppelin sisäänkäynnistä, jossa on samanlainen lakikivi leijonan päällä.

Lakikivi leijonan päällä vapaamuuraritemppelissä

Lakikivi on erityisen suuressa roolissa Royal Arch -vapaamuurariudessa. Royal Arch - eli kuninkaallinen holvikaari - kuvaa astrologista auringon matkaa kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen. Joskus lakikiveen laitetaan kirjaimet HTWSSTKS, jotka tulevat lauseesta "Hiram, The Widdow's Son, Sent To King Solomon".

Vapaamuurarisymboliikkaa: lakikivi

Royal Arch ja lakikivi

Royal Arch -symboliikka näkyy erityisen hyvin sivulla 93, kun Väisänen esittelee Lönnrotinkatu 3:n sisäänkäynnin. Vapaamuurarien harpin ja suorakulman yläpuolella on kaari, jossa on viisi lakikiveä. Symboliikka viittaa Royal Arch -vapaamuurariuden astejärjestelmään, jossa on viisi astetta. (Aiheesta enemmän kirjoituksessa Lönnrotinkatu 3.) Kuvatekstissä ei mainita vapaamuurareista mitään, eikä yläreunan holvikaarta tai lakikiveä noteerata millään tavalla. 

Sivu 93

Sivulla 114 Väisänen esittelee Dementjeffin kivikartanon. Tämä on yksi niistä kohdista (lue ensimmäinen osa), joissa Väisänen puhuu vapaamuurarien ashlar-symboliikasta mainitsematta vapaamuurareista mitään: "Manierismille oli tyypillistä käyttää isoja kivenlohkareita alimmassa kerroksessa. Kivenlohkareet siliävät tasaiseksi seinäksi yläkerroksissa. Sillä haluttiin kuvata kulttuurin kehitystä ja ihmisen sivistystä ja kädentaitoja. Tässäkin alin kerros jäljittelee raakakivilohkareita, joista kaupunkien rakennus alkaa. Ylempänä seinän pinta on tasainen, mikä symboloi kulttuurin ja kaupunkien kehitystä."

Kuvassa on lakikivi ja holvikaari. Kuvatekstissä Väisänen mainitsee holvikaaren, ja kertoo sen olevan vanha taivaan symboli. Kertomatta jää, että tuo taivas on nimenomaan astrologinen taivas, jonka poikki aurinko matkustaa kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen: "Ruukku on patsassyvennyksessä, jonka päällä on holvikaari, jossa lakikiveä on korostettu. Holvikaari on vanha taivaan ja suojelun symboli. Asuinrakennuksessa tämä voidaan tulkita siten, että rakennus suojelee asukkaitaan ja heidän omaisuuttaan, joita ruukku tässä edustaa."

Symboliikkaa ymmärtävä näkee sekä tekstisssä että kuvassa vapaamuurarisymboliikkaa, mutta jälleen kerran Väisänen vaikenee "hyvien veljien" symboliikasta.

Sivu 114

Lakikivi ja holvikaari näkyvät hyvin myös sivulla 100, kun Väisänen esittelee Ateneumin julkisivua.  Siis sen Ateneumin julkisivua, jonka päätykolmiosta löytyy vapaamuurarien harppi ja suorakulma. Samassa kuvassa näkyy myös vapaamuurarien Jachin & Boaz -pylväät, mutta kaikesta tästä symboliikasta huolimatta Väisänen ei mainitse Ateneumin yhteydessä sanallakaan vapaamuurareita. 

Sivu 100

Sivulla 66 Väisänen puhuu Mariankatu 23:n sisäänkäynnistä. Tämä on toinen kohta, jossa Väisänen puhuu vapaamuurarien ashlar-symboliikasta mainitsematta vapaamuurareista mitään: "Alimman kerroksen kivet on järjestetty siten, että niistä joka toinen näyttää karhealta raakakiveltä ja joka toinen käsitellyltä silokiveltä. Raakakiven ja silokiven symboliikkaa käytetään paljon kuvaamaan ihmiskunnan sekä yksittäisen ihmisen henkistä kehitystä."

Kuvatekstissä puhutaan myös lakikivestä: "Lakikivi, eli holvin korkeimmassa kohdassa eli lakipisteessä oleva kivi, on klassiseen tapaan tehty selkeästi erottuvaksi. Tässä sen kuvio toistaa palmettikuviota, joka koristaa myös räystäitä."

Palmetti on palmunlehteä muistuttava koriste. Palmu on aurinkosymboli, joten tässäkin lakikiven symboliikka viittaa vapaamuurarien aurinkosankari Hiram Abiffiin.

Sivu 66

Sivulla 86 Väisänen esittelee Fredrikinkatu 34:n lakikiven. Taas vedetään höpöjuttuja hatusta. Tässä kohtaa lakikivi kuulemma "muistuttaa ihmisen kuolevaisuudesta".

Varmasti.

Sivu 89

Höpöjutut jatkuvat sivulla 184, kun tällä kertaa seinään maalatut lakikivet kuvaavat "arkkitehtuurin perinteen kunnioittamista".

Hieman epäilen, että tässä kunnioitetaan jotain aivan muuta perinnettä.

Sivu 184

Helsingissä on myös yksi erittäin suuri lakikivisymboli, jota Väisänen ei jostain kumman syystä kirjassaan esittele. Kaisaniemessä on suuri allas, joka on muotoiltu vapaamuurarien lakikiveksi. Altaan muoto tulee hyvin esiin kartoissa ja ilmakuvissa. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Esirippu.

Kaisaniemen vesiallas Kansallisteatterin takana

Kaisaniemen vesiallas

Vapaamuurarisymboliikkaa: Royal Arch ja lakikivi

Seuraava osa: Illuminati