Symbolien Helsinki - osa 2: Harppi ja suorakulma

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan toinen osa. Lue ensimmänen osa: Portinvartija Liisa Väisänen 

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Kirjassa on vain yksi kohta, jossa puhutaan vapaamuurareista, ja heidän symboliikastaan. Tämä kohta ei paljasta mitään salattua, koska kyse on Kaisaniemen Vapaamuurarin haudasta. Se on julkinen "taideteos", jonka yhteys vapaamuurareihin on yleistä tietoa. Sen symboliikasta voi puhua vapaasti. Tai siis melko vapaasti. Väisänen jättää sopivasti mainitsematta haudalla kasvavan marjakuusen ja sen symbolisen merkityksen. 

Vapaamuurarin hauta ja marjakuusi

Väisäsen hautaa koskeva teksti on hieman erikoinen, koska se väittää, että emme voi olla varmoja, kuuluiko tähän haudattu henkilö vapaamuurareihin. Hieman kummallinen toteamus. Vapaamuurarin hauta, mutta emme tiedä, oliko hän vapaamuurari? 

Loogista.

Tämä ilmeisesti liittyy siihen, että tekstissä yritetään häivyttää Walhalla-seuran yhteys vapaamuurareihin. Walhalla-seura oli ensimmäinen tai yksi ensimmäisistä Illuminati-looseista Suomessa. Illuminati on vapaamuurariliikkeen suojissa toimiva salaseura salaseuran sisällä, joka näiden kaiken maailman liisaväisästen mukaan lakkautettiin 1700-luvun lopulla. Tämä väite on valhe.

Sivu 52

Viereisellä sivulla on vapaamuurareja koskeva infolaatikko, joka on melkoista vapaamuuraripropagandaa. Sisällöstä voi päätellä, että Väisäsen suhtautuminen vapaamuurareihin on täysin kritiikitöntä. Hän mm. kertoo "vapaamuurarien tähtäävän paremman maailman kehittämiseen". Sitten hän ihmettelee, miten vapaamuurareita pidetään Suomessa "lähes salaseuran kaltaisena järjestönä". Koko infolaatikon sisältö on todella paksua propagandaa, mikä ei tietenkään yllätä, jos ottaa huomioon kirjan tilaajat.

Sivu 53

Tässä kohtaa on oleellista esittää kysymys: Puhuuko tässä objektiivisesti asiaa tarkasteleva tutkija? Vai itse vapaamuurareihin kuuluva jäsen, joka puolustaa omiaan? (Kyllä, myös naiset voivat olla jäseniä.) 

Sivulla 52 Väisänen kertoo vapaamuurarien logon symboliikasta: "Vapaamuurareiden symboleista tunnetuimmat ovat tässäkin esiintyvät kulmaviivain ja harppi. Ne symboloivat sääntöjä ja toisaalta vapautta niistä. Harppia voi itse säätää, kulmaviivainta ei. Kuten yleisemminkin ruusuristiläisissä järjestöissä nämä symbolit kertovat sääntöjen tarpeellisuudesta mutta myös luovuuden vapaudesta. Ihmisen taito on yhdistää ja mitata rajoja ja vapautta sopivasti toisiinsa."

Sivu 52

Väisäsen on pakko tuottaa tällaista eksoteerista höpöhöpöä, jotta symboliikan oikea esoteerinen merkitys saataisiin piilotettua. Todellisuudessa vapaamuurarilogon harppi ja suorakulma edustavat muinaisegyptiläistä jumalparia Geb ja Nut. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Vapaat muurarit. 

Geb (maassa) ja Nut (tähtitaivas)

Tähtitaivasta edustavan Nut-jumalattaren symbolinen yhteys harppiin näkyy sivulla 179 esiteltävässä taideteoksessa Harppi ja tähdet, jonka nimi jo kertoo kaiken oleellisen. Teoksessa on vapaamuurarilogon harpin lisäksi astioita, joissa on tähtiä. Vaikka Väisänen puhui sivulla 52 vapaamuurarien harpista, jostain kumman syystä tämän teoksen yhteydessä hän ei mainitse vapaamuurareista mitään. Myöskään Nut-jumalatarta ei mainita. Sen sijaan Väisänen tarjoilee lukijoilleen kaunopuheista diipadaapaa, jolla lukijoita harhautetaan sopivasti. 

Sivu 179

Väisänen puhuu kyllä tähtitaivaasta sivulla 183, mutta Nut-jumalattaresta tai vapaamuurarien harpista ei tietenkään mainita mitään.

Sivu 183

Sivulla 98 Väisänen puhuu Ateneumin julkisivun päätykolmion symboliikasta. Kovasti löytyy kerrottavaa kaikesta muusta, paitsi niistä vapaamuurarien harpista ja suorakulmasta, jotka teokseen on vaivihkaa ujutettu. Tälläkään kertaa ilmeisestä vapaamuurarisymboliikasta ei mainita mitään. Kuten ei myöskään kerrota Ateneumin nimen symboliikasta. 

Sen sijaan Väisänen puhuu päätykolmion naishahmosta, ja sanoo sen olevan Kybeles-jumalatar. Tämä ei pidä paikkaansa. Todellisuudessa hän on Tyche-jumalatar, jolla on myös yhteys vapaamuurarisymboliikkaan. Hän pitää käsissään Konstantinus Suuren kahta kruunua (Itä- ja Länsi-Rooma). Konstantinus Suuren tunnus oli vapaamuurarisymboliikasta tuttu kaksipäinen kotka. Tällä tavalla kahden kruunun kanssa kuvattu Tyche on ikään kuin "symbolisynonyymi" kaksipäiselle kotkalle. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Ateneumin vapaamuurarisymboliikka. 

Sivu 98

Vapaamuurarien harppi ja suorakulma
Ateneumin päätykolmiossa

Tyche kruunaa Konstantinuksen

Sivulla 93 Väisänen esittelee Lönnrotinkatu 3:n sisäänkäynnin yläpuolella olevaa symboliikkaa. Kuvassa näkyvät jälleen vapaamuurarien harppi ja suorakulma, mutta vapaamuurareista ei mainita mitään. Harpin ja suorakulman yläpuolella oleva vapaamuurarien Royal Arch -symboliikka sivutetaan täysin. Lisäksi kuva on rajattu niin, että vapaamuurarisymboliikasta tutut Jachin & Boaz -pylväät jäävät piiloon. Lönnrotinkatu 3:n sisäänkäynnin symboliikkaa on esitelty tarkemmin kirjoituksessa Lönnrotinkatu 3.

Sivu 93

Laajempi kuva paljastaa, että sisäänkäynnin ympärillä on
vapaamuurarisymboliikasta tutut Jachin & Boaz -pylväät.
Katunumero 3 sopii teemaan myös mainiosti. Alkuperäisessä
vapaamuurarien astejärjestelmässä oli kolme astetta.
Kuvassa näkyy sopivasti myös "kolme askelmaa".

Mielenkiintoista on myös se, mitä Väisänen jätti kirjasta pois. Jostain kumman syystä hän ei halunnut mainita mitään yhdestä Helsingin tunnetuimmasta patsaasta, jossa on vapaamuurarisymboliikkaa. Kyse on Senaatintorin Aleksanterin patsaasta, jonka yhteen jalustapatsaaseen vapaamuurari Walter Runeberg piilotti taitavasti melko huomaamattoman vapaamuurarilogon. 

Patsas on täynnä mielenkiintoista symboliikkaa, se on yksi Helsingin hienoimmista veistoksista, ja se on erittäin keskeisellä paikalla. Silti se jätettiin kirjasta pois kokonaan. 

Aleksanterin patsaan jalustapatsas Valo

Vapaamuurarien harppi ja suorakulma piilotettuna poikahahmon jalkoihin

Poikahahmosta löytyy itsenäinen teos kaupunginmuseosta
http://tajunta.net/blog/vapaamuurarisymboliikkaa-kaupunginmuseossa/

Jos Väisäsen tarkoitus olisi oikeasti valistaa lukijoitaan Helsingin katukuvassa näkyvästä symboliikasta, hän esittelisi kirjassaan tämän patsaskokonaisuuden, ja sen runsaan symboliikan. Mutta koska Väisäsen tehtävä on suojella vapaamuurarien salaisuuksia, tällaiset "hyvien veljien" kannalta kiusalliset esimerkit sivuutetaan kokonaan. 

Myös Töölönkatu 11-15:n vapaamuurarilogo jätetään esittelemättä. Mutta se tuskin yllättää ketään.

Vapaamuurarien harppi ja suorakulma ikkunan yläpuolella

Seuraava osa: Silmä