Eliitin Esoteeriset Symbolit: Symbolien Helsinki

tiistai 9. tammikuuta 2024

Symbolien Helsinki - osa 11: Tarot

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan yhdestoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Edellisissä osissa olemme nähneet, miten aktiivisesti Väisänen pyrkii piilottamaan lukijoiltaan Helsingin kaduilta löytyvää vapaamuurareihin tai muihin esoteerisiin veljeskuntiin liittyvää symboliikkaa. Tämän lisäksi kirja pyrkii kaikin keinoin piilottamaan myös vapaamuurarien esoteerisiin oppeihin viittaavaa symboliikkaa. Yksi näistä opeista on tarot, joka on jokaiselle tämän blogin aktiivilukijalle hyvin tuttu teema.

Hyvä esimerkki tästä löytyy Väisäsen kirjan sivulta 101, jossa puhutaan Uuden Ylioppilastalon symboliikasta. Sama rakennus esiintyi osassa yhdeksän, jossa esiteltiin rakennuksen pöllösymboliikkaa. Pöllön lisäksi Väisänen esittelee patsasnelikon nimeltä Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko. Jälleen kerran Väisänen tarjoilee teoksen eksoteerisen tason, mutta kieltäytyy puhumasta esoteerisesta tasosta mitään.

Sivu 101

Esoteerisella tasolla nämä neljä patsasta edustavat tarotin neljää maata: lantit, miekat, sauvat ja maljat. Kaksi keskimmäistä patsasta on hyvin helppo tunnistaa, koska symboliikka on niin ilmeinen. Toinen pitää kädessään miekkaa, toinen sauvaa. Reunimmaisena oikealla olevan patsaan kädessä on malja, jota on vähän vaikeampi huomata.

Hankalimmin tajuttava on vasemmapuoleisin lantteja edustava patsas, joka pitää kädessään ruusuja. Ruusu on Venuksen symboli. Geometrinen kuvio nimeltä Venuksen ruusu tunnetaan myös nimellä Venuksen pentagrammi, koska sen keskellä on pentagrammia muistuttava muoto. Tarotin lanttien toinen nimi on pentaakkelit, ja niiden keskeltä löytyy pentagrammi. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko.

"The rose has a long and interesting history of symbolic application probably representing a variety of flowers according to the place and time. Its thorns no doubt characterise the shrub. It has been dedicated to Venus, a symbol of love." (rosecroix.com)

"The pentagram of Venus is the apparent path of the planet Venus as observed from Earth. Successive inferior conjunctions of Venus repeat with an orbital resonance of approximately 13:8—that is, Venus orbits the Sun approximately 13 times for every eight orbits of Earth—shifting 144° at each inferior conjunction. The tips of the five loops at the center of the figure have the same geometric relationship to one another as the five vertices, or points, of a pentagram, and each group of five intersections equidistant from the figure's center have the same geometric relationship." (Wikipedia)

Yksi Venus-pentagrammin esitysmuoto - tunnetaan myös nimellä "Venuksen ruusu"

Venus-pentagrammi syntyy Venus-transiiteista

Sivulla 169 Väisänen puhuu Karunan kirkon pihalla olevasta hautarististä: "Karunan kirkon pihalla olevan haudan risti on symboliikaltaan mielenkiintoinen. Alhaalla on enkeli, joka puhaltaa tuomiopäivän pasuunaan. Ylösnousun aika on siis tullut. Enkelin alapuolella on vinoneliö eli rombo. Kristillisessä taiteessa rombo on Jeesuksen haudan symboli. Meille siis kerrotaan, että Jeesus kuoli ja nyt on tuomiopäivä."

Sivu 169

Teoksen symboliikka viittaa ilmiselvällä tavalla tarotin Tuomio-korttiin, mutta Väisänen ei mainitse siitä mitään.

Tuomio

Sivulla 173 esitellään Suomenlinnasta löytyvä Ehrensvärdin hauta. Väisäsellä on teoksesta paljon sanottavaa, mutta hän ei kerro lukijoilleen mitään siitä, että teoksen symboliikka edustaa tarotin korttia Maljojen Ritari. Asiasta yksityiskohtaisempi analyysi kirjoituksessa Ehrensvärdin hauta.

Sivu 176

Sivujuonteena mainittakoon, että Ehrensvärdin haudan suunnitellut Johan Tobias Sergel on siinä mielessä mielenkiintoinen hahmo, että hänen kunniakseen on Tukholmaan pystytetty veistos nimeltä Sergelminnet. Kyseinen teos edustaa tarotin korttia Lanttien VIII. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Sergelminnet.

Sergelminnet

Sivulla 111 on osassa seitsemän nähty Keisarinnankivi, jossa on vapaamuurarisymboliikasta tuttu kaksipäinen kotka. Teoksen symboliikassa on myös vahva yhteys tarotin Jupiter-korttiin (vastaa Hierofanttia). Tämä jää kuitenkin Väisäseltä kertomatta. Teoksen tarot-yhteydestä enemmän kirjoituksessa Paluu Keisarinnankivelle.

Sivu 111

Sivulla 117 Väisänen puhuu Panun talon vaakunakilven symboliikasta. Symboliikalle annetaan runsaasti erilaisia eksoteerisia merkityksiä, mutta esoteerinen sivuutetaan kokonaan. Todellisuudessa tämän vaakunakilven symboliikka tulee tarotista. Kaikki kilven symbolit liittyvät tarotin korttiin Kuolema. Asia on avattu yksityiskohtaisemmin kirjoituksessa Panun talon vaakunakilpi.

Talon on suunnitellut Georg Axel Wasastjerna, jonka suvun vaakunassa on vapaamuurarien kaikennäkevä silmä. Talosta löytyy myös Illuminatin pöllösymboliikkaa.

Sivu 117

Wasastjernan sukuvaakunan yläosassa on
vapaamuurarien kaikennäkevä silmä

Helsinki on täynnä patsaita, joihin on piilotettu tarot-symboliikkaa. Välilehdeltä Esoteeriset patsaat löytyy valtava määrä esimerkkejä. Väisänen ei mainitse kirjassaan näistä yhtäkään. Ei edes sitä kaikkein ilmeisintä, eli Elias Lönnrotin patsasta, jonka sivuun on tehty huikean hieno piilokuva. Kun kuvan kääntää ylösalaisin, siinä voi nähdä hyvin selkeästi tarotin Paholaisen, jonka otsalta löytyy pentagrammi väärinpäin.

Vähemmän yllättävästi Elias Lönnrot oli vapaamuurari.

Lönnrotin patsas sivulta ja ylösalaisin käännettynä

Elias Lönnrot ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Myös sellaiset hienot tarot-symboliikkaa sisältävät teokset kuten Aleksanterin patsas, Haaksirikkoiset, Havis Amanda, Kolmen sepän patsas ja Lasipalatsin kellotorni jäävät esittelemättä. Kaikista löytyy vapaamuurarien suosimaa tarot-symboliikkaa. Jos Väisänen olisi oikeasti halunnut esitellä Helsingin salattua symboliikkaa, näiden teosten tarot-symboliikka olisi esitelty kirjassa.