Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan seitsemäs osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):
 |
| https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/ |
Helsingin Kauppatorilta löytyy muistomerkki, jossa on obeliskin päällä vapaamuurarisymboliikasta tuttu kaksipäinen kotka. Teoksen nimi on Keisarinnankivi, ja se esitellään Väisäsen kirjassa sivulla 111. Väisäsen analyysi tämän teoksen symboliikasta on vähintäänkin kyseenalainen.
.jpeg) |
| Sivu 111 |
Väisänen mainitsee, että teos on Carl Ludvig Engelin (joka oli Tuomiokirkon suunnittelijana melko varmasti vapaamuurari) suunnittelema, mutta unohtaa mainita, että teoksen kotkan on suunnitellut Magnus von Wright, joka oli myös vapaamuurari.
 |
| Magnus von Wright ja vapaamuurarien "käsi piilossa" |
Kuvatekstissä Väisänen sanoo: "Kotkaa pidetään lintuna, joka lentää korkeimmalla. Niinpä siitä tuli Olympoksen jumalmaailman pääjumalan Zeuksen symboli." Tämä on vähän kummallinen tulkinta. Tuskinpa tuo korkealla lentäminen on ollut se varsinainen syy siihen, miksi kotkasta tuli Zeusin tunnus. Todennäköisempää on, että kotkasta tuli Zeusin tunnus, koska hän osasi muuttua kotkaksi. Toisaalta kotka oli yhdistetty jumaliin jo muinaisen Egyptin ajoista asti. Egyptillä on ollut suuri vaikutus kreikkalaisen kulttuurin syntyyn.
 |
| Ganymede juottaa kotkaksi muuttunutta Zeusta |
Väisänen jatkaa: "Rooman keisariaikana kotka otettiin maanpäällisen valtiaan eli keisarin tunnukseksi." Tästä saa kuvan että roomalaiset alkoivat käyttää kotkaa vasta kun Rooman tasavallan aika päättyi ja Roomasta tuli keisarikunta. Tämähän ei ole totta, koska kotka oli Rooman valtiosymboli jo kauan ennen keisariaikaa. Symbolina kotka edusti paljon enemmän itse Roomaa kuin Rooman keisaria.
 |
| Rooman tasavallan kotka. Lyhenne SPQR tulee sanoista "Senatus Populusque Romanus", joka on suomeksi "Senaatti ja Rooman kansa". Tässä vaiheessa Roomassa ei ollut vielä keisareita. |
Väisänen jatkaa: "Bysantin keisarikultissa vahvistui ajatus siitä, että keisari on valtias Jumalan armosta. Silloin otettiin käyttöön kaksipäinen kotka. Sen toinen pää viittasi valtaan maan päällä ja toinen taivaassa."
Tässä kohtaa täytyy ihmetellä, että eikö Väisänen muka tiedä, että Bysantissa (eli Itä-Roomassa) otettiin käyttöön kaksipäinen kotka, koska se oli Konstantinus Suuren tunnus? Kotkalla on kaksi päätä, koska Konstantinus yhdisti Itä- ja Länsi-Rooman (molempien symboli kotka) keisarikunnat uudelleen yhdeksi valtioksi yhden hallitsijan alaisuuteen. Toinen pää katsoo itään - toinen länteen.
Konstantinus siirsi Rooman pääkaupungin Byzantioniin, joka sai myöhemmin nimen Konstantinopoli. Kaksipäisen kotkan käyttö yleistyi Bysantin valtakunnassa vasta myöhemmin keskiajalla, mutta symboliikan alkuperä tulee Konstantinukselta. Väisäsen selitys kahden pään symboliikalle on vähintäänkin koominen.
 |
| Bysanttilainen kaksipäinen kotka |
Väisänen jatkaa: "Kun Venäjän valtakunta kehittyi, he halusivat olla ikään kuin Bysantin keisarikunnan jatkajia. Hallitsijan nimitys tsaari tarkoittaa venäjäksi keisaria. Venäjän hallitsijat ottivat Bysantista käyttöönsä kaksipäisen kotkan, joka Suomessa usein yhdistetäänkin Romanov-suvun vaakunatunnukseen."
Tässäkin kohtaa Väisänen antaa historiasta aika erikoisen kuvan. Hän ikään kuin vihjaa, että venäläiset vain halusivat leikkiä olevansa Bysantin keisarikunnan jatkajia ilman mitään hyvää syytä. Todellisuudessa Venäjän tsaarit olivat bysanttilaisten kuninkaallisten jälkeläisiä.
Bysantin kaksipäinen kotka päätyi venäläisten hallitsijoiden tunnukseksi, koska Ivan III meni naimisiin bysanttilaisen prinsessa Sofia Palaiologosin kanssa vuonna 1472. Tuossa vaiheessa Bysantti oli jo hajonnut Ottomaanien vallattua Konstantinopolin vuonna 1453. Avioliiton kautta Bysantin kuninkaallinen sukulinja kuitenkin jatkui venäläisessä monarkiassa. Venäjän ensimmäinen keisari Iivana Julma oli Sofian lapsenlapsi. Ottaen huomioon venäläisten tsaarien sukutaustan, kaksipäinen kotka oli hyvin luonnollinen valinta tsaarien symboliksi. Iivana Julma oli Bysantin keisari Manuel II Palaiologosin suora jälkeläinen.
Objektiivinen ja totuudenmukainen tapa olisi ollut sanoa: "Venäjän keisarit ottivat tunnuksekseen Bysantin kaksipäisen kotkan, koska he olivat Bysantin keisarien jälkeläisiä." Sen sijaan Väisänen mukailee Tavistock-verkoston propagandanarratiiveja, joissa Venäjästä pyritään aina joka tilanteessa antamaan jollain tavalla kielteinen tai vähättelevä kuva.
 |
| Sofia Palaiologos oli vasta 4-vuotias, kun Ottomaanit tuhosivat Bysantin viimeiset rippeet valtaamalla Konstantinopolin. |
Väisänen jatkaa: "Kotkan jaloissa on valtasauva ja voiton seppele." Puolet totta, puolet höpöhöpöä. Kotkan jaloissa on kyllä voiton seppele, eli roomalainen kruunu. Mutta jaloissa ei ole valtasauvaa, eli valtikkaa. Siellä on Jupiterin aseet salamakimppu ja niin sanottu "tulisauva", jonka molemmista päistä tulee liekkejä. Joko Väisänen ei tiedä miltä valtikka näyttää, tai sitten hän yrittää harhauttaa lukijoitaan.
 |
| Valtikka Venäjän keisarikunnan vaakunassa |
 |
| Keisarinnankiven kotkan oikean jalan alla Jupitarin salamakimppu ja tulisauva |
Vapaamuurari Magnus von Wrightin suunnittelema kotka on kopio Venäjän keisarillisen armeijan kotkasta. Kotkan jaloissa olevat symbolit ovat samanaikaisesti sekä tarot-symboliikkaa että temppeliritarisymboliikkaa. Aiheena on Besançon-pakan kortti Jupiter ja temppeliritarien In Hoc Signo Vinces -symboliikka. Tämän kotkan symboliikasta on laajempi ja yksityiskohtaisempi analyysi kirjoituksessa Paluu Keisarinnankivelle.
 |
| Venäjän keisarillisen armeijan kotka |
 |
| Jupiter François Herin suunnittelemassa tarot-pakassa. Huomatkaa miten Jupiterilla on käsissään salamoita ja liekkejä. |
Väisänen jatkaa: "Pallo kuvaa heidän [Romanov-suku] valtaansa tai ainakin haavetta maailmanvallasta." Kotka pallon päällä kuvaa kyllä maailman valloittamista, mutta hieman ihmettelen tätä Väisäsen päätelmää. Kaksi vapaamuuraria (Engels ja von Wright) suunnittelee muistomerkin, jossa pallon päällä on vapaamuurarien kaksipäinen kotka, ja viittaus temppeliritarien In Hoc Signo Vinces -symboliikkaan. Ja siitä sitten päättelemme, että se kuvaa Romanovien haavetta maailmanvallasta?
Loogista.
Pakkohan sen on niin olla, koska eihän tuollainen maailmanvallan haaveilusta kertova pallon päällä oleva kaksipäinen kotka voisi mitenkään kertoa mistään muustakaan. (Älkää vain katsoko alla olevaa kuvaa!)
 |
| 33. asteen vapaamuurarien kaksipäinen kotka pallon päällä |
Lopuksi Väisänen päättää kuvatekstin: "Romanoveilla ei toki ole yksinoikeutta kaksipäiseen kotkaan. Sitä on käyttänyt myös Habsburgin keisarisuku, jotka olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoita."
Ai että kaksipäinen kotka voi viitata johonkin muuhunkin kuin Romanovien keisarisukuun? Hassusti taas tässä yhteydessä unohtui mainita se sana 'vapaamuurarit'.
Aika paljon mahtui kaasuvalotusta yhteen kuvatekstiin. Tuollaiseen suoritukseen ei kaikki pysty. Toisaalta aika paljon jäi myös kertomatta. Ei mitään mainintaa teoksen vapaamuurarisymboliikasta, temppeliritarisymboliikasta tai tarot-symboliikasta.
Kauppatorin kaksipäinen kotka ei ole ainoa helsinkiläinen patsas, jossa kotkalla on kaksi päätä. Väisänen jättää kirjassaan mainitsematta teoksen nimeltä Olen itä olen länsi. (Teoksen nimi viittaa Itä- ja Länsi-Rooman yhdistäneeseen Konstantinus Suureen.) Mainitsematta jää myös millainen linja tämän ja Keisarinnankiven välillä on kartalla. Samalle linjalle osuu useita esoteerista symboliikkaa sisältäviä patsaita. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Olen itä olen länsi.
 |
| Olen itä olen länsi |
 |
| Olen itä olen länsi - Keisarinnankivi |
Seuraava osa: Lakikivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti