Kööpenhaminan Rosenborgin linnan puistossa on 1625 valmistunut veistos Hevonen ja leijona (The Horse and the Lion). Teos on mukaelmakopio Roomassa sijaitsevasta antiikinaikaisesta marmoriveistoksesta Lion Attacking a Horse.
 |
| Hevonen ja leijona - Kööpenhamina |
 |
| Lion attacking a horse - Rooma |
Kööpenhaminan veistos on asetettu vapaamuurarien Jachin & Boaz -pylväiden väliin.
 |
| Jachin & Boaz -pylväät |
 |
| Vapaamuurarisymboliikkaa: Jachin & Boaz -pylväät |
Alkuperäinen Roomassa sijaitseva veistos on niin vanha, että sen tarkkaa ikää ei tiedetä. (Joidenkin arvioiden mukaan 300-luvulta eaa.) Se kuitenkin tiedetään, että veistos päätyi sotasaaliin mukana Roomaan Kreikasta. Teoksen symboliikkaa tutkittaessa on hyvä muistaa, että atonisteilla oli antiikin Kreikassa vahva jalansija. Esimerkiksi Ateenan kaupunki nimettiin Atonin (Aten) mukaan.
Kuten moni tätä blogia aiemmin lukenut tietää, leijona on auringon ja Aton-kultin tunnus. Tämä atonistien suosima symboli löytyy esimerkiksi todella monen valtion vaakunasta - Suomi mukaan luettuna.
Siinä missä leijona edustaa aurinkoa ja maskuliinisuutta, hevonen (ja sen symboliset versiot yksisarvinen ja pegasus) edustaa kuuta ja feminiinisyyttä.
Leijona raatelemassa hevosta - maskuliinisuus alistamassa feminiinisyyttä. Aivan kuten Iso-Britannian vaakunassa, jossa kuuta edustava yksisarvinen on kahleissa. Aihetta on käsitelty tässä blogissa aiemminkin, esimerkiksi kirjoituksessa Ratsastajapatsaat.
 |
| Iso-Britannian vaakuna - feminiinisyys kahleissa |
Veistoksen symboliikalla on myös historiallinen taso. Atonistien patriarkaalinen kulttuuri (maskuliinisuus, leijona) kävi pitkään taistelua Muinaisten viisaiden druidistista matriarkaalista kulttuuria (feminiinisyys, hevonen) vastaan. Lopulta atonistit voittivat ja tuhosivat druidistiset jumalatartraditiot. Veistoksen nimi voisi yhtä hyvin olla Atonismin voitto tai Jumlatartraditioiden tuho. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Temppeliritarien synty.
Tietyssä mielessä veistos edustaa myös tarotin korttia Aurinko. Kortissa uudestisyntynyt aurinkosankari ratsastaa kuuta edustavalla valkoisella hevosella. Hän kannattelee verenpunaista lippua, joka edustaa uudistumisen verta. (--> leijona raatelee hevosta) Mutta veistoksen sävy on erilainen korttiin verrattuna. Kortissa ei ole kyse alistamisesta, vaan kumppanuudesta. Maskuliini ja feminiini ovat tasapainossa.
 |
| Aurinko |
Lapsi ja häntä kantava hevonen edustavat egyptiläisen mytologian Horus-Isis-paria: Isis-äiti kannattelee Horus-lasta sylissään.
 |
| Isis (kuu) kannattelee Horusta (aurinko) |
Jos sivuutetaan veistoksen historiallinen taso, leijonan hyökkäys hevosen kimppuun kuvaa egyptiläisen mytologian arkkityyppistä tarinaa, jossa Seth ja Horus käyvät keskenään taistelun. Tässä perhedraamassa Isis yllättäen puolustaa Seth-veljeään. Tämän seurauksena Horus (aurinko, leijona) käy Isisin (kuu, hevonen) kimppuun ja katkaisee äitinsä kaulan, minkä jälkeen Thot asettaa Isisin pään (tai lehmän pään) takaisin paikoilleen.
"Horus engaged Set in a battle that lasted for three days. When he finally won, Isis took pity on Set and let him go free; Horus became so enraged he cut off his mother’s head, but Thoth replaced it with the head of a cow, so Isis is sometimes shown with a cow’s head, or with the horns of a cow on her headdress. Horus fought Set twice more and finally proved victorious." (new-wisdom.org)
Erich Neumannin mukaan (The origins and history of consciousness) tämä arkkityyppinen tarina kuvaa eräänlaista aurinkosankarin napanuoran katkaisua. Horus hyökkää Isisin pimeää puolta vastaan tappaen Pahan Äidin (Terrible Mother). Tämän seurauksena jäljelle jää vain Hyvä Äiti. Yksilön individuaatioprosessiin kuuluu vaihe, jossa napanuora katkaistaan ja omistushaluiselle lapsensa henkistä kasvua vastustavalle äidille vedetään rajat. "En ole enää sinun lapsi - olen yksilö."
Rosenborgin linnan puistossa on myös toinen aurinkoaiheinen tarot-patsas - Hercules. Yhteys tarotiin on ilmeinen.
 |
| Hercules |
 |
| Voima |
