Näytetään tekstit, joissa on tunniste hämeenlinna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hämeenlinna. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. kesäkuuta 2016

Aulangon näkötorni


Hämeenlinnan Aulangonvuoren huipulla sijaitsee vuonna 1907 valmistunut arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema Aulangon näkötorni. Paikka on symboliikan näkökulmasta hyvinkin mielenkiintoinen.


Aulangon näkötorni


1. Torni

Torni on symboli, joka kuuluu "Eliitin" käyttämään symbolikirjastoon. Se löytyy egyptiläisestä jumalatarsymboliikasta, tarotista sekä ritarikuntien ja vapaamuurarien symboliikasta. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Torni.


Kolumbuksen ritarien päämaja on torni

Masonic Tower, Skotlanti

Karstulan Kirkkovuoren näkötornille kuljetaan vapaamuurarilogolla varustetun portin läpi

Tarot-symboliikkaa: torni

Egyptiläisen jumalatar Neftysin tunnuksena oli torni

"magdala" = "torni"
Maria Magdala on kristillinen versio gyptiläisestä Neftysistä


2. Muoto

Näkötornin kahdeksankulmainen muoto mukailee atonistisen Temppeliherrain ritarikunnan (vapaamuurarien edeltäjät) suosimaa arkkitehtuurista tyyliä. Temppeliritarit olivat tunnettuja siitä, että monet heidän rakennuttamansa kirkot, kappelit ja muut rakennukset olivat kahdeksankulmaisia. Luku kahdeksan on auringon luku. Tempeliritareista enemmän kirjoituksessa Tempperliritarien synty.


Santa Maria de Eunate - Temppeliritarien kahdeksankulmainen kirkko

Santo Sepolcro, Pisa - Temppeliritarien kahdeksankulmainen kirkko

Tarotin ison arkanan kahdeksas kortti Voima on auringon kortti

Hindulainen kahdeksanpuolainen aurinkopyörä


3. Korkeus

Näkötorni on 33 metriä korkea. Luku 33 tulee vapaamuurarien skottilaisesta riitistä, jossa on 33 astetta. Luvun alkuperä tulee astrologiasta: Aurinko "liikkuu" 33 astetta yhden eläinratamerkin läpi.

Kolme oli myös Muinaisille viisaille erittäin pyhä luku. Luvun kolme symboliikasta enemmän kirjoituksessa Druidismi ja luku kolme ja Kolmio ja luku kolme.


Vapaamuurarien skottilaisessa riitissä on 33 astetta


4. Ruutulattia

Näkötornin sisällä on vapaamuurarisymboliikasta tuttu ruutulattia. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Daavid.


Ruutulattia Aulangon näkötornissa

Ruutulattia vapaamuuraritemppelissä

Vapaamuurarisymboliikkaa: ruutulattia


5. Portaat

Tornilta pääsee Aulankojärven rantaan rinteeseen rakennetun portaikon kautta. Portaita on tasan 322 - tuttu luku "Eliitin" symboliikasta.

Luku 322 on koodi kevätpäiväntasaukselle (22. maaliskuuta --> 3-22), jolloin aurinko siirtyy Oinaan merkkiin. "Eliitti" painottaa Oinaan merkitystä symboliikassaan, koska atonismi syntyi Oinaan aikakaudella. 322 tunnetaan hyvin myös pahamaineisen Skull and Bones -vapaamuurariorganisaation tunnuksesta.


322 porrasta

322 Skull and Bones -logossa


322 sopii hyvin tällaiseen paikkaan askelmien lukumääräksi. Kevätpäiväntasauksessa aurinko "nousee ylös manalasta", eli siirtyy vuoden valoisammalle puoliskolle. Näkötornin portaat kuvaavat tätä samaa "manalasta nousua". Näin näkötornilla vieraileva saa portaita kiivetessään näytellä tietämättään mytologioista tutun aurinkosankarin roolin.


6. Karhut

Näkötornin ympäristöstä löytyy druidismista (vapaamuurarius on eräänlaista korruptoitunutta "neo-druidismia") tuttua karhusymboliikkaa. Muinaiset viisaat kutsuivat itseään arkadialaisiksi, eli "karhun kansaksi". ("arca" = "karhu")

Karhu kuvaa druidien suurta äitijumalatarta - Ison Karhun tähdistöä. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Karhu ja hakaristi.


Karhuluolan karhuperhe portaiden alapäässä
(Robert Stigell, tehnyt mm. Haaksirikkoiset ja Kehruu ja metsästys)


Lennart Segerstrålen karhufresko


Kiitos Salamanterille juttuvinkistä!


tiistai 29. syyskuuta 2015

Time Concrete


Hämeenlinnan Viipurintien varressa on islantilaisen Rúrín vuonna 1986 valmistunut ympäristötaideteos Time Concrete. Hameenlinna.fi kertoo:
Islantilaisen naistaiteilijan Rúrín ympäristötaideteos Time Concrete on Vanajaveden rannalla lähellä hotelli Vaakunaa. Teos koostuu kuudesta betoniin valetusta osasta, jotka tuovat mieleen raunioituneen rakennuksen ja sortuneet pylväät. Partek Oy on valanut  veistoksen erikoissekoitteisesta betonista.
Teos oli osa Helsingin juhlaviikkojen 1986 Concrete-betonitaidetapahtumaa ja se oli sijoitettu Rúrín suunnitelman mukaisesti Iso-Roobertinkadun kävelykadun päähän.
Teos päätyi eri vaiheiden kautta Hämeenlinnaan syyskuussa 1989. Teos oli ollut varastoituna Partek Oy:n tehtaalle, josta sen löysi hotellirakennuksen suunnitellut arkkitehti Esko Kahri.
Veistoksen sijoitus Hämeenlinnassa Mahlianpuistossa saattaa yllättää katsojan. Paras sijoituspaikka olikin alkuperäinen paikka Helsingissä, koska veistos oli suunniteltu takana olleen vanhan rakennuksen arkkitehtuurin mukaan.


Time Concrete


Sortuneet pylväät? Lipsahtiko jotain?


Vapaamuurarisymboliikkaa: murtunut pilari


Murtuneen pilarin symboliikasta enemmän kirjoituksessa Nordenskiöldin muistomerkki.

Esittelytekstissaä mainittu alkuperäinen sijoituspaikka Iso Roobertinkadun päässä muodostaa linjan Lasipalatsin kellotornin (tarotin Torni) ja Nordenskiöldin muistomerkin (toinen murtunut pilari -teos) kanssa.


Ylhäältä alas: Lasipalatsin kellotorin, Time Concrete (alkuperäinen sijoituspaikka) ja Nordenskiöldin muistomerkk


Toinen linja muodostuu Vapaamuurarin haudan ja Aleksis Kiven patsaan (tarotin Hierofantti) kanssa.


Ylhäältä alas: Vapaamuurarin hauta, Aleksis Kiven patsas ja Time Concrete (alkuperäinen sijoituspaikka)


Kolmas linja syntyy Mannerheimin patsaan (tarotin Sotavaunut) ja Larin Parasken patsaan (tarotin Hierofantti) kanssa.


Ylhäältä alas: Larin Paraske, Mannerheimin patsas ja Time Concrete (alkuperäinen sijoituspaikka)


Neljäs linja syntyy Kyösti Kallion patsaan (tarotin Hierofantti) ja vapaamuurari Risto Rytin muistomerkin kanssa.


Ylhäältä alas: Risto Rytin muistomerkki, Kyösti Kallion patsas ja Time Concrete (alkuperäinen sijoituspaikka)



keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Kullervo


Hämeenlinnan kaupunginkirjaston edessä on Nina Ternon vuonna 1983 valmistunut veistos Kullervo. Hameenlinna.fi kertoo:
Ajatuksen uuden kirjastotalon edustalle sijoitettavasta veistoksesta esitti rakennuksen suunnitellut kaupunginarkkitehti Heikki Aitola 1980-luvun alussa. Veistoshanketta ei kilpailutettu, vaan kulttuurilautakunnan kuvataidejaoston esityksen mukaisesti päätettiin hankkia Nina Ternon valmis kipsityö Kullervo.
Veistoksen valoi pronssiin taidevalaja Väinö Kärkkäinen Järvenpäässä. Kullervo paljastettiin Hämeenlinnan uuden kirjastotalon avajaisten yhteydessä 8.8.1983. Teoksen tekijän Nina Ternon mukaan ”paremmasta ympäristöstä Kullervolle ei voisi uneksiakaan”.
Veistos kuvaa Kullervo Kalervonpojan neidonryöstöä. Terno sanoo halunneensa sisällyttää teokseen keväistä tunnelmaa, teos on optimistinen, mutta mukana on häivähdys Kullervon tarinan myöhempää tragiikkaa.
Veistos on kunnianosoitus menneille sukupolville, kansantarujen luojille ja niiden kokoajille.


Kullervo


"Veistos kuvaa Kullervo Kalervonpojan neidonryöstöä." Neidonryöstöä? Mielenkiintoinen sanavalinta, kun ottaa huomioon, että Kalevalassa ei ole kohtausta, jossa Kullervo ryöstäisi neidon.

"Neidonryöstöllä" ilmeisesti viitataan kohtaukseen, jossa Kullervo viettelee neidon, joka paljastuu petipuuhien jälkeen hänen siskokseen. Kohtauksessa Kullervo ei varsinaisesti ryöstä neitoa, vaan koppaa hänet rekensä kyytiin ja viettelee neidon kullalla ja hopealla.

Jos patsas kuvaa tätä Kullervon ja hänen siskonsa kohtaamista, herättää patsaan toteutus omituisen nimivalinnan lisäksi kysymyksen: Miksi patsaassa ei ole hevosrekeä, kuten kyseisessä Kalevalan runossa? Miksi reki on korvattu kahdella hevosella? Ihan kuin Kullervo olisi ensin ratsastellut yksin kahden hevosen kanssa ja sitten antanut niistä toisen siskolleen, johon hän törmäsi sattumalta. Loogista.

Haiskahtaako tuo veistoksen esittelyteksti vähän höpölöpöpuheelta?

Voisiko olla mahdollista, että tämä kahden hevosen ja kahden ratsastajan symboliikka kuvaa jotain aivan muuta kuin Kullervon "neidonryöstöä"? Kenties jotain sellaista, mikä liittyy temppeliritareihin ja on tuttua myös turkulaispatsaasta Kun ystävyyssuhteet solmitaan.


Kun ystävyyssuhteet solmitaan