Symbolien Helsinki - 10: Aurinko

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan kymmenes osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Sivulla 22 Väisänen esittelee Helsinginkatu 7:n päätykolmion, jossa on aurinko horisontissa. Kyseessä on sama rakennus, josta löytyy pyramidisymboliikkaa, jota esiteltiin osassa kuusi. Väisäsen selitys symboliikan merkitykselle: "Nouseva aurinko kertoo uskosta tulevaisuuteen."

Varmasti.

Sivu 22

Aurinko horisontissa on atonistisen "Eliitin" hyvin paljon käyttämä symboli. Koska vapaamuurarius on yksi atonismin haara, ei ole mitenkään outoa, että vapaamuurarisymboliikkaa pursuavasta Helsingin katukuvasta löytyy kyseistä symboliikkaa. 

Aurinko horisontissa oli muinaisessa Egyptissä symboli, joka tunnettiin nimellä akhet. Kun egyptiläinen atonismin kantaisä faarao Akhenaton rakennutti itselleen uuden pääkaupungin, sen nimeksi tuli Akhetaton. Suomeksi tämä on "Aton horisontissa". Vapaamuurarikonteksissa aurinko horisontissa viittaa siis Aton-kulttiin ja erityisesti sen vanhaan valtakeskukseen Akhetatoniin. Toisaalta se viittaa myös Oinaan aikakauteen, jolloin Aton-kultti syntyi Egyptissä. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Ilmatar ja sotka. 

Alkuperäisessä egyptiläisessä akhet-symbolissa aurinko
on kahden vuoden tai kukkulan välissä

Nykyaikainen akhet-symboli vapaamuuraritemppelissä

Nykyaikainen akhet-symboli vapaamuurari George Washingtonin tuolissa

Sivulla 48 Väisänen puhuu Saariston talon symboliikasta. Portissa olevaa akhet-symbolia Väisänen ei noteeraa mitenkään. Kuvassa näkyy myös osassa neljä esiteltyä Jachin & Boaz -symboliikkaa.

Sivu 48

Sivulla 58 Väisänen puhuu Kansallisteatterin päätykolmiosta, jossa akhet on vapaamuurarien Jachin & Boaz -pylväiden välissä. Taas selitykseksi tarjoillaan lapsellista höpöhöpöä: "Fasadin päätykolmion ylin osa on lyyra. Se kertoo, että täällä tehdään kulttuuria. Olihan lyyra Apollon-jumalan, tieteiden ja taiteiden suojelijan, symboli. Siitä hieman alaspäin sijaitseva auringonnousu kertoo ajan tilanteesta ja luottamuksesta tulevaan: tästä alkaa suomalaisen kulttuurin nousu."

Atonismista tai muinaisesta Egyptistä ei mainita mitään.

Sivu 58

Sivulla 62 akhet esiintyy kukon kanssa, joka esiteltiin aiemmin osassa viisi. Kyseessä on Kruunuhaan Wilkmanin talo.

Sivu 62

Akhet tulee vastaan myös sivulla 117, jossa puhutaan Kruunuvuorenkatu 3:n seinäkoristeesta. Väisänen puhuu jälleen kerran "luottamuksesta tulevaan". Atonista, akhetista tai muinaisesta Egyptistä ei mainita mitään.

Sivu 117

Sivulla 170 Väisänen esittelee Tamminiemen huvimajat. Toisen huvimajan päätykolmiossa on akhet. Mihin symboliikka oikeasti viittaa jätetään jälleen kerran kertomatta.

Sivu 170

Sivulla 166 puhutaan Seurasaaren vanhan kioskirakennuksen symboliikasta. Tällä kertaa kyse ei ole auringosta horisontissa, vaan taivaalla olevasta auringosta, joka lähettää auringonsäteitään alaspäin. Symboliikan tulkinta on taas taattua väisäslaatua: "Kioskin luukun molemmissa yläreunoissa on säteilevä aurinkokuvio. Aurinkosymboleita on käytetty myös skandinaavisessa mytologiassa, mutta nämä ovat erilaisia ja edustavat 1900-luvun tyyliä. Niiden symboliikka onkin käyttötarkoitukseen viittaava. Kioski tehtiin terveys- ja virvoitusjuomille, ja auringonsäteiden vaikutus on tulkittava hyvinvointiin liittyväksi."

Varmasti.

Sivu 166

Todellisuudessa symboliikka viittaa Aton-kulttiin ja muinaisegytiläiseen taiteeseen, jossa Aton kuvattiin  taivaalla olevana aurinkokiekkona, joka lähettää säteensä alas maahan. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Auringonssäteet.

Faarao Akhenaton ja Atonin säteet

Aton ja auringonsäteet vapaamuuraritemppelissä (Philadelphia)

Sivuilla 108 ja 109 Väisänen esittelee Helsingin Tuomiokirjon reliefejä. Esittelemättä jää se reliefi, jonka symboliikka on kuin kopio Akhenatonin ajan taiteesta, jossa kontillaan oleva mieshahmo ottaa vastaan taivaalta tulevat auringonsäteet. Verratkaa alla olevia kuvia keskenään. Tuomiokirkon reliefeistä enemmän kirjoituksessa Helsingin Tuomiokirkon reliefit.

Tuomiokirkon reliefissä mieshahmo on kontillaan ottamassa vastaan auringonsäteet

Faarao Akhenaton ottamassa vastaan Atonin auringonsäteet

Sivut 108 ja 109

Sivulla 180 esitellään Pukinmäen aurinkosymboliikkaa sisältävä tilataideteos Aurinkolabyrintti. Väisäsen mukaan symboliikka liittyy "etsimiseen, eteenpäin menoon ja välillä eksymiseen". Väisänen jättää kertomatta, että labyrinttisymboliikka on "Eliitin" käyttämä symboli, joka liittyy niin temppeliritareihin kuin vapaamuurareihinkin. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Aurinkolabyrintti.

Sivu 180

Labyrintti Eastern Star -vapaamuurariorganisaation tunnuksessa

Labyrintti temppeliritarien rakennuttamassa Chartresin katedraalissa

 

"Freemasonry is labyrinthine. It is full of puzzles, conundrums, misspellings, corruptions, cryptic clues, and simple salutes, childish codes, contrivances, circular paths, roads that sometimes lead nowhere, walls appearing to be ten feet thick yet giving way easily to the lightest touch in the right spot, riddles to be solved, numerous passwords, an allegorical, highly symbolical, double-entendre storyline worthy of the best latter-day spy writers, protected by secret signs and symbols and a myriad of enigmas to be confronted… In the labyrinth that is Freemasonry there is a center where rests its holy grail. Many have tried to find it only to reach dead ends" - Leon Davin (The Ritual: The Greatest Story Never Told)

Sivulla 24 Väisänen kertoo Helsinginkatu 17:n siivekkään auringon symboliikasta: "Se viittaa valtaan, voimaan ja jopa jumaluuteen."

Sivu 24

Symboliikka viittaa valtaan? Kenen valtaan, Liisa? Kenen?

Siivekäs aurinko vapaamuuraritemppelin sisäänkäynnin yläpuolella

Vapaamuurarisymboliikkaa: siivekäs aurinko

Seuvaava osa: Tarot

Kuninkaan kruunajaiset ja valkoinen käsine

Charles III:n kruunajaisissa nähtiin tänään valtava määrä symboliikkaa. Niistä ehdottomasti mielenkiintoisin liittyy Charlesille annettuun valkoiseen käsineeseen.

Charles sai kruunajaisrituaalissa oikeaan käteensä valkoisen käsineen

Virallinen, eli eksoteerinen, selitys kruunajaiskäsineelle (Coronation glove) kuuluu seuraavasti:

"The glove has been part of the coronation ceremony since that of Richard II in 1377. A single white glove is worn on the right hand only. It is presented and worn after the monarch puts on the Sovereign's Ring, symbolising a marriage-like commitment to the kingdom. The gloved hand holds the Sceptre with Cross during the crowning. The glove remains in place while the monarch moves to the throne, to receive the homage from bishops and peers of the realm. The glove is removed before the first homage, that of the Archbishop of Canterbury, is paid. The clergyman and historian Thomas Fuller, writing in 1655, stated that the white colour of the glove is a symbol of purity and integrity and intended to recall the virtues of Anglo-Saxon king Edward the Confessor." (Wikipedia)

Puhtauden ja rehellisyyden symboli? Puhutaanko nyt tosiaan siitä samasta Charlesista, jonka ympärillä pyörii jatkuvasti pedofiileja? Charles oli hyvä ystävä pedofiili Jimmy Savilen kanssa, ja Charlesin veli Andrew on ollut jo pitkään pedofiilikohun keskellä.

Jimmy Savile: "Muista Charles - puhtaus ja rehellisyys!"

Todellisuudessa valkoisen käsineen esoteerinen selitys viittaa johonkin aivan muuhun. Moni katsoja varmasti ihmetteli, miksi käsineitä oli vain yksi. Tälle on hyvä selitys. Symboliikalla viitataan Mooseksen "lumivalkoiseen käteen".

Herra sanoi hänelle vielä: "Työnnä kätesi poveesi." Mooses työnsi käden poveensa, ja kun hän veti sen takaisin, se oli spitaalista lumivalkoinen. Sitten Herra sanoi: "Pane kätesi uudelleen poveesi." Mooses pani kätensä taas poveensa, ja kun hän veti sen esiin, sen iho oli kuin hänen muu ihonsa. Herra sanoi: "Elleivät he usko sinua ja ellei ensimmäinen merkki heille riitä, niin toista merkkiä he kyllä uskovat." - (2 Moos. 4:6-8)

Mooses ja "lumivalkoinen käsi"

Tämän blogin aktiivilukijat varmasti ymmärtävät hyvin, miksi kruunajaisrituaaliin sisältyy viittaus Moosekseen. Juutalaismytologia on onnistunut taitavasti peittämään Mooseksen todellisen identiteetin. Todellisuudessa hän oli faarao Akhenaton, joka karkotettiin seuraajineen Egyptistä. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Hyksos-kuninkaat.

Akhenaton on atonistiselle "Eliitille" tärkeä ideologinen (ja mahdollisesti jopa biologinen) kantaisä, joka tunnetaan monoteismin luojana. Se, että kruunajaisrituaaliin kuuluu kohta, jossa Charles laittaa käteensä yhden valkoisen käsineen, tarkoittaa Charlesin olevan "uusi Akhenaton" - eli "Eliitin" sisäisen valtahierarkian johtaja. Valitettavan moni totuusliikkeeseen kuuluva uskoo vieläkin, että pankkiirit (tai juutalaiset) johtavat "Eliittiä" - ymmärtämättä sitä tosiasiaa, että pankkiirit ovat vain juoksupoikia kuninkaallisille (ja Vatikaanille), joiden intressejä kaikki "Eliitin" valtahierarkiaan kuuluvat palvelevat. Aihe on valtavan laaja ja monimutkainen, mutta se voi aueta paremmin tutustumalla kirjoitussarjaan Aton-kultti.

Mooseksen todellinen identiteetti on faarao Akhenaton

Myös vapaamuurarien "käsi piilossa" -käsimerkki viittaa Mooseksen käden poveen laittamiseen. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Käsi lumivalkoinen.

Vapaamuurarien "käsi piilossa" tulee Mooseksen käden poveen laittamisesta

Kuten todettu, kruunajaisissa nähtiin valtavasti erilaista symboliikkaa. Tämä lista voi auttaa symboliikan tulkitsemisessa:

• Kruunu (Saturnus-symboliikkaa)
• Cross pattée (Maltanristi kruunussa)
• Fleur-de-lis (Ranskanlilja kruunussa)
• Valtakunnanomena (Venuksen merkki ylösalaisin)
• Voitelu 
• Ruutulattia (kirkossa)
• Sukkanauharitarikunta (kruununprinssin ja monen muun kuninkaallisen asu)
• Palatsi ilmasta (lähetyksen alussa)
• Leijona (aurinko)
• Yksisarvinen (kuu)
• Puun istutus (suurlähetystö, lähetyksen alussa)
• Kyyhkynen (valtikassa)
• Avonainen kirja (osa rituaalia)
• Kotka (pieni kultainen patsas papin kädessä)
• Elämänpuu (voitelun peittävässä sermissä)
• Sormus
• Oliivinoksat ("miekkanaisen" asu)

Aton-kultti - osa 10.1: Herakles ja Akhenaton

Päivitetty 24.5.2023.

Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi "Eliitin" käyttämässä symboliikassa on niin paljon viittauksia Herakles-myyttiin. Hyvänä esimerkkinä on Mannerheimien aatelissuku, jolla tuntuu olevan kummallisen läheinen suhde Herakleen tarinaan. 

Suvun vaakunassa on kaksi Herakles-hahmoa nuijan kanssa ja suvun kotipaikasta Louhisaaren kartanosta löytyy patsas Herakleen Omphale-vaimosta, ja heidän tarinaan liittyvästä Dionysos-jumalasta.

Wikipedian mukaan Herakles joutui ensin Omphalen orjaksi, mutta myöhemmin nämä kaksi menivät naimisiin:

"After some time, Omphale freed Heracles and took him as her husband. They travelled to the grove of Dionysus and planned to celebrate the rites of Bacchus at dawn." (Wikipedia)

Mannerheim-suvun vaakuna ja kaksi Herakles-hahmoa

Omphale Louhisaaren kartanossa
(hänet tunnistaa Herakleen leijonan taljasta)

Dionysos-patsas Louhisaaren kartanossa
(kopio Pompeista 1862 löydetystä veistoksesta)

Bacchus Louhisaaren kartanossa

Herakles-teema on hyvin yleinen kuvataiteessa, patsastaiteessa ja varsinkin aatelissukujen vaakunoissa. Tyypillisesti hänet kuvataan alastomana tai puolialastomana, leijonantaljan ja nuijan kanssa.

Herakles on hyvin yleinen aihe renesanssiajan maalauksissa

Alaston Herakles, leijonantalja ja nuija

Prinssi Philipin (kuningas Charles III:n isä) vaakuna 

Melusine von der Schulenburgin vaakuna

Kreikan kuninkaallinen vaakuna

Lappeenrannan vaakuna. Huvittavasti Wikipedia väittää hahmon
olevan "metsäläinen". Toinen yleisesti Herakleen tilalla käytetty
termi on "villimies" ("wild man").

Mutta miksi? Miksi Herakles on niin suosittu hahmo "Eliitin" symboliikassa? Voisiko asiaan liittyä jotain esoteerista? Onko mahdollista, että Herakles edustaa "Eliitille" jotain erityistä?

Herakleen nuijaan liittyy eräs hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta. Se oli tehty oliivipuusta. 

 "Hercules Planting His Club" (Stefano della Bella, 1610–1664)

Voisiko olla, että alaston Herakles, jolla on kädessään pala oliivipuuta on kryptinen viittaus erääseen "Eliitille" tärkeään historialliseen hahmoon, joka kuvattiin myös alastomana miehenä, jolla on kädessään pala oliivipuuta? Onko Herakles samanlainen kryptinen sijaishahmo kuin Mooses, jonka oikea identiteetti on faarao Akhenaton? Suosittelen lukemaan aiheeseen liittyvät kirjoitukset Hyksos-kuninkaat ja Oliivinoksa.

Akhenaton kuvattiin hyvin usein vähissä vaatteissa tai alastomana

Akhetatenista (Amarna) löydetty reliefi, jossa Akhenaton tarjoaa oliivinoksaa Aton-jumalalle.

Molemmilla hahmoilla on alastomuuden ja oliivipuun lisäksi kolmaskin yhteinen tekijä - leijona. Aton-kultti oli aurinkokultti, joten aurinkoa eläinradalla edustava Leijona oli heille tärkeä symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Leijona.

Alla olevassa kuvassa Akhenaton esittää leijonaa. Vastaavasti joissain maalauksissa ja patsaissa Herakles "esittää leijonaa" pitämällä leijonantaljaa päällään.

Akhenaton leijonana

Herakles leijonana

Neljäs yksityiskohta liittyy hahmojen naismaisiin piirteisiin. Ollessaan Omphalen orjana, Herakles pakotettiin käyttämään naisten vaatteita ja tekemään naisten töitä:

"... but there are many late Hellenistic and Roman references in texts and art to Heracles being forced to do women's work and even wear women's clothing and hold a basket of wool while Omphale and her maidens did their spinning." (Wikipedia)

Joissain säilyneissä patsaissa Akhenaton kuvataan hyvin naismaisena hahmona:

Akhenaton ja naisen vartalo

Wikipedia tietää kertoa, että ensimmäiset kreikkalaiset, jotka palvoivat Heraklesta, olivat ateenalaisia. Siis se sama porukka, joka nimesi kaupunkinsa Atonin mukaan. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Ateena ja Athene.

Voiko näin monen yksityiskohdan yhteneväisyys olla pelkkää sattumaa? Varsinkin kun tiedetään, että atonistit loivat Akhenatonille kryptisen sijaishahmon (Mooses) juutalaiseen mytologiaan. Tehtiinkö Herakleen tapauksessa sama temppu?

Mooses on myös hyvin suosittu aihe kuva- ja patsastaiteessa

Sekin on mielenkiintoinen sattuma, että sekä Mooseksen että Herakleen lapsuuteen liittyy molemmissa tapauksissa murhayritys. Kun Herakles oli vauva, Hera yritti tappaa hänet. Vastaavasti kun Mooses oli vauva, faarao yritti tappaa hänet.

Hera yritti tappaa Herakleen käärmeillä

Mooses selvisi murhayrityksestä

Antiikin Roomassa Herakles tunnettiin nimellä Herkules. Joissain roomalaisissa freskoissa Herkules on jostain kumman syystä kuvattu tummaihoisena. Onko tässä käytetty samaa symbolista koodikieltä, jota käytettiin myöhemmin ranskalaisissa Maria ja Jeesus -patsaissa, joissa Maria ja Jeesus ovat mustia? Värivalinta liittyy historiallisen Jeesuksen perheen egyptiläisiin sukujuuriin. Egypti tunnettiin "mustana maana" (Kem/Kemet). Aiheesta enemmän kirjoituksessa Historiallinen Maria Magdalena.

Tätä epäilystä ei ainakaan vähennä se, että Homeros kertoi Iliaassa Herakleen syntyneen Thebassa:

"I shall sing of Zeus’ son, Herakles, noblest of mortals,
Born at Thebes, city of lovely dances" (lähde)

Virallisesti tässä runossa puhutaan tietenkin kreikkalaisesta Theban kaupungista, mutta tässä tapauksessa on kuitenkin syytä epäillä, että kreikkalainen Theba saattaa olla vain tarinan eksoteerinen taso. On mahdollista, että Homeros puhuu verhotusti Egyptin pääkaupunki Thebasta. Se, että Theba löytyy sekä Kreikasta että Egyptistä, mahdollistaa salatun tiedon piilottamisen sanaleikkiin. 

Akhenatonin syntymäkaupunkia ei tiedetä varmuudella, mutta syntymävuotenaan hänen isä Amenhotep III hallitsi Egyptiä pääkaupunki Thebasta.

Musta Herkules ja Omphale

Musta Herkules, Juno ja Minerva. Freskoilla on aina tilaaja. Köyhillä ei varmasti
ollut varaa tilata taloonsa freskoa, joten tilaaja on ollut varmasti varakas. Olisiko
freskon tehnyt taiteilija kuvannut Herkuleen tummaihoisena ilman tilaajan
hyväksyntää? Tuskinpa. Päätös värivalinnasta on ollut melko varmasti tilaajan.
Miksi joku haluaisi talonsa seinälle mustan Herkuleen?

Ranskasta ja muualta Euroopasta löytyy satoja Black Madonna -patsaita.
Edessan kuninkaallinen perhe (johon Jeesus-myytti perustuu) oli kotoisin
Egyptistä, jonka vanha nimi Kem/Kemet tarkoittaa "musta maa".

Toki voi olla, että Herakleen suosio symboliikassa selittyy jollain muulla asialla. Mutta ennen sen asian löytymistä tätä Herakles-Akhenaton-hypoteesia on syytä ainakin harkita mahdollisena selittävänä tekijänä. Jos tämän hypoteesin haluaa hylätä, kaikki nämä asiat pitää kuitata sattumana:

• Alastomuus
• Oliivipuu
• Leijona
• Naisena esiintyminen
• Ateena
• Lapsuuden murhayritys
• Theba

Jos tämä hypoteesi pitää paikkaansa, herää kysymys, ovatko Herakleen pylväät ja vapaamuurarien Jachin ja Boaz -pylväät symbolisessa mielessä sama asia?

Tarun mukaan Herakleen pylväät erottivat maan ja taivaan toisistaan. Vapaamuurarisymboliikassa Jachin ja Boaz -pylväät edustavat maata ja taivasta - erotettuina toisistaan.

Andalusian tunnuskuva ja Herakleen pylväät

Vapaamuurarisymboliikkaa: Jachin ja Boaz -pylväät
(maa ja taivas erotettuina toisistaan)

Gibralttarilla on muuten Herakleen pylväiden muistomerkki hautausmaalla. Murtuneet pylväät paljastavat, että tämä teos ainakin on vapaamuurarien käsialaa. Murtuneen pylvään symboliikasta enemmän kirjoituksessa Nordenskiöldin muistomerkki.

Herakleen pylväät -muistomerkki hautausmaalla Gibralttarilla. 
Pylväiden yläosa paljastaa, että kyseessä on "murtuneet pylväät".

Vapaamuurarisymboliikassa murtunut pylväs edustaa kuollutta vapaamuuraria.
Tätä symboliikkaa voi löytää hautausmailta.

Lisäys 24.5.2023:

USA:n vaakunan (Great Seal of the United States) historiaan liittyy mielenkiintoinen tarina. Kun perustajaisät olivat luomassa uutta valtiota, he asettivat kolmihenkisen työryhmän suunnittelemaan vaakunaa/suursinettiä. Nämä henkilöt olivat John Adams, Thomas Jefferson ja Benjamin Franklin. Suunnitteluvaiheen ehdotukset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia tämän kirjoituksen näkökulmasta. 

John Adamsin ehdotus oli Herakles nojaamassa nuijaansa:

John Adamsin ehdotus vaakunaksi

Benjamin Franklin puolestaan ehdotti, että vaakunassa olisi Mooses ja kumppanit pakenemassa faaraon joukkoja:

Benjamin Franklinin ehdotus vaakunaksi

Myös Jefferson ehdotti Mooses-aiheista vaakunaa: 

"Jefferson suggested a depiction of the Children of Israel in the wilderness, led by a cloud by day and a pillar of fire by night for the front of the seal; and Hengest and Horsa, the two brothers who were the legendary leaders of the first Anglo-Saxon settlers in Britain, for the reverse side of the seal." (Wikipedia)

Thomas Jeffersonin ehdotus vaakunaksi

Kuvittelenko vain, vai onko näissä eri ehdotuksissa kenties joku yhteinen teema?

Kongressi ei kuitenkaan hyväksynyt näitä ehdotuksia. Kolme vuotta myöhemmin valittiin uusi komitea, jonka ehdotuksesta vaakunaan valittiin kotka, joka oli mm. Egyptin kuninkaallisten symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksissa Kotka ja Founding Fathers.

USA:n vaakuna/suursinetti

Vaakunan kotka muuten kannattelee hyvin samannäköistä oliivinoksaa kuin Akhenaton tässä reliefissä: