Pyhän Laurin kirkko

Kaveri kävi hiljattain Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, ja huomasi kattokruunuissa mielenkiintoista symboliikkaa:

Kaksipäinen kotka

Kaksipäinen kotka

Kaksipäinen kotka

Kaksipäinen kotka on vapaamuurarien korkeimpien asteiden, eli "vapaamuurariprinssien", tunnus. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Vapaamuurariprinssit - Princes of Masonry. Kotkan symboliikasta enemmän kirjoituksessa Kotka. 

33. asteen vapaamuurarien tunnus

Eipä ole ensimmäinen kirkko, josta löytyy vapaamuurarien symboliikkaa. Suosittelen tutustumaan myös näihin kirjoituksiin:

• Aton-symboliikka kirkoissa
• Martinkirkko ja kaikennäkevä silmä
• Hyvinkään kirkko
• Kannelmäen kirkko

Pyhän Laurin kirkosta löytyy myös muuta mielenkiintoista symboliikkaa. Alttarin takana on lasimaalaus, josta löytyy runsaasti heraldisia ruusuja. 

Suomalaisissa kirkoissa näkee usein ruusuristiläisen veljeskunnan symboliikkaa, koska luterilaisuus on ollut alusta saakka ruusuristiläisten hanke. Martti Lutter kuului ruusuristiläisiin, ja käytti sinetissään ruusuristiläisten tunnuksesta tuttua symboliikkaa. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Helsingin tuomiokirkko.

Ruusuristiläisyyden tunnus: risti ruusun keskellä

Martti Lutherin sinetti: risti ruusun keskellä

Lasimaalauksen alareunassa on nähtävissä myös liljoja. Vaakunalilja (fleur-de-lis) on Siionin veljeskunnan tunnus. Se löytyy myös kirkon kattokoristeista. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Siionin veljeskunta.

Vaakunaliljat Pyhän Laurin kirkon katossa

Vaakunalilja Siionin veljeskunnan nykyisessä logossa

Yksi Siionin veljeskunnan suurmestareista oli Leonardo da Vinci, joka tunnetaan maalauksestaan Viimeinen ehtoollinen. Pyhän Laurin kirkossa on tuota maalausta mukaileva alttaritaulu, joka ei ole täysin tarkka taidekopio, mutta siinä on samat hahmot samoissa asennoissa. Mukana on myös Jeesuksen vasemmalla puolella oleva naishahmo, joka esittää Maria Magdalenaa. Historiallinen Maria oli historiallisen Jeesuksen sisarvaimo. Näiden hahmojen todellinen tarina ei ole ihan sama kuin Raamatun kaunisteltu satuversio. Aiheesta enemmän kirjoituksissa Historiallinen Jeesus ja Historiallinen Maria Magdalena.

Totuus Marian ja Jeesuksen välisestä suhteesta oli temppeliritarien ja Siionin veljeskunnan tiedossa, joten ei mikään ihme, että Leonardo laittoi maalauksessaan Marian ja Jeesuksen vierekkäin. 

Pyhän Laurin kirkon alttaritaulu

Leonardo da Vinci oli Siionin veljeskunnan suurmestari.
Hänen hautansa ympärillä on laatoja, joissa on vaakunalilja fleur de lis.

Mutta mitä tästä maalauksen naishahmosta sanoo symboliikan portinvartija Liisa Väisänen? Liisan kaasuvalotuskertomuksen mukaan nainen ei olekaan Maria, vaan liehuletti-hippi-metroseksuaali Johannes. Kyllä, Liisa on ihan tosissan. 

Älkää vain uskoko silmiänne, uskokaa Liisaa!

Lähde: Yle

Savonlinnan Wanha Kasino

Savonlinnassa on Johan Jakob Ahrenbergin suunnittelema Wanha Kasino, joka valmistui vuonna 1896. 

Rakennuksen katolla on jotain mielenkiintoista. Päätykolmion yläpuolella näkyy hyvin erikoinen pömpeli, joka toimii lipputangon jalustana. Muotokielessä näkyy jotain tuttua. 

Savonlinnan Wanha Kasino

Yllättyykö joku, jos talon suunnittelijasta löytyy valokuva, jossa hän poseeraa kameralle vapaamuurarien "käsi piilossa" -käsimerkin kanssa? 

Johan Jakob Ahrenberg ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Symbolien Helsinki - osa 17: Epilogi

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan seitsemästoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati
10. Aurinko
11. Tarot
12. Astrologia
13. Leijona
14. Karhu
15. "Kristillinen" symboliikka
16. Temppeliritarit ja Siionin veljeskunta

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Saavumme vihdoin tämän pitkän (liian pitkän!) kirjoitussarjan viimeiseen osaan, jossa käydään läpi esimerkkejä, jotka jäivät syystä tai toisesta esittelemättä edellisissä osissa. Toisin sanoen, katsotaan mitä jämälaarista löytyy, ennen kuin laitamme tämän kirjan kannet kiinni. 

Sivulla 41 Väisänen esittelee Hakaniemen Soihtu-veistoksen. Symboliikan tulkinta on taas kunnon väisäslaatua: "Soihtu muodostuu harjakattoisista taloista. Se viittaa suomalaiseen arkielämään ja kotien maailmaan."

Harjakattoisia taloja? Väisänen toistelee robottimaisesti Helsingin taidemuseon höpöhöpöselitystä, jonka mukaan teoksessa olisi mukamas taloja. Jokainen, jolla vähänkään silmät ja järki toimii, voi nähdä, että nämä teoksessa olevat objektit eivät ole taloja. Ne ovat kirjoja - tarkemmin ottaen avonaisia kirjoja. Vähemmän yllättävästi avonainen kirja on osa vapaamuurarisymboliikkaa. Mutta sitähän ei Väisänen tietenkään yleisölleen kerro. Väisäsen kirjassa "hyvien veljien" salaisuudet ovat turvassa.

Myös soihtu on symbolina vapaamuurareille ja Illuminatille merkityksellinen. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Soihtu - Miina Sillanpään muistomerkki.

Sivu 41

"Ei ole kirjoja! Ne on harjakattoisia taloja! Uskokaa nyt!"

Vapaamuurarisymboliikkaa: avonainen kirja

Sivulla 42 on mielenkiintoinen kuvavalinta. Koko sivun kokoinen kuva on aukeamalla, jossa on Hakaniemeä koskevan luvun esittelyteksti. Minua kiinnostaisi tietää, että miksi tälle aukeamalle valittiin juuri tämä kuva? Kuvassa näkyvä kortteli on nimittäin muodoltaan trapetsoidi. Kyseinen symboli on erityisesti suosittu satanistien keskuudessa. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Austrian World Summit ja symboliikka.

Sivu 42

Kuvakaappaus kirjasta The Satanic Apocrypha

Hakaniemen trapetsoidi Kaisaniemenlahdella

(karttaa käännetty 90 astetta)

Sivulla 74 Väisänen mainitsee kuvatekstissä Rauhankatu 4:n naispatsaat, mutta jostain syystä kuva ei näitä patsaita näytä. (Miten tällainen voi mennä kustantajan tarkastuksesta läpi?) Väisänen kertoo: "Allegoristen naishahmojen käsissään pitämät mittaus- ja työvälineet kertovat talonkäyttötarkoituksesta. Se oli aikanaan maanmittaushallituksen ja rakennushallituksen talo."

Jos kirjassa olisi kuva näistä naishahmoista, lukija voisi nähdä, että heillä on käsissään vapaamuurarisymboliikasta tutut harppi ja mittatikku. Vähemmän yllättävästi taas jää vapaamuurarisymboliikka esittelemättä. Kertomatta jää myös se, että talon suunnitelleen Georg Wasastjernan sukuvaakunassa on vapaamuurarien kaikennäkevä silmä. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Panun talo ja yhdeksän pöllöä.

Sivu 74

Rauhankatu 4:n naishahmot:

Vasemmanpuoleisella kädessään mittatikku - oikeanpuoleisella harppi

Wasastjernan sukuvaakunan yläosassa on

vapaamuurarien kaikennäkevä silmä

Sivulla 90 on Yrjönkatu 25:n ikkuna, jonka yläpuolella on kuusisakarainen Daavidin tähti. Väisäsen kuvatekstissä on mielenkiintoinen lause: "Kuusisakaraisen tähden liitämme usein juutalaisuuteen, mutta on hyvä muistaa, että myös kristityt kättävät kahdesta kolmiosta tehtyä tähteä."

Jostain syystä Väisäsen mielestä tässä kohtaa ei kuitenkaan tarvitse muistaa, että myös vapaamuurarit käyttävät kahdesta kolmiosta (33) tehtyä tähteä. Miten yllättävää. 

Myös sanan Daavid selitys jää Väisäseltä kertomatta. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Daavid. 

Sivu 90

Vapaamuurarisymboliikkaa: Daavidin tähti (ja avoinainen kirja)

Daavidin tähti vapaamuuraritemppelissä

Näin päättyy tutkimusmatkamme Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaan. Haluan esittää Liisalle lämpimät kiitokset siitä, että hän tarjosi peräti 17 osan edestä mielenkiintoista EES-materiaalia symboliikan kiehtovaan maailmaan. Olemme tämän pitkän yhteisen matkan aikana nähneet, miten monella eri tavalla symboliikka-asiantuntija voi yleisöään kaasuvalottaa. Propagandistina Väisänen on aivan omassa luokassaan - tällaiseen suoritukseen ei moni pysty!

Tämän kirjoitussarjan kaikki 17 osaa näyttävät hyvin selkeästi, miten paatuneen epärehellinen ihminen Liisa Väisänen on. Hän valehtelee, kaasuvalottaa ja harhauttaa yleisöään aina kun kyseessä on "hyvien veljien" symboliikkaa. Ja hyvin usein aivan uskomattomalla röyhkeydellä. Tietynlainen huipennus tälle röyhkeydelle nähtiin osassa 15, kun Väisänen tarjoaa selityksen Kallion kirkon seinämaalauksen symboliikalle. Väisänen puhuu kuvatekstissä "haudan mustasta neliöstä", vaikka kuvasta voi nähdä, että mitään mustaa neliötä ei ole olemassakaan. 

Kuten ensimmäisessä osassa näimme, Väisäsellä on vapaamuurareihin hyvin läheiset suhteet. Hän käyttää vapaamuurarien retoriikkaa niin sujuvasti, että voimme melko suurella todennäköisyydellä olettaa, että hän on itse vapaamuurarien jäsen. Kyllä, myös naiset voivat olla vapaamuurareita.

Surullista tämän kirjan tapauksessa on se, että kaikki kirjassa tarjoillut valheet menevät yleisölle sukkana läpi. Ja Väisäsen tapauksessa tuo yleisö ei ole aivan pieni. Hän on tällä hetkellä erittäin suosittu, ja hänen kirjansa myyvät kuin häkä. Tästäkin kirjasta on käsittääkseni myyty useampi painos loppuun. Koska ihmisten symboliikanlukutaito on keskimäärin olemattomalla tasolla, tuolla yleisöllä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten härskisti Väisänen heitä kaasuvalottaa. Voimme vain toivoa, että jonain päivänä edes osa tuosta yleisöstä päätyy tutkimaan kirjaa kriittisellä otteella arvioivaan materiaaliin. 

Väisäseltä ilmestyi viime vuonna toinen symboliikkaa käsittelevä kirja nimeltä Salaiset symbolit. En ole tuota kirjaa vielä lukenut, mutta vähän veikkaan, että siitäkin saattaa jossain vaiheessa jotain EES-materiaalia syntyä. Katsotaan miten käy. Mutta oli tämän kirjoitussarjan tekeminen sen verran raskas rupeama, että ihan heti perään en varmaankaan tuohon uudempaan kirjaan tartu.

Symbolien Helsinki - osa 16: Temppeliritarit ja Siionin veljeskunta

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan kuudestoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati
10. Aurinko
11. Tarot
12. Astrologia
13. Leijona
14. Karhu
15. "Kristillinen" symboliikka

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Väisäsen kirjasta löytyy vapaamuurarisymboliikan lisäksi myös muihin esoteerisiin veljeskuntiin liittyvää symboliikkaa. Tässä osassa näemme, miten Väisänen sivuuttaa kirjassaan Temppeliherrain ritarikuntaan ja Siionin veljeskuntaan liittyvän symboliikan, ja ohjaa huomion muualle.

Sivulla 109 Väisänen esittelee osasta 15 tutun Helsingin tuomiokirkon reliefin, jossa on risti, jonka ympärillä on Jeesuksen orjantappurakruunu. Tämä viittaa temppeliritarien "risti ja kruunu" -symboliikkaan, joka tunnetaan myös lausesta "In hoc signo vinces". Symboliikan yhteyden temppeliritareihin Väisänen jättää vähemmän yllättävästi kertomatta. 

Sivu 109

Temppeliritarisymboliikkaa: "In hoc signo vinces" (risti ja kruunu)

Samaa "risti ja kruunu" -symboliikkaa löytyy myös sivulta 111, kun Väisänen esittelee osasta seitsemän tutun Keisarinnankiven. Muistomerkin päällä istuu vapaamuurarisymboliikasta tuttu kaksipäinen kotka, jonka jaloissa olevat symbolit viittaavat temppeliritarien "In hoc signo vinces" -symboliikan ristiin ja kruunuun. Väisänen sivuuttaa asian kokonaan, ja väittää kuvatekstissä, että kotkan jalassa on valtasauva, eli valtikka. Tämä ei ole totta. Yksityiskohtaisempi analyysi teoksen symboliikasta löytyy kirjoituksesta Paluu Keisarinnankivelle.

Sivu 111

Sivulla 161 Väisänen esittelee teoksen Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. Kuvatekstissä on pitkä selonteko Pyhän Yrjön symboliikasta, mutta Väisänen "unohtaa" sopivasti mainita, että Pyhä Yrjö on nimenomaan temppeliritareille merkityksellinen hahmo. Temppeliritarien punainen risti on Pyhän Yrjön risti. Pyhästä Yrjöstä ja patsaan symboliikan eri tasoista enemmän kirjoituksessa Pyhä Yrjänä ja lohikäärme.

Sivu 161

Temppeliritarien kuuluisa punainen risti on Pyhän Yrjön risti

Temppeliritarien perillisinä vapaamuurarit käyttävät myös joskus Pyhän Yrjön
symboliikkaa. Kuva lontoolaisesta vapaamuuraritemppelistä.

Sivulla 173 Väisänen esittelee osasta 11 tutun Ehrensvärdin haudan. Teoksessa näkyy serafiimi-ritarikunnan tunnukset, joista Väisänen sanoo näin: "Serafiimi-ritarikunnan ketjuun kuuluvat puttoenkelit, jotka kertovat rakkaudesta, sekä ristit, joissa on kaksi poikkipuuta. Tällä kertaa toinen poikkipuu ei viittaa Jeesuksen ristin nimikylttiin, vaan niiden symboliikka on maa ja taivas."

Maa ja taivas? Sopivasti Väisänen "unohti" taas kertoa, että kahden poikkipuun risti, eli Lorrainen risti (Cross of Lorraine), on temppeliritarien symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Tuplaristi ja kala.

Sivu 173

Tuplaristi temppeliritarien tunnuksessa

Sivulla 88 väisänen puhuu Marinadin talon sisäänkäynnin liljasymboleista. Kuvassa näkyvät vaakunaliljat viittaavat Väisäsen mukaan "Neitsyt Mariaan ja hänen puhtauteensa". On totta, että liljaa pidetään Neitysyt Marian symbolina, mutta se vain symboliikan eksoteerinen taso. 

Väisänen jättää kertomatta, että vaakunalilja (eli ranskanlilja tai fleur de lis) on temppeliritarien sisarorganisaatio Siionin veljeskunnan symboli. Kertomatta myös jää, että symboli kuvaa Niilin Deltan suistoaluetta, jota atonistien esi-isät aikanaan hallitsivat. 

Sivu 88

Vaakunalilja Siionin veljeskunnan nykyisessä logossa

Väisäseltä jää myös kertomatta, että samaisen vaakunaliljakoristeen alla on vapaamuurarisymboliikasta tutut Jachin & Boaz -pylväät, joista oli enemmän puhetta osassa neljä. Voitte itse katsoa sisäänkäyntiä Googlen street view -näkymästä.

Kuvakaappaus Googlen street view -näkymästä paljastaa, että
vaakunaliljojen alapuolella on vapaamuurarien Jachin & Boaz -pylväät.

Sivulla 92 on osista yksi, kaksi, neljä ja kahdeksan tuttu Lönnrotinkatu 3 ja sen ikkuna, jonka ympärillä on tutut Jachin & Boaz -pylväät. Pylväiden vaakunaliljan Väisänen selittää näin: "Granholm oli opiskellut Pariisin taideakatemiassa. Noihin aikoihin arkkitehtuuriopinnot suoritettiin taideakatemiassa ja arkkitehtuuri miellettiin nimenomaan kuvataiteen lajiksi. Pylväiden kapiteeleissa on kuvattuna lilja, joka tuolloin oli Ranskan vaakunatunnuksessa. Talon symboliikka näyttääkin liittyvän vahvasti arkkitehdin omaan elämään ja opiskeluihin Ranskassa."

Väisänen kertoo, että lilja oli Ranskan vaakunatunnuksessa, kun Granholm opiskeli Ranskassa. Muuten hyvä, mutta tämä ei ole totta. Granholm valmistui Pariisissa arkkitehdiksi vuonna 1863. Vuosien 1852 ja 1870 välillä Ranskassa oli käytössä Ranskan toisen keisarikunnan vaakuna, jossa ei ollut liljasymbolia. Lilja on ollut Ranskan vaakunassa viimeksi vuonna 1830.

Jälleen kerran Väisänen keksii asioita päästään, ja valehtelee häpeilemättömästi lukijoilleen. Näistä lukijoista aika harva vaivautuu tarkastamaan, onko Väisäsen esittämä väite totta. Vielä harvempi heistä tietää, että lilja on Siionin veljeskunnan symboli.

Sivu 92

Ranskan vaakuna vuosina 1852-1870

Sivulla 120 Väisänen esittelee osasta neljätoista tutun Kontion talon, jossa on myös Siionin veljeskunnan lilja. Nyt tämä symboli selitetään näin: "Oven yläpuolella on liljatunnus, joka symboloi oikeudenmukaisuutta." 

Oikeudenmukaisuutta? Millä perusteella? Mistä lähtien lilja on ollut oikeudenmukaisuuden symboli? Ja missä kontekstissa? Tämä jää lukijoille mysteeriksi.

Vai olisiko sittenkin niin, että Väisänen vain keksi tähän jonkun sopivalta kuulostavan valheen, jotta ei tarvitsisi mainita Siionin veljeskunnasta mitään?

Sivu 120

Seuraava osa: Epilogi

Symbolien Helsinki - osa 15: "Kristillinen" symboliikka

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan viidestoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati
10. Aurinko
11. Tarot
12. Astrologia
13. Leijona
14. Karhu

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Väisäsen kirjasta löytyy jonkin verran mielenkiintoisia esimerkkejä "kristillisestä" symboliikasta.  Näiden esimerkkien lähempi tarkastelu paljastaa, että kyse on aika usein jostain muusta kuin kristillisyydestä. 

Sivulla 29 Väisänen tarjoilee pitkän ja mielikuvituksellisen selityksen Kallion kirkon koristeesta, jossa on risti ja ruusuja. Hän puhuu taivaasta, ikuisuudesta, toivosta, pelastuksesta, rakkaudesta ja kärsimyksestä kuin Laukaan kirkon urkuri Anders Gärderood. 

Sivu 29

Hieman kyllä ihmetyttää, että missä se Väisäsen mainitsema "haudan musta neliö" on? Violettia (tai ehkä sinistä?) reunakoristetta siinä on vasemmalla ja oikealla, mutta mustaa väriä tuosta kuviosta ei löydy ollenkaan. Neliökuvionkin suhteen joutuu käyttämään vähän mielikuvitustaan. Koko kuvateksti on sen luokan dadaa, että se saa väkisinkin epäilemään, että tämän tuottaneella kirjoittajalla ei välttämättä ole ihan kaikki muumit laaksossa. 

Sama köynnöskoriste laajemmassa kuvassa. Minä en näe yhtäkään mustaa neliötä.

Olennaista tässä esimerkissä on kuitenkin se, mitä Väisänen jättää kertomatta. Ruusun ja ristin symboliikka tulee ruusuristiläiseltä veljeskunnalta, mutta Väisänen sivuuttaa tämän kokonaan. Ruusuristiläiset ovat oma haaransa "Eliitin" laajassa veljeskuntaverkostossa. Tämän veljeskunnan symboliikkaa esiintyy runsaasti luterilaisissa kirkoissa, koska luterilaisuuden perustanut Martti Luther kuului kyseiseen veljeskuntaan. Ruusuristiläisten tunnuksesta ja Lutherin sinetistä löytyy molemmista ruusu, risti ja sydän. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Senaatintori - osa 4: Helsingin tuomiokirkko.

Ruusuristiläisten tunnus

Martti Lutherin sinetti

Kallion kirkko on täynnä ruusuristiläisten ruususymboliikkaa, mutta Väisänen jättää sen esittelemättä:

Ruusut oviaukoissa

Ruusut portaikossa

Ruusut ikkuna-aukkojen ympärillä

Ruusut seinällä

Kallion kirkon alttaritaulussa on Jeesus, jonka pään takana on aurinko. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten Väisänen tämän selittää. Valitettavasti tätä taulua ei kirjassa esitellä.

Jeesus ja aurinko

Sivulla 108 Väisänen puhuu Helsingin tuomiokirkon pohjakaavasta, joka on ristin mallinen. Kertomatta jää, että ilmakuvassa näkyy nimenomaan ruusuristiläinen symboliikka, jossa ristin "kainaloissa" on "ruusut" (pienet kupolit) samaan tapaan kuin sivun 29 esimerkissä. Sama symboliikka löytyy myös Suomen evankelilais-luterilaisen kirkon logosta. Tästäkin aiheesta enemmän kirjoituksessa Senaatintori - osa 4: Helsingin tuomiokirkko.

Sivu 108

Kirkko on ylhäältä katsottuna ruusuristiläinen risti

Suomen evankelilais-luterilaisen kirkon logo
edustaa ruusuristiläistä symboliikkaa. 

Ruusuristiläisyyteen viittaavasta symboliikasta voisi sivujuonteena mainita myös sivun 121 esimerkin, jossa Väisänen esittelee Olofsborgin talon seinäkoristeen. Kuvassa on poikasiaan syöttävä lintu, joka muistuttaa hyvin paljon vapaamuurarien skottilaisen riitin 17. ja 18. asteen Chapter of Rose Croix -symboliikkaa. Mutta tästähän Väisänen ei tietenkään mainitse mitään. Sen sijaan hän kertoo lukijoilleen, että "pesästä tulee kodin tuntu".

Varmasti.

Kyseisen rakennuksen katutasossa toimii muuten kynsisalonki. Googlen street view -näkymän kautta voi nähdä, että liiketilassa on vapaamuurarisymboliikasta tuttu mustavalkoinen ruutulattia. Vähän veikkaan, että lattia on alkuperäinen, eikä tilassa toimivan yrittäjän tekemä. 

Sivu 121

Chapter of Rose Croix -kuvituskuva Albert Piken Morals and Dogma -kirjassa

Vapaamuurarisymboliikkaa: Chapter of Rose Croix

Sivuilla 108 ja 109 on enemmänkin tuomiokirkon symboliikasta. Mielenkiintoista ei niinkään ole se mitä Väisänen kertoo, vaan se mitä Väisänen jättää kertomatta. 

Kuvissa on esimerkkejä kirkon reliefeistä. Ylemmässä esimerkissä näkyy atonistien kyyhkyssymboliikkaa ja risti, jonka ympärillä on Jeesuksen orjantappurakruunu. Risti ja kruunu on temppeliritarien In Hoc Signo Vinces -symboliikkaa. 

Alemmassa esimerkissä on Mooseksen lakitaulut, millä viitataan atonistien kantaisä Akhenatoniin. Molemmissa esimerkeissä on atonistien symboliikasta tutut auringonsäteet ja oliivinoksat.

Sivu 108

Temppeliritarisymboliikkaa: "In hoc signo vinces" (risti ja kruunu)

Sivulla 109 on kuva reliefistä, jossa on osasta kolme tuttu vapaamuurarien kaikennäkevä silmä, mutta vapaamuurareista ei Väisänen mainitse mitään. Väisänen jättää myös esittelemättä tuomiokirkon toisen kolmioreliefin, johon on kuvattu vapaamuurarisymboliikasta tuttu tetragrammaton.

Sivu 109

Tuomiokirkon tetragrammaton kolmion sisällä

Vapaamuurarisymboliikkaa: tetragrammaton kolmion sisällä

Esittelemättä jää myös se osasta kymmenen tuttu reliefi, joka muistuttaa aika paljon atonistista taidetta Akhenatonin ajan Egyptistä.

Tuomiokirkon reliefissä mieshahmo on kontillaan ottamassa vastaan auringonsäteet

Faarao Akhenaton ottamassa vastaan Atonin auringonsäteet

Helsingin tuomiokirkko on täynnä Aton-kultin ja sen veljeskuntahaarojen symboliikaa, mutta Väisänen ei mainitse näistä teemoista mitään. Esittelemättä jää myös kirkon sisältä löytyvä Mikael Agricolan patsas, jossa hänet on kuvattu vapaamuurarien "käsi piilossa" -käsimerkin kanssa.

Mikael Agricola ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Sivuilla 174 ja 175 Väisänen puhuu kirkkojen kupolien symboliikasta. Infolaatikossa otsikolla Kupolit Väisänen kertoo kupolisymboliikan historiasta, mutta tarjoilee lukijoilleen vain eksoteerisen tason. Väisänen jättää kertomatta, että kupolisymboliikan alkuperä tulee Dionysos-kultista. 

Kristinusko on ottanut yllättävän paljon vaikutteita Dionysos-kultista, joka tunnettiin "sienikulttina". Dionysos-kultin rituaaleissa käytettiin erityisesti kärpässientä "jumalallisten hurmostilojen" saavuttamiseen. Kristillisestä taiteesta ja arkkitehtuurista löytyy runsaasti viitteitä kärpässieniin. Sienet ovat myös kirkkojen kupolien symbolinen alkuperä, mutta Väisänen jättää tämän kertomatta. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Dionysos-kultti. 

(Huomatkaa myös sivun 174 tekstin kohta: "Jumalat on sijoitettu useimmissa kulttuureissa taivaalle." Jostain syystä tämä tosiasia unohtui, kun Väisänen esitteli karhun symboliikkaa.)

Sivu 174

Sivu 175

Kristinuskossa on paljon sieniin viittaavaa symboliikkaa

Sieniä kristillisessä taiteessa

John Allegro tutki kristinuskon ja Dionysos-kultin välistä yhteyttä

Sivujuonteena mainittakoon, että osittain Dionysos-kulttiin liittyy myös sivulta 135 löytyvä käpykoriste. Väisänen selittää Vanhan kauppahallin käpysymboliikan näin: "Antefiksin lehtikuvion keskellä on käpy, yleinen elämän symboli. Sen simenissä on uusi, syntyvä elämä."

Aika paljon jää kertomatta kävyn symboliikasta. Dionysos kuvataan joskus käpysauvan kanssa. Samaa käpysauvaa käyttää myös katolisen kirkon paavi. Tämän lisäksi Vatikaanista löytyy kuuluisa käpyveistos Fontana della Pigna.

Käpysymboliikan alkuperä on kuitenkin Dionysos-kulttia vanhemmassa Cybelen ja Attiksen kultissa. Käpy oli äitijumalatar Cybelen symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Käpy.

Sivu 135

Dionysos ja käpysauva

Paavi ja käpysauva

Fontana della Pigna - Vatikaani

Cybele ja kävyt

Sivulta 171 löytyy myös kristinuskoon, tai tarkemmin Vatikaaniin, viittaavaa symboliikkaa. Väisänen esittelee Suomenlinnan portin, jonka yläpuolelta on poistettu Suomen sodan jälkeen Ruotsin vaakunasta tutut kolme kruunua. 

Väisänen toteaa Ruotsin vaakunasta näin: "Kolme kruunua tavataan Ruotsin varhaisissa vaakunoissa ensimmäisiä kertoja jo 1300-luvulla. Vaakunatunnuksen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa. Aikaisempi teoria oli, että se liittyisi kolmeen valtakuntaan. Nykyisin ajatellaan, että kruunut olisivat kristillinen tunnus ja viittaisivat kolmeen Itämaan kuninkaaseen."

Tämä Väisäsen selitys kolmelle kruunulle on vähintäänkin hämmentävä. Väisänen on taidehistorian asiantuntija, ja wikipedian mukaan hänellä on "Vatikaanin hyväksymä uskonnollisten kulttuurimatkojen diplomi". Ja hän ei mukamas tiedä, että kolmen kruunun symboliikka tulee paavin triplakruunusta, joka otettiin käyttöön Ruotsin vaakunan tapaan 1300-luvulla?

Sivu 171

Paavi Pius X ja triplakruunu

Paavin triplakruunu vatikaanin vaakunassa

Seuraava osa: Temppeliritarit ja Siionin veljeskunta