Symbolien Helsinki - osa 13: Leijona

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan kolmastoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati
10. Aurinko
11. Tarot
12. Astrologia

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Edellisessä osassa nähtiin, miten Väisänen pyrkii piilottamaan lukijoiltaan Helsingin katukuvasta löytyvää astrologista symboliikkaa. Kirjoituksessa ei käsitelty yhtään esimerkkiä siitä, miten Väisänen esittelee Helsingin runsasta leijonasymboliikkaa. Aihe tarvitsee laajuutensa takia kokonaan oman kirjoituksen.

"Eliitin" näkökulmasta Leijona on astrologisen eläinradan kenties tärkein merkki. Tämä johtuu siitä, että Leijonan hallitseva planeetta on Aurinko. Tämän takia aurinkoa edustavasta leijonasta on tullut Aton-kultin tunnus. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Leijona.

Leijona

Sivuilla 38 ja 39 Väisänen esittelee Ässä-rykmentin muistomerkin, jossa on leijona. Väisäsellä on leijonasta paljon sanottavaa, mutta hän jättää kokonaan mainitsematta symboliikan yhteyden aurinkoon, astrologiaan tai Aton-kulttiin.

Sivu 38

Sivu 39

Sivulla 39 on infolaatikko otsikolla Kotka, lilja ja leijona. Tekstissä puhutaan vaakunoiden heraldisesta symboliikasta, jossa leijonalla on iso rooli. Väisänen mainitsee ohimennen vapaamuurareille tärkeän Salomonin temppelin, jonka sisäänkäyntiä koristi leijonat. Tosin tässä kohtaa Väisänen ilmeisesti tekee pienen virheen. Käsittääkseni leijonat eivät koristaneet Salomonin temppelin sisäänkäyntiä, vaan Salomonin valtaistuinta. Leijonia ja muita eläimiä toki löytyi Salomonin temppelin pihan pesualtaiden koristeluista. 

Väisänen kuitenkin mainitsee atonistien Juudaan leijonan - tosin atonismista hän ei tietenkään sano mitään. Kertomatta myös jää, että juuri Juudaan leijona (eli varhaisten Egyptistä pois potkittujen atonistien tunnus) on alkuperä aatelisten ja monarkkien vaakunoissa usein esiintyvälle heraldiselle leijonalle. Aurikosymboliikasta ja atonismin historiasta Väisänen vaikenee täysin. 

Sivu 39

Salomonin valtaistuin ja leijonakoristeet

Juudaan leijona

Sivulla 141 Väisänen puhuu Korkeavuorenkatu 21:n lakikivestä, jossa on leijona. Taas tarjoillaan eksosteerista liirumlaarumia: "Lakikivet on tässä talossa koristeltu leijonilla. Leijona tuo arvokkuutta ja uskottavuutta."

Auringosta, Aton-kultista ja astrologiasta Väisänen vaikenee täysin.

Sivu 141

Sivulla 160 Väisänen esittelee Nervanderinkatu 12:n leijonan, jolla on rengas suussa: "Leijonan suussa on rengas. Malli on otetttu vanhojen palatsien soihtutelineestä, joissa renkaan varaan laitettiin soihtu valaisemaan katua ja sisäänkäyntiä."

Väisänen antaa ymmärtää, että rengasta suussaan pitävällä leijonalla ei ole mitään tekemistä astrologisen symboliikan kanssa, ja että se on vain muisto soihtutelineistä. 

Ei siinä mitään symboliikkaa ole!

Leijona on aurinkosymboli ja rengas saturnussymboli. Saturnus tunnetaan myös nimellä musta aurinko. Tällainen symboliikka kuvaa atonistisen "Eliitin" dualistista ajattelutapaa, jonka mukaan auringolla on kaksi puolta. On puhtoinen ja hyveellinen puoli, kuten kreikkalaismytologian Apollo, ja pimeä ja paheellinen puoli, kuten kreikkalaismytologian Dionysos. (Molemmat oavt auringonjumalia.) 

Atonistien luomassa kristinuskossa auringon hyveellistä ja kirkasta puolta edustaa Jeesus ja paheellista ja pimeää puolta Lucifer. Atonismi on tietyssä mielessä luciferismia, jossa keskitytään nimenomaan auringon pimeään puoleen. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Lucifer.

Aton-kultin historiaan kuuluu myös niin sanottu Is-Ra-El-fuusio, jossa kuuta, aurinkoa ja saturnusta palvovat kultit yhdistivät voimansa. Tässä talossa aurinkoa edustaa leijona, saturnusta leijonan suussa oleva rengas, ja kuuta seinästä ja katolta löytyvät lunetit. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Israel.

Sivu 160

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lunetti

Sivujuonteena mainittakoon, että samanlainen leijona, jolla on rengas suussa, löytyy myös vapaamuurari Walter Runebergin tekemästä Senaatintorin Aleksanterinpatsaasta.

Leijona ja rengas Senaatintorin Aleksanterinpatsaassa

Sivulla 172 Väisänen puhuu Suomenlinnan tykkien päällä olevasta leijonasta, ja tarjoilee lukijoilleen vanhan tutun eksoteerisen selityksen Suomen leijonan miekoista: "Suomen leijona heiluttaa läntistä lyhyttä miekkaa ja seisoo sapelin, itäisemmän aseen päällä. Sen alkuperästä on kiistaa, mutta se on saanut merkityksensä Suomen asemasta lännen ja idän välissä."

Väisänen jättää mainitsematta esoteerisen symboliikan, joka liittyy jälleen kerran astrologiaan. Leijonan kädessä oleva miekka edustaa Oinasta ja jalkojen alla oleva miekka Vaakaa. (Leijona tasapainoilee miekan päällä.) Sama symboliikka löytyy tarotin Oikeudenmukaisuus-kortista, jossa naisen toisessa kädessä on Oinasta edustava miekka ja toisessa Vaaka. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Miekat Suomen vaakunassa.

Sivu 172

Oikeudenmukaisuus

Oinas ja Vaaka ovat eläinradan vastakkaisilla puolilla.
Toinen on kevätpäiväntasauksen ja toinen syyspäiväntasauksen merkki.

Sivulla 171 on maininta Suomenlinnan leijonasta, jolla on miekka kädessä. Väisäsen mukaan tämä symboliikka liittyy "rohkeuteen ja valtaan".

Kenen valtaan, Liisa? Kenen?

Poliisin logosta tuttu leijona ja miekka edustavat Leijonaa/Aurinkoa ja Oinasta/Marsia, mutta tästä Väisänen vaikenee täysin. Symboliikan voi tulkita niin, että tässä on Aurinko Oinaan merkissä, millä viitataan kevätpäiväntasaukseen ja Aton-kultin syntyyn Oinaan aikakaudella. Sama symboliikka löytyy mm. Skull and Bones -salaseuran logosta. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Suomen poliisi - Aton-kultin palvelijat.

Sivu 171

Sivulla 135 Väisänen esittelee Vanhan kauppahallin symboliikkaa. Leijonan päästä Väisänen toteaa: "Antefiksin alapuolella on leijona, suosittu voiman ja vallan symboli."

Kenen voiman ja vallan symboli, Liisa? Kenen?

Sivu 135

Sivulla 110 Väisänen esittelee Sofiankatu 4:n pylväiden päässä olevat leijonaveistokset. Kuvassa näkyy leijonan pää, jossa on selkeästi leijonan nenä ja leijonan harjakiehkurat. Silti Väisänen onnistuu jotenkin ihmeellisellä tavalla näkemään tässä käärmeen. Älkää vain uskoko omia silmiänne - uskokaa Liisaa! 

"Käärmemäinen pää vie ajatukset keskiaikaan. Ennen kaikkea romaanisessa kirkkoarkkitehtuurissa 1000- ja 1100-lukujen aikana käytettiin aihetta, jossa käärmeen kaltainen bastardi eli sekasikiö piti suussaan helmeä. Bastardien kuuluikin olla hieman pelottavia. Ne suojelivat pyhää. Helmi oli ihmisen kallein aarre, usko, jota peto auttoi varjelemaan. Kun se oli pedon suussa, kukaan ei uskaltanut siihen koskea."

Sivu 110

Käärmemäinen bastardi? Ei leijona?

Sofiankatu 4:n leijonat

Palloa otteessaan pitävä leijona on hyvin yleinen symboli ympäri maailman. Yleensä pallo on tassun alla, mutta joskus myös suussa. Aurinkoa edustavan leijonan otteessa on pallo, joka edustaa maapalloa. Kun "Aurinko pitää Maata otteessaan", sillä tarkoitetaan, että maapallo on Auringon vetovoiman otteessa, eli Auringon kiertoradalla. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Leijona ja pallo.

Leijona ja pallo Englannissa

Leijona ja pallo Tukholmassa

Seuraava osa: Karhu

Symbolien Helsinki - osa 8: Lakikivi

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan kahdeksas osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Väisäsen kirjassa puhutaan hyvin monessa kohdassa lakikivestä. Esimerkiksi sivulla 141 esitellään Korkavuorenkatu 21:n julkisivusta löytyvä lakikivi, jossa on leijonan pää. Väisäsen mukaan leijona edustaa tässä "arvokuutta ja uskottavuutta".

Sivu 141

Tuttuun tapaan Väisänen jättää jälleen mainitsematta symboliikan yhteyden vapaamuurareihin. Vapaamuurariudessa lakikivi on Salomonin temppelin arkkitehdin Hiram Abiffin tunnus. Hiram on vapaamuurarimytologian aurinkosankari, joten aurinkoa edustava leijona on luonnollinen valinta lakikiveen. Alla on kuva erään yhdysvaltalaisen vapaamuuraritemppelin sisäänkäynnistä, jossa on samanlainen lakikivi leijonan päällä.

Lakikivi leijonan päällä vapaamuuraritemppelissä

Lakikivi on erityisen suuressa roolissa Royal Arch -vapaamuurariudessa. Royal Arch - eli kuninkaallinen holvikaari - kuvaa astrologista auringon matkaa kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen. Joskus lakikiveen laitetaan kirjaimet HTWSSTKS, jotka tulevat lauseesta "Hiram, The Widdow's Son, Sent To King Solomon".

Vapaamuurarisymboliikkaa: lakikivi

Royal Arch ja lakikivi

Royal Arch -symboliikka näkyy erityisen hyvin sivulla 93, kun Väisänen esittelee Lönnrotinkatu 3:n sisäänkäynnin. Vapaamuurarien harpin ja suorakulman yläpuolella on kaari, jossa on viisi lakikiveä. Symboliikka viittaa Royal Arch -vapaamuurariuden astejärjestelmään, jossa on viisi astetta. (Aiheesta enemmän kirjoituksessa Lönnrotinkatu 3.) Kuvatekstissä ei mainita vapaamuurareista mitään, eikä yläreunan holvikaarta tai lakikiveä noteerata millään tavalla. 

Sivu 93

Sivulla 114 Väisänen esittelee Dementjeffin kivikartanon. Tämä on yksi niistä kohdista (lue ensimmäinen osa), joissa Väisänen puhuu vapaamuurarien ashlar-symboliikasta mainitsematta vapaamuurareista mitään: "Manierismille oli tyypillistä käyttää isoja kivenlohkareita alimmassa kerroksessa. Kivenlohkareet siliävät tasaiseksi seinäksi yläkerroksissa. Sillä haluttiin kuvata kulttuurin kehitystä ja ihmisen sivistystä ja kädentaitoja. Tässäkin alin kerros jäljittelee raakakivilohkareita, joista kaupunkien rakennus alkaa. Ylempänä seinän pinta on tasainen, mikä symboloi kulttuurin ja kaupunkien kehitystä."

Kuvassa on lakikivi ja holvikaari. Kuvatekstissä Väisänen mainitsee holvikaaren, ja kertoo sen olevan vanha taivaan symboli. Kertomatta jää, että tuo taivas on nimenomaan astrologinen taivas, jonka poikki aurinko matkustaa kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen: "Ruukku on patsassyvennyksessä, jonka päällä on holvikaari, jossa lakikiveä on korostettu. Holvikaari on vanha taivaan ja suojelun symboli. Asuinrakennuksessa tämä voidaan tulkita siten, että rakennus suojelee asukkaitaan ja heidän omaisuuttaan, joita ruukku tässä edustaa."

Symboliikkaa ymmärtävä näkee sekä tekstisssä että kuvassa vapaamuurarisymboliikkaa, mutta jälleen kerran Väisänen vaikenee "hyvien veljien" symboliikasta.

Sivu 114

Lakikivi ja holvikaari näkyvät hyvin myös sivulla 100, kun Väisänen esittelee Ateneumin julkisivua.  Siis sen Ateneumin julkisivua, jonka päätykolmiosta löytyy vapaamuurarien harppi ja suorakulma. Samassa kuvassa näkyy myös vapaamuurarien Jachin & Boaz -pylväät, mutta kaikesta tästä symboliikasta huolimatta Väisänen ei mainitse Ateneumin yhteydessä sanallakaan vapaamuurareita. 

Sivu 100

Sivulla 66 Väisänen puhuu Mariankatu 23:n sisäänkäynnistä. Tämä on toinen kohta, jossa Väisänen puhuu vapaamuurarien ashlar-symboliikasta mainitsematta vapaamuurareista mitään: "Alimman kerroksen kivet on järjestetty siten, että niistä joka toinen näyttää karhealta raakakiveltä ja joka toinen käsitellyltä silokiveltä. Raakakiven ja silokiven symboliikkaa käytetään paljon kuvaamaan ihmiskunnan sekä yksittäisen ihmisen henkistä kehitystä."

Kuvatekstissä puhutaan myös lakikivestä: "Lakikivi, eli holvin korkeimmassa kohdassa eli lakipisteessä oleva kivi, on klassiseen tapaan tehty selkeästi erottuvaksi. Tässä sen kuvio toistaa palmettikuviota, joka koristaa myös räystäitä."

Palmetti on palmunlehteä muistuttava koriste. Palmu on aurinkosymboli, joten tässäkin lakikiven symboliikka viittaa vapaamuurarien aurinkosankari Hiram Abiffiin.

Sivu 66

Sivulla 86 Väisänen esittelee Fredrikinkatu 34:n lakikiven. Taas vedetään höpöjuttuja hatusta. Tässä kohtaa lakikivi kuulemma "muistuttaa ihmisen kuolevaisuudesta".

Varmasti.

Sivu 89

Höpöjutut jatkuvat sivulla 184, kun tällä kertaa seinään maalatut lakikivet kuvaavat "arkkitehtuurin perinteen kunnioittamista".

Hieman epäilen, että tässä kunnioitetaan jotain aivan muuta perinnettä.

Sivu 184

Helsingissä on myös yksi erittäin suuri lakikivisymboli, jota Väisänen ei jostain kumman syystä kirjassaan esittele. Kaisaniemessä on suuri allas, joka on muotoiltu vapaamuurarien lakikiveksi. Altaan muoto tulee hyvin esiin kartoissa ja ilmakuvissa. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Esirippu.

Kaisaniemen vesiallas Kansallisteatterin takana

Kaisaniemen vesiallas

Vapaamuurarisymboliikkaa: Royal Arch ja lakikivi

Seuraava osa: Illuminati

Leijona ja pallo

Helsingin Sofiankatu 4:n julkisivussa on mielenkiintoista veistossymboliikkaa. Parvekkeen reunoilla on kaksi pylvästä, joiden yläosassa on leijonan pää. Molempien leijonien suussa on pallo. 

Leijonat Sofiankatu 4:n parvekkeella

Kuvamotiivi on symboliikaltaan samaa sarjaa kuin ne leijonapatsaat, joissa leijona pitää palloa tassunsa alla. Tällaisia patsaita löytyy runsaasti ympäri maailman.

Leijona ja pallo San Franciscossa

Leijona ja pallo Tukholmassa

Leijona ja pallo Louvressa

Leijona ja pallo Pekingissä

Leijona ja pallo Englannissa

Mitä tämän kuvamotiivin symboliikka edustaa? 

Leijonasymboliikan tulkitsemisessa lähtökohdaksi kannattaa aina ottaa astrologia. Aurinko on Leijonan merkin hallitseva planeetta, joten leijonasymboliikalla viitataan yleensä aurinkoon. Mutta miksi näillä leijonilla on pallo? Ja miksi nämä leijonat pitävät tuota palloa niin tiukassa otteessaan? (Suussa tai tassun alla.) 

Symboliikka aukeaa, kun tutkimme Israelin Hammat Tiberiasin synagogan lattiamosaiikkia, jossa on sama idea. Teos esittää astrologista eläinrataa. Sen keskellä on auringonjumala Helios (hieman erikoinen valinta 300-luvun juutalaiseen synagogaan?), joka pitelee kädessään maapalloa. Palloon on tehty kaarevat leveys- ja pituusakselit, mikä tarkoittaa sitä, että tämän tehneet ihmiset tiesivät Maan olevan pallo eikä mikään pannukakku. 

Kuten kuvasta näette, tässä aurinko pitää maapalloa otteessaan. Tällä kuvataan sitä tosiasiaa, että Maa on Auringon vetovoiman "otteessa" - eli Auringon kiertoradalla. Tämän ilmiön ymmärtäminen on ollut muinaisissa mysteerikouluissa opetettavan astrologian kannalta hyvin olennaista. Jos ei ymmärrä Auringon ja Maan välistä suhdetta, ei voi ymmärtää "astrologian salaisuuksia".

Koska astrologia oli muinaisissa mysteerikouluissa salatiedettä, monet asiat kuvattiin allegorisen symboliikan kautta, niin että vain salaisuuksiin vihityt pystyivät sitä tulkitsemaan. Palloa otteessaan pitävä leijona on tästä hyvä esimerkki. Kun tavallinen ihminen näkee tuollaisen patsaan, hänellä ei ole aavistustakaan siitä, että se kätkee sisäänsä salaisuuden heliosentrisestä mallista, joka on kaiken astrologian ja astronomian opiskelun ytimessä. 

Joissain kiinalaisissa patsaissa leijonan suussa olevaa palloa voi pyörittää. Epäilemättä tämäkin kuvaa maapalloon liittyvää fysikaalista ilmiötä. Vaikka Maa on Auringon otteessa, se on silti vapaa pyörimään ja vaappumaan (prekessio). Auringon otteesta se ei kuitenkaan voi paeta:

Aton-kultti - osa 10.1: Herakles ja Akhenaton

Päivitetty 24.5.2023.

Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi "Eliitin" käyttämässä symboliikassa on niin paljon viittauksia Herakles-myyttiin. Hyvänä esimerkkinä on Mannerheimien aatelissuku, jolla tuntuu olevan kummallisen läheinen suhde Herakleen tarinaan. 

Suvun vaakunassa on kaksi Herakles-hahmoa nuijan kanssa ja suvun kotipaikasta Louhisaaren kartanosta löytyy patsas Herakleen Omphale-vaimosta, ja heidän tarinaan liittyvästä Dionysos-jumalasta.

Wikipedian mukaan Herakles joutui ensin Omphalen orjaksi, mutta myöhemmin nämä kaksi menivät naimisiin:

"After some time, Omphale freed Heracles and took him as her husband. They travelled to the grove of Dionysus and planned to celebrate the rites of Bacchus at dawn." (Wikipedia)

Mannerheim-suvun vaakuna ja kaksi Herakles-hahmoa

Omphale Louhisaaren kartanossa
(hänet tunnistaa Herakleen leijonan taljasta)

Dionysos-patsas Louhisaaren kartanossa
(kopio Pompeista 1862 löydetystä veistoksesta)

Bacchus Louhisaaren kartanossa

Herakles-teema on hyvin yleinen kuvataiteessa, patsastaiteessa ja varsinkin aatelissukujen vaakunoissa. Tyypillisesti hänet kuvataan alastomana tai puolialastomana, leijonantaljan ja nuijan kanssa.

Herakles on hyvin yleinen aihe renesanssiajan maalauksissa

Alaston Herakles, leijonantalja ja nuija

Prinssi Philipin (kuningas Charles III:n isä) vaakuna 

Melusine von der Schulenburgin vaakuna

Kreikan kuninkaallinen vaakuna

Lappeenrannan vaakuna. Huvittavasti Wikipedia väittää hahmon
olevan "metsäläinen". Toinen yleisesti Herakleen tilalla käytetty
termi on "villimies" ("wild man").

Mutta miksi? Miksi Herakles on niin suosittu hahmo "Eliitin" symboliikassa? Voisiko asiaan liittyä jotain esoteerista? Onko mahdollista, että Herakles edustaa "Eliitille" jotain erityistä?

Herakleen nuijaan liittyy eräs hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta. Se oli tehty oliivipuusta. 

 "Hercules Planting His Club" (Stefano della Bella, 1610–1664)

Voisiko olla, että alaston Herakles, jolla on kädessään pala oliivipuuta on kryptinen viittaus erääseen "Eliitille" tärkeään historialliseen hahmoon, joka kuvattiin myös alastomana miehenä, jolla on kädessään pala oliivipuuta? Onko Herakles samanlainen kryptinen sijaishahmo kuin Mooses, jonka oikea identiteetti on faarao Akhenaton? Suosittelen lukemaan aiheeseen liittyvät kirjoitukset Hyksos-kuninkaat ja Oliivinoksa.

Akhenaton kuvattiin hyvin usein vähissä vaatteissa tai alastomana

Akhetatenista (Amarna) löydetty reliefi, jossa Akhenaton tarjoaa oliivinoksaa Aton-jumalalle.

Molemmilla hahmoilla on alastomuuden ja oliivipuun lisäksi kolmaskin yhteinen tekijä - leijona. Aton-kultti oli aurinkokultti, joten aurinkoa eläinradalla edustava Leijona oli heille tärkeä symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Leijona.

Alla olevassa kuvassa Akhenaton esittää leijonaa. Vastaavasti joissain maalauksissa ja patsaissa Herakles "esittää leijonaa" pitämällä leijonantaljaa päällään.

Akhenaton leijonana

Herakles leijonana

Neljäs yksityiskohta liittyy hahmojen naismaisiin piirteisiin. Ollessaan Omphalen orjana, Herakles pakotettiin käyttämään naisten vaatteita ja tekemään naisten töitä:

"... but there are many late Hellenistic and Roman references in texts and art to Heracles being forced to do women's work and even wear women's clothing and hold a basket of wool while Omphale and her maidens did their spinning." (Wikipedia)

Joissain säilyneissä patsaissa Akhenaton kuvataan hyvin naismaisena hahmona:

Akhenaton ja naisen vartalo

Wikipedia tietää kertoa, että ensimmäiset kreikkalaiset, jotka palvoivat Heraklesta, olivat ateenalaisia. Siis se sama porukka, joka nimesi kaupunkinsa Atonin mukaan. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Ateena ja Athene.

Voiko näin monen yksityiskohdan yhteneväisyys olla pelkkää sattumaa? Varsinkin kun tiedetään, että atonistit loivat Akhenatonille kryptisen sijaishahmon (Mooses) juutalaiseen mytologiaan. Tehtiinkö Herakleen tapauksessa sama temppu?

Mooses on myös hyvin suosittu aihe kuva- ja patsastaiteessa

Sekin on mielenkiintoinen sattuma, että sekä Mooseksen että Herakleen lapsuuteen liittyy molemmissa tapauksissa murhayritys. Kun Herakles oli vauva, Hera yritti tappaa hänet. Vastaavasti kun Mooses oli vauva, faarao yritti tappaa hänet.

Hera yritti tappaa Herakleen käärmeillä

Mooses selvisi murhayrityksestä

Antiikin Roomassa Herakles tunnettiin nimellä Herkules. Joissain roomalaisissa freskoissa Herkules on jostain kumman syystä kuvattu tummaihoisena. Onko tässä käytetty samaa symbolista koodikieltä, jota käytettiin myöhemmin ranskalaisissa Maria ja Jeesus -patsaissa, joissa Maria ja Jeesus ovat mustia? Värivalinta liittyy historiallisen Jeesuksen perheen egyptiläisiin sukujuuriin. Egypti tunnettiin "mustana maana" (Kem/Kemet). Aiheesta enemmän kirjoituksessa Historiallinen Maria Magdalena.

Tätä epäilystä ei ainakaan vähennä se, että Homeros kertoi Iliaassa Herakleen syntyneen Thebassa:

"I shall sing of Zeus’ son, Herakles, noblest of mortals,
Born at Thebes, city of lovely dances" (lähde)

Virallisesti tässä runossa puhutaan tietenkin kreikkalaisesta Theban kaupungista, mutta tässä tapauksessa on kuitenkin syytä epäillä, että kreikkalainen Theba saattaa olla vain tarinan eksoteerinen taso. On mahdollista, että Homeros puhuu verhotusti Egyptin pääkaupunki Thebasta. Se, että Theba löytyy sekä Kreikasta että Egyptistä, mahdollistaa salatun tiedon piilottamisen sanaleikkiin. 

Akhenatonin syntymäkaupunkia ei tiedetä varmuudella, mutta syntymävuotenaan hänen isä Amenhotep III hallitsi Egyptiä pääkaupunki Thebasta.

Musta Herkules ja Omphale

Musta Herkules, Juno ja Minerva. Freskoilla on aina tilaaja. Köyhillä ei varmasti
ollut varaa tilata taloonsa freskoa, joten tilaaja on ollut varmasti varakas. Olisiko
freskon tehnyt taiteilija kuvannut Herkuleen tummaihoisena ilman tilaajan
hyväksyntää? Tuskinpa. Päätös värivalinnasta on ollut melko varmasti tilaajan.
Miksi joku haluaisi talonsa seinälle mustan Herkuleen?

Ranskasta ja muualta Euroopasta löytyy satoja Black Madonna -patsaita.
Edessan kuninkaallinen perhe (johon Jeesus-myytti perustuu) oli kotoisin
Egyptistä, jonka vanha nimi Kem/Kemet tarkoittaa "musta maa".

Toki voi olla, että Herakleen suosio symboliikassa selittyy jollain muulla asialla. Mutta ennen sen asian löytymistä tätä Herakles-Akhenaton-hypoteesia on syytä ainakin harkita mahdollisena selittävänä tekijänä. Jos tämän hypoteesin haluaa hylätä, kaikki nämä asiat pitää kuitata sattumana:

• Alastomuus
• Oliivipuu
• Leijona
• Naisena esiintyminen
• Ateena
• Lapsuuden murhayritys
• Theba

Jos tämä hypoteesi pitää paikkaansa, herää kysymys, ovatko Herakleen pylväät ja vapaamuurarien Jachin ja Boaz -pylväät symbolisessa mielessä sama asia?

Tarun mukaan Herakleen pylväät erottivat maan ja taivaan toisistaan. Vapaamuurarisymboliikassa Jachin ja Boaz -pylväät edustavat maata ja taivasta - erotettuina toisistaan.

Andalusian tunnuskuva ja Herakleen pylväät

Vapaamuurarisymboliikkaa: Jachin ja Boaz -pylväät
(maa ja taivas erotettuina toisistaan)

Gibralttarilla on muuten Herakleen pylväiden muistomerkki hautausmaalla. Murtuneet pylväät paljastavat, että tämä teos ainakin on vapaamuurarien käsialaa. Murtuneen pylvään symboliikasta enemmän kirjoituksessa Nordenskiöldin muistomerkki.

Herakleen pylväät -muistomerkki hautausmaalla Gibralttarilla. 
Pylväiden yläosa paljastaa, että kyseessä on "murtuneet pylväät".

Vapaamuurarisymboliikassa murtunut pylväs edustaa kuollutta vapaamuuraria.
Tätä symboliikkaa voi löytää hautausmailta.

Lisäys 24.5.2023:

USA:n vaakunan (Great Seal of the United States) historiaan liittyy mielenkiintoinen tarina. Kun perustajaisät olivat luomassa uutta valtiota, he asettivat kolmihenkisen työryhmän suunnittelemaan vaakunaa/suursinettiä. Nämä henkilöt olivat John Adams, Thomas Jefferson ja Benjamin Franklin. Suunnitteluvaiheen ehdotukset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia tämän kirjoituksen näkökulmasta. 

John Adamsin ehdotus oli Herakles nojaamassa nuijaansa:

John Adamsin ehdotus vaakunaksi

Benjamin Franklin puolestaan ehdotti, että vaakunassa olisi Mooses ja kumppanit pakenemassa faaraon joukkoja:

Benjamin Franklinin ehdotus vaakunaksi

Myös Jefferson ehdotti Mooses-aiheista vaakunaa: 

"Jefferson suggested a depiction of the Children of Israel in the wilderness, led by a cloud by day and a pillar of fire by night for the front of the seal; and Hengest and Horsa, the two brothers who were the legendary leaders of the first Anglo-Saxon settlers in Britain, for the reverse side of the seal." (Wikipedia)

Thomas Jeffersonin ehdotus vaakunaksi

Kuvittelenko vain, vai onko näissä eri ehdotuksissa kenties joku yhteinen teema?

Kongressi ei kuitenkaan hyväksynyt näitä ehdotuksia. Kolme vuotta myöhemmin valittiin uusi komitea, jonka ehdotuksesta vaakunaan valittiin kotka, joka oli mm. Egyptin kuninkaallisten symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksissa Kotka ja Founding Fathers.

USA:n vaakuna/suursinetti

Vaakunan kotka muuten kannattelee hyvin samannäköistä oliivinoksaa kuin Akhenaton tässä reliefissä: