Symbolien Helsinki - osa 15: "Kristillinen" symboliikka

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan viidestoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati
10. Aurinko
11. Tarot
12. Astrologia
13. Leijona
14. Karhu

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Väisäsen kirjasta löytyy jonkin verran mielenkiintoisia esimerkkejä "kristillisestä" symboliikasta.  Näiden esimerkkien lähempi tarkastelu paljastaa, että kyse on aika usein jostain muusta kuin kristillisyydestä. 

Sivulla 29 Väisänen tarjoilee pitkän ja mielikuvituksellisen selityksen Kallion kirkon koristeesta, jossa on risti ja ruusuja. Hän puhuu taivaasta, ikuisuudesta, toivosta, pelastuksesta, rakkaudesta ja kärsimyksestä kuin Laukaan kirkon urkuri Anders Gärderood. 

Sivu 29

Hieman kyllä ihmetyttää, että missä se Väisäsen mainitsema "haudan musta neliö" on? Violettia (tai ehkä sinistä?) reunakoristetta siinä on vasemmalla ja oikealla, mutta mustaa väriä tuosta kuviosta ei löydy ollenkaan. Neliökuvionkin suhteen joutuu käyttämään vähän mielikuvitustaan. Koko kuvateksti on sen luokan dadaa, että se saa väkisinkin epäilemään, että tämän tuottaneella kirjoittajalla ei välttämättä ole ihan kaikki muumit laaksossa. 

Sama köynnöskoriste laajemmassa kuvassa. Minä en näe yhtäkään mustaa neliötä.

Olennaista tässä esimerkissä on kuitenkin se, mitä Väisänen jättää kertomatta. Ruusun ja ristin symboliikka tulee ruusuristiläiseltä veljeskunnalta, mutta Väisänen sivuuttaa tämän kokonaan. Ruusuristiläiset ovat oma haaransa "Eliitin" laajassa veljeskuntaverkostossa. Tämän veljeskunnan symboliikkaa esiintyy runsaasti luterilaisissa kirkoissa, koska luterilaisuuden perustanut Martti Luther kuului kyseiseen veljeskuntaan. Ruusuristiläisten tunnuksesta ja Lutherin sinetistä löytyy molemmista ruusu, risti ja sydän. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Senaatintori - osa 4: Helsingin tuomiokirkko.

Ruusuristiläisten tunnus

Martti Lutherin sinetti

Kallion kirkko on täynnä ruusuristiläisten ruususymboliikkaa, mutta Väisänen jättää sen esittelemättä:

Ruusut oviaukoissa

Ruusut portaikossa

Ruusut ikkuna-aukkojen ympärillä

Ruusut seinällä

Kallion kirkon alttaritaulussa on Jeesus, jonka pään takana on aurinko. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten Väisänen tämän selittää. Valitettavasti tätä taulua ei kirjassa esitellä.

Jeesus ja aurinko

Sivulla 108 Väisänen puhuu Helsingin tuomiokirkon pohjakaavasta, joka on ristin mallinen. Kertomatta jää, että ilmakuvassa näkyy nimenomaan ruusuristiläinen symboliikka, jossa ristin "kainaloissa" on "ruusut" (pienet kupolit) samaan tapaan kuin sivun 29 esimerkissä. Sama symboliikka löytyy myös Suomen evankelilais-luterilaisen kirkon logosta. Tästäkin aiheesta enemmän kirjoituksessa Senaatintori - osa 4: Helsingin tuomiokirkko.

Sivu 108

Kirkko on ylhäältä katsottuna ruusuristiläinen risti

Suomen evankelilais-luterilaisen kirkon logo
edustaa ruusuristiläistä symboliikkaa. 

Ruusuristiläisyyteen viittaavasta symboliikasta voisi sivujuonteena mainita myös sivun 121 esimerkin, jossa Väisänen esittelee Olofsborgin talon seinäkoristeen. Kuvassa on poikasiaan syöttävä lintu, joka muistuttaa hyvin paljon vapaamuurarien skottilaisen riitin 17. ja 18. asteen Chapter of Rose Croix -symboliikkaa. Mutta tästähän Väisänen ei tietenkään mainitse mitään. Sen sijaan hän kertoo lukijoilleen, että "pesästä tulee kodin tuntu".

Varmasti.

Kyseisen rakennuksen katutasossa toimii muuten kynsisalonki. Googlen street view -näkymän kautta voi nähdä, että liiketilassa on vapaamuurarisymboliikasta tuttu mustavalkoinen ruutulattia. Vähän veikkaan, että lattia on alkuperäinen, eikä tilassa toimivan yrittäjän tekemä. 

Sivu 121

Chapter of Rose Croix -kuvituskuva Albert Piken Morals and Dogma -kirjassa

Vapaamuurarisymboliikkaa: Chapter of Rose Croix

Sivuilla 108 ja 109 on enemmänkin tuomiokirkon symboliikasta. Mielenkiintoista ei niinkään ole se mitä Väisänen kertoo, vaan se mitä Väisänen jättää kertomatta. 

Kuvissa on esimerkkejä kirkon reliefeistä. Ylemmässä esimerkissä näkyy atonistien kyyhkyssymboliikkaa ja risti, jonka ympärillä on Jeesuksen orjantappurakruunu. Risti ja kruunu on temppeliritarien In Hoc Signo Vinces -symboliikkaa. 

Alemmassa esimerkissä on Mooseksen lakitaulut, millä viitataan atonistien kantaisä Akhenatoniin. Molemmissa esimerkeissä on atonistien symboliikasta tutut auringonsäteet ja oliivinoksat.

Sivu 108

Temppeliritarisymboliikkaa: "In hoc signo vinces" (risti ja kruunu)

Sivulla 109 on kuva reliefistä, jossa on osasta kolme tuttu vapaamuurarien kaikennäkevä silmä, mutta vapaamuurareista ei Väisänen mainitse mitään. Väisänen jättää myös esittelemättä tuomiokirkon toisen kolmioreliefin, johon on kuvattu vapaamuurarisymboliikasta tuttu tetragrammaton.

Sivu 109

Tuomiokirkon tetragrammaton kolmion sisällä

Vapaamuurarisymboliikkaa: tetragrammaton kolmion sisällä

Esittelemättä jää myös se osasta kymmenen tuttu reliefi, joka muistuttaa aika paljon atonistista taidetta Akhenatonin ajan Egyptistä.

Tuomiokirkon reliefissä mieshahmo on kontillaan ottamassa vastaan auringonsäteet

Faarao Akhenaton ottamassa vastaan Atonin auringonsäteet

Helsingin tuomiokirkko on täynnä Aton-kultin ja sen veljeskuntahaarojen symboliikaa, mutta Väisänen ei mainitse näistä teemoista mitään. Esittelemättä jää myös kirkon sisältä löytyvä Mikael Agricolan patsas, jossa hänet on kuvattu vapaamuurarien "käsi piilossa" -käsimerkin kanssa.

Mikael Agricola ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Sivuilla 174 ja 175 Väisänen puhuu kirkkojen kupolien symboliikasta. Infolaatikossa otsikolla Kupolit Väisänen kertoo kupolisymboliikan historiasta, mutta tarjoilee lukijoilleen vain eksoteerisen tason. Väisänen jättää kertomatta, että kupolisymboliikan alkuperä tulee Dionysos-kultista. 

Kristinusko on ottanut yllättävän paljon vaikutteita Dionysos-kultista, joka tunnettiin "sienikulttina". Dionysos-kultin rituaaleissa käytettiin erityisesti kärpässientä "jumalallisten hurmostilojen" saavuttamiseen. Kristillisestä taiteesta ja arkkitehtuurista löytyy runsaasti viitteitä kärpässieniin. Sienet ovat myös kirkkojen kupolien symbolinen alkuperä, mutta Väisänen jättää tämän kertomatta. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Dionysos-kultti. 

(Huomatkaa myös sivun 174 tekstin kohta: "Jumalat on sijoitettu useimmissa kulttuureissa taivaalle." Jostain syystä tämä tosiasia unohtui, kun Väisänen esitteli karhun symboliikkaa.)

Sivu 174

Sivu 175

Kristinuskossa on paljon sieniin viittaavaa symboliikkaa

Sieniä kristillisessä taiteessa

John Allegro tutki kristinuskon ja Dionysos-kultin välistä yhteyttä

Sivujuonteena mainittakoon, että osittain Dionysos-kulttiin liittyy myös sivulta 135 löytyvä käpykoriste. Väisänen selittää Vanhan kauppahallin käpysymboliikan näin: "Antefiksin lehtikuvion keskellä on käpy, yleinen elämän symboli. Sen simenissä on uusi, syntyvä elämä."

Aika paljon jää kertomatta kävyn symboliikasta. Dionysos kuvataan joskus käpysauvan kanssa. Samaa käpysauvaa käyttää myös katolisen kirkon paavi. Tämän lisäksi Vatikaanista löytyy kuuluisa käpyveistos Fontana della Pigna.

Käpysymboliikan alkuperä on kuitenkin Dionysos-kulttia vanhemmassa Cybelen ja Attiksen kultissa. Käpy oli äitijumalatar Cybelen symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Käpy.

Sivu 135

Dionysos ja käpysauva

Paavi ja käpysauva

Fontana della Pigna - Vatikaani

Cybele ja kävyt

Sivulta 171 löytyy myös kristinuskoon, tai tarkemmin Vatikaaniin, viittaavaa symboliikkaa. Väisänen esittelee Suomenlinnan portin, jonka yläpuolelta on poistettu Suomen sodan jälkeen Ruotsin vaakunasta tutut kolme kruunua. 

Väisänen toteaa Ruotsin vaakunasta näin: "Kolme kruunua tavataan Ruotsin varhaisissa vaakunoissa ensimmäisiä kertoja jo 1300-luvulla. Vaakunatunnuksen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa. Aikaisempi teoria oli, että se liittyisi kolmeen valtakuntaan. Nykyisin ajatellaan, että kruunut olisivat kristillinen tunnus ja viittaisivat kolmeen Itämaan kuninkaaseen."

Tämä Väisäsen selitys kolmelle kruunulle on vähintäänkin hämmentävä. Väisänen on taidehistorian asiantuntija, ja wikipedian mukaan hänellä on "Vatikaanin hyväksymä uskonnollisten kulttuurimatkojen diplomi". Ja hän ei mukamas tiedä, että kolmen kruunun symboliikka tulee paavin triplakruunusta, joka otettiin käyttöön Ruotsin vaakunan tapaan 1300-luvulla?

Sivu 171

Paavi Pius X ja triplakruunu

Paavin triplakruunu vatikaanin vaakunassa

Seuraava osa: Temppeliritarit ja Siionin veljeskunta

Syödään sieniä

UMK-finaalin väliajalla nähty Samu Haberin esitys Syödään sieniä -kappaleesta aiheutti jonkinlaisen paheksuntakohun. Ja taas saatiin kansalaiset riitelemään keskenään.

https://www.is.fi/viihde/art-2000009418652.html

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/76afb88f-f739-41c5-b0e0-6262d36ae80d

Se, mistä julkisuudessa ei keskustella, on esityksen esoteerinen symboliikka. 

Kappaleen sanoissa ei eritellä mistä sienistä on kyse, mutta lavasteet viittaavat hyvin selvästi kärpässienieniin. Katsokaa itse:

Kärpässienisymboliikka on ikivanha juttu, jolla viitataan Dionysos-kulttiin, joka tunnetaan myös sienikulttina. Nykypäivän Dionysos-kultti on hyvin vahvasti edustettuna musiikkiteollisuudessa. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Dionysos-kultti. 

Voisi jotenkin kuvitella, että Haberin esitystä paheksutaan erityisesti uskovaisten piirissä. Mutta kuinka moni heistä on kiinnittänyt huomiota siihen tosiasiaan, että kristillinen symboliikka sisältäää runsaasti viittauksia sieniin ja kärpässieniin? John Allegro kirjoitti aiheesta kirjan The Sacred Mushroom and the Cross jo 1970-luvulla, mutta jostain kumman syystä kristityt eivät vieläkään halua tutkia tätä kiusallista aihealuetta, ja vain sulkevat silmänsä oman uskontonsa sienisymboliikalta.

Aatami ja Eeva kärpässienen päällä

Kärpässieniä siellä - kärpässieniä täällä

Sienet Jeesuksen jaloissa

Haberin esityksessä oli myös huomaamaton viittaus vapaamuurarisymboliikkaan. Esitykseen saatiin vapaamuurarien 5-5-5 samalla kikalla, jota on käytetty mm. Washington DC:n lipussa tai Starbucksin logossa - kolme viisisakaraista tähteä. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Stubb ja 5-5-5.

Kolme pentagrammia - 5-5-5

Washington DC:n lippu - 5-5-5

Starbucks-logo - 5-5-5

Vapaamuurarisymboliikkaa: 5-5-5

Kiitos vinkistä Tilhi Pihlaja.

Polkeutumaton: Poppy

Polkeutumaton-blogissa oli jälleen mielenkiintoinen kirjoitus. Aiheena on Poppy.

Polkeutumaton tekee hyvän analyysin:

"Enemmän tässä uutisessa ja koko henkilössä ihmetyttää ihmiset, jotka näitä videoita seuraavat. EES kirjoitti hienon tekstin Helvetistä ja ihmisen tutustumisesta omaan varjopuoleensa. Täälläkin samasta aiheesta olen usein kirjoitellut ja tämä uutinen muistutti taas, että voisi kirjoitella lisää.

Jotenkin tuo itsensä tutkiminen ja hyväksyminen on vain pakko saada vältettyä. Jos ei viina, huumeet tai jatkuva työskentely ole sinun hommasi; voit myös kokeilla uppoutua pelimaailmaan, sarjoihin tai Poppyn videoihin. Tulevaisuuden taivas on virtuaalitodellisuus. Lääkket on myös hyvä tapa välttää itsensä kohtaamista. Pick your poison.

“Everyone thinks of changing the world, but no one thinks of changing himself.” - Leo Tolstoy

On entistä helpompaa irtautua omasta todellisuudesta, jos pakokeino on jossain määrin erilainen kuin oma ympäristö. Erilaiset piirretyt varsinkin Japanista ovat nostaneet suosiotaan monta vuotta ja Anime on länsimaissakin jo melko tunnettua. Poppy sopii hyvin tähän kategoriaan, olemalla tarpeeksi vahvasti poissa tästä todellisuudesta."

Tällä Polkeutumattoman mainitsemalla itsensä tutkimisen välttelyllä on pitkät perinteet. Muinainen Dionysos-kultti oli tunnettu hedonistisista rituaaleistaan, joissa alkoholin (viinin jumala), huumeiden (mm. sienet), seksin (orgiat), musiikin ja tanssin kautta haettiin transsimaisia tiloja. Kuten sanottu, se on pakoa todellisuudesta - pakoa itsestä ja maailmasta.

Jos yhtään on seurannut maailman menoa, voi todeta, että Dionysos-kultti elää ja voi hyvin myös tänä päivänä. On paljon mukavampaa vältellä itseään ja todellisuutta kuin käydä läpi kivulias aikuistumisprosessi.

Poppyn tapauksessa nimivalinta ei ole sattumaa. Poppy on suomeksi unikko - yksi Dionysos-kultin symboleista. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Dionysos-kultti.

Dionysos (oikealla) ja unikkopäähine

Morsian

Espoon Tapiolassa on vuonna 1972 valmistunut Heikki Konttisen veistos Morsian.

EMMA kertoo:

Morsian-veistos tuli toiseksi veistoskilpailussa vuonna 1972, jonka voitti Antonio Da Cudanin Luominen avaruudessa. Kilpailun teeman mukaan veistos esitti Tapiolan alkuvaiheita. Veistos kuvastaa hyvin myös taiteilija Heikki Konttisen (1910-1988) omaa elämää, sillä hän muutti vaimonsa ja pienten lastensa kanssa Tapiolaan 1955. Hän oli Nallenpolun taiteilijatalon ensimmäisiä asukkaita, ja asuikin Tapiolassa kuolemaansa saakka. Konttisen vaimon, Marjatan mukaan Tapiola oli taiteilijalle ”meren rannan puutarhakaupunki, kaunis kuin meren morsian, merestä syntynyt, Venus kaupunkien joukossa”.

Vaikka Morsian suunniteltiin jo 1970-luvun alkupuolella, julkistettiin se vasta 1985. Välissä oli epäselvyyksiä kuvanveistokilpailun sääntöjen tulkinnassa ja hitaasti etenevä päätösprosessi. Paikan valintakin vei pitkän ajan. Morsianta pidettiin siveettömänä eikä sitä sen vuoksi haluttu uuden Stockmannin tavaratalon edustalle. Veistos pystytettiin vihdoin 1985, 13 vuotta kilpailusta.

Morsian jäi Heikki Konttisen viimeiseksi julkiseksi teokseksi.

Taiteilija toteutti veistoksen omalla kustannuksellaan ja Espoon kaupunki lunasti sen 1985.

Morsian

EMMA-museon esittelytekstissä kerrotaan teoksen yhteydestä Venukseen, mikä on sinänsä ihan mielenkiintoista, mutta tämä ei ole ihan koko totuus teoksen symboliikasta.

Patsaassa on mieshahmo, joka kannattelee jumalatarta. Yksi vanhimmista jumalatarsymboleista on käärme. Muinaisessa Egyptissä sana "jumalatar" kirjoitettiin kobra-käärmeen kuvalla. Kirjoitusmuoto juontaa juurensa Wadjet-jumalattareen, joka oli varhaisessa egyptiläisessä kulttuurissa erittäin tärkeä äitijumalatar. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Silmän ja käärmeen alkuperä.

"Jumalatar" / "Wadjet"

Kun tunnetaan jumalattaren ja käärmeen välinen yhteys, ja verrataan alla olevia kuvia patsaan muotokieleen, ei ole kovin vaikeaa nähdä mitä taiteilija on patsasta tehdessään miettinyt.

Käärmeenkantaja

Käärmeenkantaja

Käärmeenkantaja, eli Ophiucus, on Jousimiehen ja Skorpionin kupeessa oleva tähdistö. Se tunnetaan nykään ns. 13. eläinradan merkkinä. (Luku 13 kuuluu "Eliitin" merkityksillisiin lukuihin. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Founding Fathers.)

Käärmeen kannattelu (ja nostelu) kuului vapaamuurariguru Albert Piken mukaan Dionysos-kultin rituaaleihin. Dionysos on auringon pimeää puolta edustava jumala.

"In the Mysteries of the bull-horned Bacchus (Dionysos), the officers held serpents in their hands, raised them above their heads, and cried aloud "Eva!" the generic oriental name of the serpent, and the particular name of the constellation in which the Persians placed Eve and the serpent. The Arabians call it Hevan, Ophiucus himself, Hawa, and the brilliant star in his head, Ras-al-Hawa. The use of this word Eva or Evoë caused Clemens of Alexandria to say that the priests in the Mysteries invoked Eve, by whom evil was brought into the world." - Albert Pike (Morals and Dogma)

Dionysos, Vesuvius ja käärme (Pompeii)

Vapaamuurarisymboliikkaa: Dionysos

Kotimaisena esimerkkinä Dionysos-symboliikan käytöstä mainittakoon Mannerheimin syntymäkoti Louhisaaren kartano.

Vapaamuurarikontekstissa käärmeen kannattelu liittyy skottilaisen riitin 25. asteeseen.

"Ophiuchus is illustrated by a man holding a serpent. He is the 'Golden SerpentBearer', reminiscent of Freemasonry's 25th (Knight of the Brazen Serpent) Degree." - Robert Howells (Inside the Priory of Sion: Revelations from the World's Most Secret Society)

Brazen serpent, eli "nostettu käärme", viittaa suoraan Aton-kultin kantaisään, Moosekseen, toiselta nimeltään Akhenatoniin.

Mooses ja "brazen serpent"

"Masonic students of the history of astronomy and its predecessor, astrology, will be aware that there was once a thirteenth sign of the zodiac called Ophiuchus Serpentarius, meaning “the holder of the snake.” In more recent times the thirteenth sign has also been referred to as Alpheichius. It lies between Sagittarius and Libra, close to Scorpio. Zeus transformed Asclepius, the healer god of the Greek pantheon, into the constellation Ophiuchus. Asclpius's famous caduceus - the physicians's healing staff - has a serpent wrapped around it, and this characteristic ties in very closely with the strange biblical references to Moses and the brazen serpent.

The Bible's Numbers 21:4-9 tells how "fiery serpents" attacked the Israelites, and many of those who were bitten by them died. Moses then made a serpent of brass and set it up on a pole, similar in some ways to a caduceus. And any Israelites who were bitten after that had only to look at the brazen serpent on the pole in order to be healed." - Lionel and Patricia Fanthorpe (Mysteries and Secrets of the Masons: The Story Behind the Masonic Order)

Lisää esimerkkejä patsaisiin piilotetusta symboliikasta välilehdellä Esoteeriset patsaat.