Symbolien Helsinki - osa 15: "Kristillinen" symboliikka

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan viidestoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati
10. Aurinko
11. Tarot
12. Astrologia
13. Leijona
14. Karhu

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Väisäsen kirjasta löytyy jonkin verran mielenkiintoisia esimerkkejä "kristillisestä" symboliikasta.  Näiden esimerkkien lähempi tarkastelu paljastaa, että kyse on aika usein jostain muusta kuin kristillisyydestä. 

Sivulla 29 Väisänen tarjoilee pitkän ja mielikuvituksellisen selityksen Kallion kirkon koristeesta, jossa on risti ja ruusuja. Hän puhuu taivaasta, ikuisuudesta, toivosta, pelastuksesta, rakkaudesta ja kärsimyksestä kuin Laukaan kirkon urkuri Anders Gärderood. 

Sivu 29

Hieman kyllä ihmetyttää, että missä se Väisäsen mainitsema "haudan musta neliö" on? Violettia (tai ehkä sinistä?) reunakoristetta siinä on vasemmalla ja oikealla, mutta mustaa väriä tuosta kuviosta ei löydy ollenkaan. Neliökuvionkin suhteen joutuu käyttämään vähän mielikuvitustaan. Koko kuvateksti on sen luokan dadaa, että se saa väkisinkin epäilemään, että tämän tuottaneella kirjoittajalla ei välttämättä ole ihan kaikki muumit laaksossa. 

Sama köynnöskoriste laajemmassa kuvassa. Minä en näe yhtäkään mustaa neliötä.

Olennaista tässä esimerkissä on kuitenkin se, mitä Väisänen jättää kertomatta. Ruusun ja ristin symboliikka tulee ruusuristiläiseltä veljeskunnalta, mutta Väisänen sivuuttaa tämän kokonaan. Ruusuristiläiset ovat oma haaransa "Eliitin" laajassa veljeskuntaverkostossa. Tämän veljeskunnan symboliikkaa esiintyy runsaasti luterilaisissa kirkoissa, koska luterilaisuuden perustanut Martti Luther kuului kyseiseen veljeskuntaan. Ruusuristiläisten tunnuksesta ja Lutherin sinetistä löytyy molemmista ruusu, risti ja sydän. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Senaatintori - osa 4: Helsingin tuomiokirkko.

Ruusuristiläisten tunnus

Martti Lutherin sinetti

Kallion kirkko on täynnä ruusuristiläisten ruususymboliikkaa, mutta Väisänen jättää sen esittelemättä:

Ruusut oviaukoissa

Ruusut portaikossa

Ruusut ikkuna-aukkojen ympärillä

Ruusut seinällä

Kallion kirkon alttaritaulussa on Jeesus, jonka pään takana on aurinko. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten Väisänen tämän selittää. Valitettavasti tätä taulua ei kirjassa esitellä.

Jeesus ja aurinko

Sivulla 108 Väisänen puhuu Helsingin tuomiokirkon pohjakaavasta, joka on ristin mallinen. Kertomatta jää, että ilmakuvassa näkyy nimenomaan ruusuristiläinen symboliikka, jossa ristin "kainaloissa" on "ruusut" (pienet kupolit) samaan tapaan kuin sivun 29 esimerkissä. Sama symboliikka löytyy myös Suomen evankelilais-luterilaisen kirkon logosta. Tästäkin aiheesta enemmän kirjoituksessa Senaatintori - osa 4: Helsingin tuomiokirkko.

Sivu 108

Kirkko on ylhäältä katsottuna ruusuristiläinen risti

Suomen evankelilais-luterilaisen kirkon logo
edustaa ruusuristiläistä symboliikkaa. 

Ruusuristiläisyyteen viittaavasta symboliikasta voisi sivujuonteena mainita myös sivun 121 esimerkin, jossa Väisänen esittelee Olofsborgin talon seinäkoristeen. Kuvassa on poikasiaan syöttävä lintu, joka muistuttaa hyvin paljon vapaamuurarien skottilaisen riitin 17. ja 18. asteen Chapter of Rose Croix -symboliikkaa. Mutta tästähän Väisänen ei tietenkään mainitse mitään. Sen sijaan hän kertoo lukijoilleen, että "pesästä tulee kodin tuntu".

Varmasti.

Kyseisen rakennuksen katutasossa toimii muuten kynsisalonki. Googlen street view -näkymän kautta voi nähdä, että liiketilassa on vapaamuurarisymboliikasta tuttu mustavalkoinen ruutulattia. Vähän veikkaan, että lattia on alkuperäinen, eikä tilassa toimivan yrittäjän tekemä. 

Sivu 121

Chapter of Rose Croix -kuvituskuva Albert Piken Morals and Dogma -kirjassa

Vapaamuurarisymboliikkaa: Chapter of Rose Croix

Sivuilla 108 ja 109 on enemmänkin tuomiokirkon symboliikasta. Mielenkiintoista ei niinkään ole se mitä Väisänen kertoo, vaan se mitä Väisänen jättää kertomatta. 

Kuvissa on esimerkkejä kirkon reliefeistä. Ylemmässä esimerkissä näkyy atonistien kyyhkyssymboliikkaa ja risti, jonka ympärillä on Jeesuksen orjantappurakruunu. Risti ja kruunu on temppeliritarien In Hoc Signo Vinces -symboliikkaa. 

Alemmassa esimerkissä on Mooseksen lakitaulut, millä viitataan atonistien kantaisä Akhenatoniin. Molemmissa esimerkeissä on atonistien symboliikasta tutut auringonsäteet ja oliivinoksat.

Sivu 108

Temppeliritarisymboliikkaa: "In hoc signo vinces" (risti ja kruunu)

Sivulla 109 on kuva reliefistä, jossa on osasta kolme tuttu vapaamuurarien kaikennäkevä silmä, mutta vapaamuurareista ei Väisänen mainitse mitään. Väisänen jättää myös esittelemättä tuomiokirkon toisen kolmioreliefin, johon on kuvattu vapaamuurarisymboliikasta tuttu tetragrammaton.

Sivu 109

Tuomiokirkon tetragrammaton kolmion sisällä

Vapaamuurarisymboliikkaa: tetragrammaton kolmion sisällä

Esittelemättä jää myös se osasta kymmenen tuttu reliefi, joka muistuttaa aika paljon atonistista taidetta Akhenatonin ajan Egyptistä.

Tuomiokirkon reliefissä mieshahmo on kontillaan ottamassa vastaan auringonsäteet

Faarao Akhenaton ottamassa vastaan Atonin auringonsäteet

Helsingin tuomiokirkko on täynnä Aton-kultin ja sen veljeskuntahaarojen symboliikaa, mutta Väisänen ei mainitse näistä teemoista mitään. Esittelemättä jää myös kirkon sisältä löytyvä Mikael Agricolan patsas, jossa hänet on kuvattu vapaamuurarien "käsi piilossa" -käsimerkin kanssa.

Mikael Agricola ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Sivuilla 174 ja 175 Väisänen puhuu kirkkojen kupolien symboliikasta. Infolaatikossa otsikolla Kupolit Väisänen kertoo kupolisymboliikan historiasta, mutta tarjoilee lukijoilleen vain eksoteerisen tason. Väisänen jättää kertomatta, että kupolisymboliikan alkuperä tulee Dionysos-kultista. 

Kristinusko on ottanut yllättävän paljon vaikutteita Dionysos-kultista, joka tunnettiin "sienikulttina". Dionysos-kultin rituaaleissa käytettiin erityisesti kärpässientä "jumalallisten hurmostilojen" saavuttamiseen. Kristillisestä taiteesta ja arkkitehtuurista löytyy runsaasti viitteitä kärpässieniin. Sienet ovat myös kirkkojen kupolien symbolinen alkuperä, mutta Väisänen jättää tämän kertomatta. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Dionysos-kultti. 

(Huomatkaa myös sivun 174 tekstin kohta: "Jumalat on sijoitettu useimmissa kulttuureissa taivaalle." Jostain syystä tämä tosiasia unohtui, kun Väisänen esitteli karhun symboliikkaa.)

Sivu 174

Sivu 175

Kristinuskossa on paljon sieniin viittaavaa symboliikkaa

Sieniä kristillisessä taiteessa

John Allegro tutki kristinuskon ja Dionysos-kultin välistä yhteyttä

Sivujuonteena mainittakoon, että osittain Dionysos-kulttiin liittyy myös sivulta 135 löytyvä käpykoriste. Väisänen selittää Vanhan kauppahallin käpysymboliikan näin: "Antefiksin lehtikuvion keskellä on käpy, yleinen elämän symboli. Sen simenissä on uusi, syntyvä elämä."

Aika paljon jää kertomatta kävyn symboliikasta. Dionysos kuvataan joskus käpysauvan kanssa. Samaa käpysauvaa käyttää myös katolisen kirkon paavi. Tämän lisäksi Vatikaanista löytyy kuuluisa käpyveistos Fontana della Pigna.

Käpysymboliikan alkuperä on kuitenkin Dionysos-kulttia vanhemmassa Cybelen ja Attiksen kultissa. Käpy oli äitijumalatar Cybelen symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Käpy.

Sivu 135

Dionysos ja käpysauva

Paavi ja käpysauva

Fontana della Pigna - Vatikaani

Cybele ja kävyt

Sivulta 171 löytyy myös kristinuskoon, tai tarkemmin Vatikaaniin, viittaavaa symboliikkaa. Väisänen esittelee Suomenlinnan portin, jonka yläpuolelta on poistettu Suomen sodan jälkeen Ruotsin vaakunasta tutut kolme kruunua. 

Väisänen toteaa Ruotsin vaakunasta näin: "Kolme kruunua tavataan Ruotsin varhaisissa vaakunoissa ensimmäisiä kertoja jo 1300-luvulla. Vaakunatunnuksen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa. Aikaisempi teoria oli, että se liittyisi kolmeen valtakuntaan. Nykyisin ajatellaan, että kruunut olisivat kristillinen tunnus ja viittaisivat kolmeen Itämaan kuninkaaseen."

Tämä Väisäsen selitys kolmelle kruunulle on vähintäänkin hämmentävä. Väisänen on taidehistorian asiantuntija, ja wikipedian mukaan hänellä on "Vatikaanin hyväksymä uskonnollisten kulttuurimatkojen diplomi". Ja hän ei mukamas tiedä, että kolmen kruunun symboliikka tulee paavin triplakruunusta, joka otettiin käyttöön Ruotsin vaakunan tapaan 1300-luvulla?

Sivu 171

Paavi Pius X ja triplakruunu

Paavin triplakruunu vatikaanin vaakunassa

Seuraava osa: Temppeliritarit ja Siionin veljeskunta