Symbolien Helsinki - osa 14: Karhu

Tämä on Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjaa käsittelevän kirjoitussarjan neljästoista osa. Edelliset osat, jotka kannattaa lukea ensin (erityisesti ensimmäinen):

1. Portinvartija Liisa Väisänen
2. Harppi ja suorakulma
3. Silmä
4. Jachin & Boaz
5. Hermes
6. Pyramidi
7. Kaksipäinen kotka
8. Lakikivi
9. Illuminati
10. Aurinko
11. Tarot
12. Astrologia
13. Leijona

https://www.citylehti.fi/liisa-vaisasen-uutuuskirja-symbolien-helsinki-johdattaa-paakaupungin-historiallisten-rakennusten-salaisuuksiin/

Sivulla 56 on infolaatikko otsikolla Karhut. Väisänen kertoo karhun symboliikan liittyvän uudelleen syntymiseen, pakanallisuuteen ja ahneuteen. 

Sivu 56

Joku voisi sanoa, että nyt jää Väisäseltä aika paljon kertomatta. 

Mainitsematta jää muun muassa se, että suomalaisessa kulttuurissa karhu on ollut tuhansia vuosia pyhä eläin, koska meillä oli aikanaan aktiivinen karhukultti. Väisänen mainitsee kyllä ohimennen pakanallisuuden, mutta ei avaa asiaa tämän enempää. 

Muinaissuomalaisten karhukultti oli suomalainen versio druidistisesta perinteestä, jossa karhu nähtiin Suurena Äitijumalattarena tai universaalina äitinä. Tuo jumalatar oli Otava ja Ison karhun tähdistö. Karhu on siis muinaissuomalaisten ja muiden arkadialaisten kulttuurien (arca = karhu)  äitijumalattaren symboli. Tämän takia karhusta tuli arkadialaisten, eli Muinaisten viisaiden, tärkeä symboli. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Arkadialainen Suomi.

Väisäsen kirjassa ei mainita karhun yhteydessä kertaakaan Ison karhun tähdistöä, Otavaa, Suurta Äitijumalatarta tai arkadialaisia. Sen sijaan Väisänen vakuuttelee lukijoilleen, että karhu on ahneuden symboli. Tällä väitteellä Väisänen sylkee muinaissuomalaisten kasvoille. Heille karhu oli symbolina pyhistä pyhin.

Iso Karhu ja Otava

Suomalainen karhunkallohonka oli pyhitetty Suurelle Äitijumalattarelle, jonka uskottiin elävän jokaisessa karhussa. Kun karhu oli kaadettu, sen kallo nostettiin korkealle erityisen pyhään karhunkallohonkaan, jotta äitijumalar voisi palata takaisin tähtitaivaalle Ison karhun tähdistöön, josta hän oli tullut Maahan ja syntynyt karhuksi. 

Vähemmän yllättävästi Otava on myös vapaamuurareille merkityksellinen tähtikuvio. Vapaamuurarit pitävät itseään Muinaisten viisaiden henkisinä perillisinä.

Vapaamuurarisymboliikkaa: Otava (yläreunassa)

Samalla sivulla 56 Väisänen esittelee Teatteri Omapohjan rakennuksen, jonka seinästä löytyy karhun pää. Tällä kertaa karhu ei olekaan ahneuden symboli, vaan "suomalaisuuden symboli".

Sentään jotain totuuden kaltaista. Mutta Otavasta ja arkadialaisista ei tietenkään mainita mitään.

Sivu 56

Sivulla 126 Väisänen ottaa kantaa Katajanokankatu 6 B:n ovesta löytyvään hakaristikuvioon. Väisäsen mukaan hakaristi on ajankulkuun viittaava auringokehrä-symboli. 

Kertomatta jää, että hakaristi oli arkadialaisten tunnus, joka tunnetaan joka puolella maailmaa. Se kuvaa Otavan / Ison karhun tähdistöä päiväntasauksissa ja päivänseisauksissa - eli neljänä eri vuodenaikana. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Karhu ja hakaristi.

Sivu 126

Otava neljänä eri vuodenaikana muodostaa
napatähden ympärille hakaristikuvion.

Sivulla 35 Väisänen puhuu Karhupuiston karhusta. Hän toistaa väitteen karhun symbolisesta yhteydestä ahneuteen, mutta jostain syystä juuri tämä karhu ei olekaan ahneuden symboli. Tämä karhu vain "arkisesti ruokailee".

Otavasta tai arkadialaisista Väisänen vaikenee. 

Sivu 35

Sivulla 120 Väisänen esittelee Kontio-talon karhusymboliikkaa, ja sen katolla olevan karhun. Vaikka tämä karhun nostaminen katolle on enemmän kuin ilmeinen viittaus Ison karhun tähdistöön (karhu on "korkealla ylhäällä"), Väisänen pitää lukijoitaan idiootteina: "Kontio vartioi taloa katoltakin käsin".

Epäselväksi jää, miksi karhu ei Väisäsen mielestä ole tässä tapauksessa ahneuden symboli, kuten hän aiemmin väitti.

Sivu 120

Sivulla 144 Väisänen mainitsee Vuorimiehenkatu 1:n karhun, joka kannattelee vaakunaa. Tällä kertaa selitys on: "Goottilaisista piirteistään huolimatta talo on suomalainen, tuntuu karhu kertovan."

Otavasta tai arkadialaisesta kulttuurista ("karhun kansa") Väisänen ei puhu mitään.

Sivu 144

Sivulla 153 Väisänen esittelee Kansallismuseon eläinkoristeita. Tällä kertaa karhu on "vartioimassa sisäänkäyntiä". 

Jälleen kerran Otavasta tai arkadialaisista Väisänen ei mainitse mitään. Eihän se nyt käy, että lukijat saisivat tietää, että Helsingin katukuvassa on symboliikaa, jonka alkuperä tulee vapaamuurareille rakkaalta tähtitaivaalta.

Sivu 153

Pieni karhu Helsingin vapaamuuraritemppelin katossa.
Monien vapaamuuraritemppelien katoista löytyy monia tähtikuvioita.

Seuraava osa: "Kristillinen" symboliikka