YLE:n
uutisesta:
Vanhan kolmostien varresta on vain kivenheitto Rapolan kartanon
pihalle, jossa Suomen kolmas presidentti Pehr Evind Svinhufvud syntyi
yli 150 vuotta sitten. Pian 80 vuotta kartanon pihalla on nököttänyt
asiasta kertova patsas.
- Patsas paljastettiin Svinhufvudin
75-vuotissyntymäpäivän kunniaksi ja sen on tehnyt sääksmäkeläinen
taiteilija Aukusti Veuro, kertoo Museoviraston erikoistutkija, arkeologi
Olli Soininen.
Patsaan pystytti Hämeen heimoliitto vuonna 1937.
Svinhufvud oli patsaan ansainnut, vaikka asui Rapolassa vain kolme
vuotta lapsuudestaan.
- Kyllä hän syntyään on hämäläinen ja sääksmäkeläinen. Svinhufvudin
suku on siirtyessään Suomeen 1725 asettunut Rapolan kartanoon, Soininen
kertoo. Patsaan julkistamistilaisuus oli aikanaan merkittävä tapahtuma. Presidenttipari on itse paikalla ja tilaisuus myös radioitiin.
Graniittisen
kivipaaden kyljessä on pronssinen profiilikuva Svinhufvudista ja teksti
”P.E.Svinhufvud, syntynyt Rapolassa 15/12-1861”. Paaden päälle on
asettunut ylväs leijona.
- Luulen, että Aukusti Veuro on halunnut
siinä korostaa tätä presidenttiyttä ja sitä luonnetta, mikä Ukko-Pekalla
oli silloin kun hän toimi Suomen itsenäisyyden takuumiehenä ja
itsenäisyyden puolesta esitaistelijana, arvelee Soininen.
Ai se leijona kuvaa Ukko-Pekan luonnetta?
Varmasti.
Enemmän leijonasymboliikasta kirjoituksessa
Aton-kultti - osa 3: Leijona.
Svinhufvudin suvun vaakunassa on lisää viittauksia suvun atonistisesta taustasta. Vaakunasta löytyy
heksagrammi, joka on yleinen atonistien tunnus. Kypärä on "ritarin kypärä", millä viitataan ritarikuntiin, jotka ovat kaikki enemmän tai vähemmän jatkumoa
temppeliritarien perinteille. Kypärästä lähtee
kolme sulkaa, joiden kärjessä voi nähdä
Illuminatista ja vapaamuurariudesta tutun silmän.
 |
| Svinhufvudin suvun vaakuna |
Vaakunan sian pää ei ole mikään kotipossun pää, vaan
villisian pää. Villisika on melko yleinen aihe Britteinsaarten atonistien vaakunoissa, joista ehkä parhaiten tunnetaan Englannin Kuningas Richard III:n vaakuna.
 |
| Richard III:n vaakuna ja villisiat |
Villisian symboliikan alkuperä juontaa juurensa
arkadialaiseen kulttuuriin, josta se on periytynyt muodossa tai toisessa hyvin moneen mytologiaan ympäri maailman.
 |
| Piktien (kelttiläinen kansa Skotlannista) villisikataidetta |
 |
| Herakles taistelee villisian kanssa |
 |
| Intialainen Indra ja villisika |
Yhteistä näille mytologioille on se, että villisika on hyvin usein myologian aurinkosankarin (solar hero) tappaja. Esimerkiksi
foinikialaisessa jumaltarustossa auringonjumala
Adonis kuolee villisian tappamana.
Adonis liittyy
atonisteihin etymologian kautta. Adonis tunnettiin myös nimellä
Adon, joka tarkoitti "Herraa". (Kristittyjen Jumala on "Herra") Kun
Hyksos-kuninkaat lanseerasivat oman Aurinko-kulttinsa, aurinkojumalan nimi otettiin suoraan foinikialaisesta tarustosta - Adon / Aton.
Adoniksen tarinan kreikkalaisessa versiossa
kuun jumalatar Artemis (Diana) lähettää villisian tappamaan auringonjumala Adoniksen. Kun Adonis kuolee ja joutuu manalaan, jumalten kuningas Zeus määrää, että Adonis voi
poistua manalasta vain kevät- ja kesäkausiksi.
 |
| Adonis ja villisika |
Tässä kontekstissa villisika on
kuoleman ja
syyspäiväntasauksen symboli. Svinhufvud-vaakunassa tätä alleviivataan niin, että vaakunassa on pelkkä villisian pää. Tämä viittaa astro-teologiseen symboliikkaan, jossa
irtileikattu pää edustaa "auringon kuolemaa" - syyspäiväntasausta. Aurinko "kuolee", kun päivästä tulee yötä lyhyempi. Kuoleman jälkeen aurinko on "manalassa" seuraavat puoli vuotta, kunnes se taas "syntyy uudelleen"
kevätpäivantasauksena.
Vastaava villisian aiheuttama aurinkokuninkaan kuolema löytyy egyptiläisestä mytologiasta. Joissain versioissa
Seth tappaa Osirisin (auringonjumala) villisiaksi muuttuneena. Sethin merkityksestä "Eliitille" enemmän kirjoituksessa
Sininen ja punainen.