torstai 24. syyskuuta 2015

Posse - osa 1


MTV:llä alkoi Possen toinen tuotantokausi. Ohjelma tarjoaa paljon nähtävää symboliikasta kiinnostuneelle.

Avausjaksosta poimittua:

Possen "tunnussymbolina" käytetään heksagrammia. Tämä viittaa sekä vastakohtien yhdistymiseen että Daavidin tähteen.


Heksagrammi

Vapaamuurarisymboliikkaa: heksagrammi


Ohjelman lavasteissa on isoja yksittäisiä kirjaimia. Kirjain S on käärmesymboliikkaa. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Käärme.


S-kirjain

Vapaamuurari- ja iIlluminatisymboliikkaa: käärme


Vieraiden haastattelun yhteydessä etualalla näkyy suuri E-kirjain - viittaus "eetteriin", eli quintessence-tietoisuuteen. Aiheesta ja E-kirjaimen käytöstä enemmän kirjoituksessa Quintessence.


E-kirjain - quintessence-symboli

Vapaamuurarisymboliikkaa: pentagrammi - quintessence-symboli


Jenni Vartiaisen stuntin alustuksessa ollaan jostain syystä pukeuduttu keskiaikateeman mukaisesti. Vähemmän yllättävästi joukossa on myös Narri - tarotin aurinkosankari. Narrin symboliikasta mm. kirjoituksessa Kullervon kirous.


Narri

Narri


Jennillä on päällään melko erikoinen paita. Printissä on nouseva aurinko ja vapaamuurarilogo silmällä.





Haastattelun aikana pöydällä on omenia - viittaus druidismiin ja maailmanpuuhun. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Pyhät puut.


Omenat pöydällä

Vapaamuurarisymboliikkaa: omena


Krista Siegfrieds laulaa Jarnolle syntymäpäivälaulun. Pällään hänellä on mustavalkoruudullinen hame - viittaus vapaamuurarien Salomonin temppeliin. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Daavid.


Krista ja ruutuhame

Vapaamuuraritemppeli ja ruutulattia


Samainen ruutukuvio löytyy myös HP:n kalsareista.


HP ja ruutukalsarit


Kun HP on alasti, katsojat saavat ihailla hänen tatuointejaan. Olkapäässä on suuri pöllö.


HP ja pöllö olkapäässä

Illuminati-symboliikkaa: pöllö


Pöllöstä enemmän kirjoituksessa Ateena ja Athene.

Rinnassa on kotka.


HP ja kotka rinnassa

Vapaamuurarisymboliikkaa (Odd Felllows): kotka


Kotkasymboliikasta enemmän kirjoituksessa Kotka.

Kyljessä on leijona.


HP ja leijona

Vapaamuurarisymboliikkaa: leijona


Leijonasymboliikasta enemmän kirjoituksessa Leijona.

Toisessa olkapäässä on kobra-käärme.


HP ja kobra olkapäässä

Jumalatar Wadjet (oikealla) - cobra-käärme


Cobrasta ja käärmesymboliiikasta enemmän kirjoituksissa Käärme ja Silmän ja käärmeen alkuperä.

Solisluiden päällä on kaksi ruusua.


HP ja ruusut

Vapaamuurarisymboliikkaa: ruusu


Ruususymboliikasta enemmän kirjoituksessa Helsingin tuomiokirkko.

Jarpin selässä oleva tatuointi on vanha tuttu Baphomet-käsimerkki.


Jarppi ja Baphomet-merkki selässä

Vapaamuurari Obama ja Baphomet-merkki


Aiheesta enemmän kirjoituksissa Lönnrotin patsas ja Baphomet ja Cernunnos.

Seuraavassa osiossa näytetään haastekilpailu Kauppatorilta. Jostain syytä tuotanto halusi aloittaa osion tällä kuvalla:


Katajanokan maailmanpyörä

Tarot: Kohtalonpyörä


Insertin jälkeen Aku istuu portailla pupuhattu päässä, Suomi-leijona paidassa ja valkoinen poro -piirustus kädessä.





Pupusymboliikka on viittaus Eostre ja Ishtar -jumalattariin. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Venus-kultti.

Leijonasta ja leijonavaakunasta enemmän kirjoituksissa Leijona ja Suomen leijona.

Valkoinen peura on druidismisymboliikkaa, jolla viitataan irlantilaiseen Herne-jumalaan, jonka aiempi versio oli Cernunnos. Temppeliritarien Baphomet on "Eliitin" versio Cernunnoksesta. Aiheesta enemmän kirjoituksissa Pohjoiset sarvipäät ja Baphomet ja Cernunnos.


Cernunnos


Jenni Vartiaisen stunttiosuudessa näkyy Cobra-penkit.


Jenni ja Cobra


Kun stuntti alkaa, kahdella Cobra-penkillä istuu kaksi Jenniä. Muinaisegyptissä sana "jumalatar" kirjoitettiin yhdellä merkillä - kobra-käärmeellä. 'Kaksi kaunista naista Cobra-penkeillä "aurinko" välissään' on viittaus muinaisegyptiläiseen eufemismiin "Two ladies". Aiheesta enemmän kirjoituksissa Käärme ja sauva ja Ilmatar ja sotka.


Keskellä "aurinko" (lamppu) ja reunoilla "Two Ladies"

Keskellä Ra (auringonjumala) ja reunoilla "Two ladies"


tiistai 22. syyskuuta 2015

Sofianlehto


Helsingin Kumpulassa on Gunnar Taucherin suunnittelema vuonna 1929 valmistunut rakennus Sofianlehto. Kumpula.info kertoo:
Sofianlehdon keltaiset rakennukset korkean mäen päällä ovat melkoinen maamerkki Mäkelänkatua pohjoiseen ajettaessa. Aluetta hallitsee arkkitehtonisesti merkittävä, vuonna 1929 valmistunut Gunnar Taucherin suunnittelema Sofianlehdon entinen vastaanottokoti. Se on rakennettu huostaan otettujen pikkulasten hoitolaitokseksi.
Vastaanottokoti on muuttanut Sofianlehdosta uusiin tiloihin, ensin Käpylään 1985 ja myöhemmin Malmille.
”Soffarin” tilojen käyttö on vaihdellut vuosikymmenten varrella kaupungin sosiaalitoimen painotusten mukaan. Asteittain koko Sofianlehto on muuttunut kehitysvammalaitokseksi. Eri osastoilla on hoitopaikoja sekä lievästi että vaikeammin vammautuneille. 


Sofianlehto


Miksi rakennuksen julkisivussa on viisi pyöreää reliefiä?





Vastaus löytyy Kummajuttu-blogin kirjoituksesta Merkkejä seinillä.


Lanttien V


maanantai 21. syyskuuta 2015

Vedenkantaja


Helsingin Katajanokalla sijaitsee Viktor Malmbergin vuonna 1923 valmistunut veistos Vedenkantaja. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo:

"Vedenkantaja on romanttinen, muodoltaan 1800-luvun realistiseen ja sisällöltään ihanteelliseen kuvanveistotaiteeseen takautuva puistoteos. Aiheena on vesiruukkua kohottava, antiikin ajan asuun pukeutunut nuori nainen.

Viktor Malmberg teki pronssisen veistoksen 1923, Kaupunginvaltuuston teki ostopäätöksen 14.11.1923 ja veistos asetettiin nykyiselle paikalleen 1924.

Vain muutamia vuosia aikaisemmin itsenäistyneen Suomen pääkaupunkiin hankittiin 1920-luvun aikana useita ulkoilmaveistoksia puistoja koristamaan. Aiheet eivät enää välttämättä olleet kansallisia vaan veistokset olivat vapaita, usein tyyliltään ja sisällöltään klassistisia, antiikin sävyttämiä. Helsingillä oli tarve todistaa olevansa kansainväliset mittakaavat täyttävä metropoli. Ikkunat auki Eurooppaan, oli ajan henki!

Katajanokan puiston nimi muuttui Tove Janssonin puistoksi 2014, muumihahmon luojan Tove Janssonin (s. 1914) merkkivuoden kunniaksi."     


Vedenkantaja


Veistoksen esoteerisella symboliikalla on kaksi tasoa - astrologia ja tarot.

Patsas kuvaa astrologisen eläinradan merkkiä Vesimies. Kyseinen merkki on hyvä esimerkki "Eliitin" harjoittamasta Muinaisten viisaiden feminiinisymboliikan maskuliinistamisesta. Alkuperäinen Vesimiehen merkki ei ollut mies, vaan nainen. Patsaan symboliikka noudattelee merkin alkuperäistä kuvaustapaa.


Vesimies


Tarotissa Vesimiehen hallitsema kortti Tähti on kuvattu alkuperäisessä feminiinimuodossa.


Tähti


Vaikka Vedenkantajalla on astrologian kautta yhteys tähän korttiin, patsas ei varsinaisesti kuvaa korttia Tähti. Kiitos Kummajuttu-blogin, yhteys tarotiin löytyy toisesta kortista.

Vedenkantaja:
  1. Patsaassa nainen kannattelee vesiastiaa.
  2. Teoksen nimessä on vesielementti.
  3. Nainen katsoo vesikannuun.
  4. Nainen on puolialaston ja vaate on harsomaisen ohut.
  5. Patsaan takana on Uspenskin katedraali, jonka kulmikkaiden kupolien kärjissä on ristejä.
  6. Uspenskin katedraalin ikonostaasissa on kaksi suurta enkeliä.
  7. Katajanokka on veden ympäröimä.

Maljojen kuningatar:
  1. Kortissa nainen kannattelee vesiastia.
  2. Maljojen elementti on vesi.
  3. Nainen katsoo maljaa intensiivisesti.
  4. Naisen asu on osittain läpinäkyvä.
  5. Maljassa on kulmikas kupoli, jonka kärjessä on risti.
  6. Maljassa on kaksi enkeliä.
  7. Nainen on veden ympäröimä.


Maljojen kuningatar


Vedenkantaja muodostaa kartalle suoran linjan seuraavien patsaiden kanssa: Keisarinnan kivi, Havis Amanda, Runebergin patsas ja Taru ja totuus.


Vasemmalta oikealle: Taru ja totuus, Runebergin patsas, Havis Amanda, Keisarinnan kivi ja Vedenkantaja


Toinen linja syntyy Säätytalon Laki-veistoksen ja Kotkia-patsaan kanssa.


Vasemmalta oikealle: Kotkia, Laki ja Vedenkantaja


Kolmas linja syntyy Fazerin kukon ja Kolmen sepän patsaan kanssa.


Vasemmalta oikealle: Kolme seppää, Fazerin kukko ja Vedenkantaja


Neljäs linja syntyy Kilpimiehen ja Snellmanin patsaan kanssa.


Vasemmalta oikealle: Snellmanin patsas, Kilpimies ja Vedenkantaja


Viides linja syntyy Laulupuiden ja Kyösti Kallion patsaan kanssa.


Vasemmalta oikealle: Kyösti Kallion patsas, Laulupuut


Kotkia


Helsingin Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa sijaitsee Bertel Nilssonin vuonna 1913 valmistunut veistos Kotkia. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo:
Kahta kotkaa esittävää veistosta ympäröi vesiallas. Toinen kotkista näyttää juuri nielevän saalista toisen tarkkaillessa ympäristöä. Veistos on muovailtu realistisesti, mutta kotkien pöyhkeilevän itsevarma ilmeikkyys tuo teokseen myös humoristisen lisän. Karakterisoinnilla on luotu kuva julmasta saalistajasta, joka pronssiin valettuna muuttuu vaarattomaksi ja näyttää kaikessa pelottavassa mahtavuudessaankin hieman surkuhupaisalta. Veistos on alunperin sijainnut Ateneumin puistikossa, josta se on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1974. Teos valmistui vuonna 1913 ja sen materiaalina on pronssi.


Kotkia


Kaksi kotkaa ja murtunut pilari?

Vai niin.


Vapaamuurarisymboliikkaa: kaksipäinen kotka

Vapaamuurarisymboliikkaa: murtunut pilari 


Kotkan symboliikasta enemmän kirjoituksessa Kotka. Murtuneen pilarin symboliikasta enemmän kirjoituksessa Nordenskiöldin muistomerkki.

Lue myös patsaaseen liittyvät kirjoitukset Kilpimies ja Obeliskit linjassa.

Patsaan lähellä sijaitsee myös Vapaamuurarin hauta.


torstai 17. syyskuuta 2015

Narrit taiteessa - osa 10: Tanssi yli hautojen


Suosittelen lukemaan ensin tämän kirjoitussarjan aiemmat osat, erityisesti kirjoitukset Kullervon kirous ja Ihmeellinen Joosef.

Mika Waltarin tarot-symboliikkaa sisältävien teosten esittelyvuorossa kirja nimeltä Tanssi yli hautojen.



Mika Waltari ja vapaamuurarien "leijonan tassu"


Waltarin Tanssi yli hautojen on jälleen kerran hyvä esimerkki Waltarin taitavasta kyvystä rakentaa tarina tarot-symboliikan ympärille.

Kirja kertoo Suomen sodasta, Porvoon valtiopäivistä ja keisari Aleksanterista. Miespäähenkilö, keisari Aleksanteri I, edustaa tarotin "päähenkilöä" Narria. Waltari korostaa läpi kirjan useaan otteeseen Aleksanterin taipumusta olla "suuri näyttelijä".
Vastustamaton voima pakottaa keisarin putoamaan polvilleen lattialla ja painamaan otsansa lähelle maata. Siihen hän jää, samaan jähmettyneeseen asentoon, eikä tiedä enää rukoileeko hän vai odottaako vain kirveen viiltävän terän putoavan valkoiseen niskaansa. Siitä huolimatta pieni pirullinen ääni kirkuu hänen sisimmässään: Näyttelijä, näyttelijä, näytteletkö jo omalle itsellesikin! (s. 214, 13. painos 2009)

Keisari on vaaleahiuksinen aurinkosankari.
Sillä ihme on tapahtunut. Samana hetkenä, jolloin airueet huutavat Aleksanterin Suomen suuriruhtinaaksi, välkähtää päivänvalo sokaisevana sisään suuresta kaari-ikkunasta saarnatuolin sivulla valaisten keisarin ja hänen valtaistuimensa. Katoksen kultaripsut säihkyvät, Venäjän uhkaava vaakunakotka peittyy varjoon, päivänsäteet loistavat keisarin vaaleissa hiuksissa ja rintatähden timantit iskevät sokaisevia kipinöitä. (s. 154)

Waltari toteaa tarotin ydinajatuksen mukaisesti, että elämä on narrinpeliä.
Jos he olisivat vaihtaneet pukuja, olisi jalopiirteinen, valkotukkainen talonpoika sopinut vapaaherraksi paremmin kuin tuo turpeakasvoinen, moukkamaisesti hohottava mies, joka lakkaamatta kohenteli kirjailtua kaulustaan. Elämä oli narrinpeliä, Porvoo oli mitätön pikkukaupunki, keisarin keksimä komedia oli ikävystyttävä. (s. 102)


Narri - vaaleahiuksinen aurinkosankari


Kirja vilisee erilaisia tarot-aiheisia kielikuvia. Esimerkkejä:
Silloin voi Suomen kuninkaankruunun kaapata valppaan miekan kärkeen. (s. 18)


Miekkojen ässä


"Se oli pisara, joka sai minun maljani läikähtämään yli reunan" (s. 20)

Maljojen ässä


Sen toiselle sivulle oli maalattu leijonantaljainen Herkules nuija kädessään ja toiselle puolelle lihavahko rouva Justitia, joka älyttömästi tuijotti kädessä pitelemäänsä vaakaan. (s. 71)


Oikeudenmukaisuus


Korttiin Tuomio viitataan useammassakin kohdassa.
Seuraavana aamuna, keskiviikkona maaliskuun yhdeksäntenäkolmatta 1809, heräsi Ulla raskaasta unestaan ulaanintorvien toitotukseen (s. 144)
Antti ei tosiaan koskaan ole voinut aavistaa, että naiset saattavat olla valkoisiksi kalkittuja hautoja, ulkoapäin viattomiksi maalattuja, mutta sisältä täynnä kuolleitten luita. (s. 224)
Hänelle, taikauskoiselle uskonnottomalle, myrsky ja ukkonen jyrisevät tuomiopäivän, koston päivän tuloa. (s. 261)


Tuomio

Kortti Kuolema:
Aamu valkenee, lumisade lakkaa, taivas kirkastuu. Märkinä, sameanpunaisina kohoavat tien varrella Suomen kylien matalat talot hangenvalkeitten maisemien keskellä. Reki kiitää, kulkuset helkkyvät, hevoset huohottavat, kaviot kumahtelevat rajusti tiehen, mutta kuitenkin Aleksanteri mielessään on keskellä kuolonhiljaisuuta. Myös sinun on kuoltava, kuiskuttaa ja kirkuu näkymätön ääni hänen sisimmässään ja tuskanhiki kohoaa hänen kauniiseen, valkoiseen otsaansa. (s. 181)


Kuolema


Eräässä kohtauksessa esitetään erikoinen kysymys liittyen maamarsalkan sauvaan:
"Eikö ole outoa, että inhimillisen arvovallan ja aseman merkkinä aina ja kaikkialla on keppi?" (s. 102)

Tätä samaa pohdintaa on käyty myös kirjoituksessa Mannerheimin patsas.


Taikuri ja sauva


Waltari on laittanut kirjaansa myös runsaasti viitauksia salaseuroihin, vapaamuurareihin, Illuminatiin ja druidismiin.

Esimerkkejä salaseura- ja vapaamuurariviittauksista:
Vapaaherratar Sprengtporten ja piispatar Tengström istuvat keisarin rinnalla. Häntä on huvittanut kytkeä viereensä Suomen maallisen ja hengellisen vallan edustajien puolisot. (s. 137)

Viittaus vapaamuurarisymboliikkaan kertoo jotain Waltarin erikoisesta huumorintajusta. Tekstiotteessa mainitut rouvat on kuvailtu aiemmilla sivuilla vanhoiksi rumiksi naisiksi. Waltari ei sano sitä suoraan, mutta antaa lukijalle mielikuvan "vanhoista kotkista".

Vapaamuurarien tunnuksena olevan kaksipäisen kotkan päät edustavat esoteerisella tasolla maallista valtaa ja hengellistä valtaa. Aihetta on käsitelty mm. kirjoituksessa Temppeliritarien synty.


Vapaamuurarien kaksipäinen kotka


Kolme nuorta poikaa ovat muodostaneet keisaria vastustavan "salaliiton".
"Huvimajassa - salaliittolaiset odottavat - minä menen edellä!" Antti on tullut hupsuksi, se on Ullan ensimmäinen ajatus. Mutta hän on seitsentoistavuotias, hän on uuden vuosisadan lapsi, eikä ole huumaavampaa sanaa kuin salaliitto. Hän rypistää hieman kulmiaan ja yrittää kysyä jotakin, mutta Antti kohottaa sormen suulleen ja sähähttää varoittavasti: "Shh!" (s. 169)

Aiheesta enemmän kirjoituksessa Vapaamuurarit ja käsimerkit - osa 2.


Shh!


Salaliittolaisten tapaamisessa vannotaan vala käsi pääkallon päällä.
"Tytön on vannottava", huomauttaa Mustonen tyynesti ja katsoo Arwidsoniin. Ulla muistaa ja ymmärtää. "Tekö - tekö tervasitte keisarillisen vaakunan kunniaportin päällä?" hän huudahtaa kunnioittavasti. Mutta pojat eivät vastaa. Mustonen nostaa vain järkähtämättömän rauhallisesti huvimajan horjuvalle pöydälle jotakin hämärässä vihertävää ja kellertävää ja mullanharmaata, joka saa Ullan kirkaisemaan säikähdyksestä. Sillä salaliittolaiset ovat tosiaan saaneet vihdoin hankituksi myös välttämättömän pääkallon. (s.170)

Pääkallon symboliikasta enemmän kirjoituksessa Skull and Bones.


Pääkallo vapaamuurarisormuksessa


Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikakauteen, jolloin suomalaisten vapaamuurariloosien "illuminatisoituminen" on ollut melko tuore asia. Suomen sota oli jatkumoa tapahtumaketjulle, joka tietyssä mielessä alkoi Illuminatin perustamisesta ja Ranskan vallankumouksesta. (Aiheesta enemmän kirjoituksessa Illuminati saapuu Suomeen.) Waltari vihjaa tähän tapahtumaketjuun näin:
Mutta nuoria miehiä ei näe Porvoossa. Tänne ovat kokoontuneet vain Suomen harmaantuneet ukot, varovaisina ja viisaina, vapaudenajan ja kuninkaan vallankumouksen, salaseurain ja salaliittojen kaikkiin juoniin koulimina. He kunnioittavat vain menestystä, omaisuutta, valtaa, mutta kukaan heistä ei ole kyllin kaukonäköinen aavistaakseen, että valta ajelehtii heidän käsiensä ulottuvissa. (s. 58)

Samaan tapahtumaketjuun viitataan myös näin:
Näin ovat säädyt tehneet tehtävänsä ja kypsät hajaantumaan puoleksi vuosisadaksi. Kuin uhkuvasta runsaudensarvesta tulvivat keisarin suosionosoitukset niiden henkilöiden ylle, jotka tarmollaan ja alttiudellaan olivat johtaneet Suomen ristiriidoitta Venäjän valtaan. Kavallus ansaitsi kreivin arvon ja kohosi valtioviisaudeksi, venynyt omatunto kasvoi kaukonäköisyydeksi ja sai palkakseen timanttien koristaman piispanristin. (s. 281)

Runsaudensarvi (cornucopia) kuuluu vapaamuurarien symboliikkaan.


Runsaudensarvi ja vapaamuurariharppi

Runsaudensarvi vapaamuurarisymboliikassa


Erikoista Waltarin viittauksissa Illuminatiin on niiden sävy. Herää kysymys, että oliko Waltari vapaamuurari, joka kritisoi vapaamuurariliikkeen sisälle pesiytynyttä Illuminatia?
Hän ajatteli vihaisesti, että tuo pitkä, laihaposkinen venäläinen vieras muistutti haukea. Hänellä oli hauen kasvot. Rosvokalan lailla hän aukoi kitaansa ja hänen silmänsä olivat hauen tyhmät, julmat silmät, kun hän koetti tuijottaa Ullaa. (s. 28)

Ei kovin positiivista puhetta hauesta. Hauen symboliikasta enemmän kirjoituksessa Laulupuut.


Illuminatin johtaja Albert Pike (pike = hauki)


Kirjasta löytyy pari muutakin Illuminatiin kriittisesti viittaavaa esimerkkiä:
Hän oli nuori ja kärsi nuoruudestaan, mutta hän oli ylioppilas ja tulevaisuus oli hänen ja ihanana myrkkynä jäytivät hänen sieluaan vallankumouksen vaaralliset sanat: vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus. Tosin hänelle oli saarnattu, että sana vapaus oli osoittautunut peloittavaksi meduusanpääksi, joka sokaisi kauneudellaan, mutta syöksi Euroopan vereen ja tuhoon. Vapaus synnytti muka pahempia tyranneja kuin entiset tyrannit, mutta ainakin nämä tyrannit olivat uusia ja nuoruus himoitsi uutta mielummin kuin vanhaa. (s. 42)

Sanassa "vapaus" on jotain mätää? Aiheesta enemmän kirjoituksessa Talismaaniset sanat.


"Vapaus, veljeys ja tasa-arvo" oli Illuminatin luomus Ranskan vallankumouksessa


Ja vielä:
Hän ei ajattele professoreja, jotka oppineitten pöllöjen kaltaisina arvonmerkkeineen, puuteria ja hilsettä takinselkämyksille karisseena, itsetietoisina edustavat tieteen lahjomatonta arvovaltaa ja tuijottavat häneen suloisesti unelmoiden jalokivisormuksista, kunniamerkeistä, virankorotuksista ja runsaista palkoista. (s.175)

Vähän negatiivinen kaiku pöllösymboliikalla? Pöllön symboliikastasta enemmän kirjoituksessa Ateena ja Athene.


Pöllö on Illuminatin käyttämä symboli


Vapaamuurarina Waltari tunsi hyvin vapaamuurarien "esi-isät" - Muinaiset viisaat, eli arkadialaiset, eli druidit. Viittauksia druidismiin:
Keisari hengähtää. Hänen kasvonsa läikkyvät päihtymyksen ohutta punaa. Hän onkin päihtynyt, hänen mielensä on sumea ja onnellinen, hän tahtoo päihdyttää itsensä viinillä, tanssilla, Ullan läheisyydellä. Nuoruutta hän syleilee sylissään. Hän tahtoisi poimia kukkia Arkadian kedoilta ja solmia niistä seppelen paimentyttönsä päähän. (s. 201)

Juurtukoon, kasvakoon ja kukkikoon siis tämä kansa lakiensa suojassa kuin nuori puu kantaen tuleviin aikoihin hyvyyteni muistoa, ajattelee Aleksanteri. (s. 150)

Mitäpä he ymmärtäisivät Aleksanterista, joka on arvoitus itselleenkin. Onhan hän perinjuurin turmeltunut ja kylvää turmelusta ympärilleen, astustelee julkisesti rakastajattarensa, toisen miehen vaimon luona, ja maistelee halukkaasti kaikista kielletyistä kaivoista. (s. 173)

Puiden ja kielletyn kaivon symboliikasta enemmän kirjoituksessa Pyhät puut.

"Kerrotaan, että Suomi on noitien maa. Kerrotaan, että täällä asuu vielä tietäjiä ja näkijöitä savupirteissään korpien kätköissä." (s. 205)

Lue myös Arkadialainen Suomi.