Vedenkantaja

Helsingin Katajanokalla sijaitsee Viktor Malmbergin vuonna 1923 valmistunut veistos Vedenkantaja. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo:

"Vedenkantaja on romanttinen, muodoltaan 1800-luvun realistiseen ja sisällöltään ihanteelliseen kuvanveistotaiteeseen takautuva puistoteos. Aiheena on vesiruukkua kohottava, antiikin ajan asuun pukeutunut nuori nainen.

Viktor Malmberg teki pronssisen veistoksen 1923, Kaupunginvaltuuston teki ostopäätöksen 14.11.1923 ja veistos asetettiin nykyiselle paikalleen 1924.

Vain muutamia vuosia aikaisemmin itsenäistyneen Suomen pääkaupunkiin hankittiin 1920-luvun aikana useita ulkoilmaveistoksia puistoja koristamaan. Aiheet eivät enää välttämättä olleet kansallisia vaan veistokset olivat vapaita, usein tyyliltään ja sisällöltään klassistisia, antiikin sävyttämiä. Helsingillä oli tarve todistaa olevansa kansainväliset mittakaavat täyttävä metropoli. Ikkunat auki Eurooppaan, oli ajan henki!

Katajanokan puiston nimi muuttui Tove Janssonin puistoksi 2014, muumihahmon luojan Tove Janssonin (s. 1914) merkkivuoden kunniaksi."     

Vedenkantaja

Veistoksen esoteerisella symboliikalla on kaksi tasoa - astrologia ja tarot.

Patsas kuvaa astrologisen eläinradan merkkiä Vesimies. Kyseinen merkki on hyvä esimerkki "Eliitin" harjoittamasta Muinaisten viisaiden feminiinisymboliikan maskuliinistamisesta. Alkuperäinen Vesimiehen merkki ei ollut mies, vaan nainen. Patsaan symboliikka noudattelee merkin alkuperäistä kuvaustapaa.

Vesimies

Tarotissa Vesimiehen hallitsema kortti Tähti on kuvattu alkuperäisessä feminiinimuodossa.

Tähti

Vaikka Vedenkantajalla on astrologian kautta yhteys tähän korttiin, patsas ei varsinaisesti kuvaa korttia Tähti. Kiitos Kummajuttu-blogin, yhteys tarotiin löytyy toisesta kortista.

Vedenkantaja:

1. Patsaassa nainen kannattelee vesiastiaa.
2. Teoksen nimessä on vesielementti.
3. Nainen katsoo vesikannuun.
4. Nainen on puolialaston ja vaate on harsomaisen ohut.
5. Patsaan takana on Uspenskin katedraali, jonka kulmikkaiden kupolien kärjissä on ristejä.
6. Uspenskin katedraalin ikonostaasissa on kaksi suurta enkeliä.
7. Katajanokka on veden ympäröimä.

Maljojen kuningatar:

1. Kortissa nainen kannattelee vesiastia.
2. Maljojen elementti on vesi.
3. Nainen katsoo maljaa intensiivisesti.
4. Naisen asu on osittain läpinäkyvä.
5. Maljassa on kulmikas kupoli, jonka kärjessä on risti.
6. Maljassa on kaksi enkeliä.
7. Nainen on veden ympäröimä.

Maljojen kuningatar

Vedenkantaja muodostaa kartalle suoran linjan seuraavien patsaiden kanssa: Keisarinnan kivi, Havis Amanda, Runebergin patsas ja Taru ja totuus.

Vasemmalta oikealle: Taru ja totuus, Runebergin patsas, Havis Amanda, Keisarinnan kivi ja Vedenkantaja

Toinen linja syntyy Säätytalon Laki-veistoksen ja Kotkia-patsaan kanssa.

Vasemmalta oikealle: Kotkia, Laki ja Vedenkantaja

Kolmas linja syntyy Fazerin kukon ja Kolmen sepän patsaan kanssa.

Vasemmalta oikealle: Kolme seppää, Fazerin kukko ja Vedenkantaja

Neljäs linja syntyy Kilpimiehen ja Snellmanin patsaan kanssa.

Vasemmalta oikealle: Snellmanin patsas, Kilpimies ja Vedenkantaja

Viides linja syntyy Laulupuiden ja Kyösti Kallion patsaan kanssa.

Vasemmalta oikealle: Kyösti Kallion patsas, Laulupuut