perjantai 11. maaliskuuta 2016

Täysikuu


Päivitetty 17.3.2016.

Raahen Rautatalon edessä - vain parin sadan metrin päässä vapaamuurariaiheisesta Viivain ja harppi -teoksesta - on vuonna 1996 julkaistu Antonio da Cudanin veistos Täysikuu. Raahenmatkailuoppaat.fi kertoo:
Vuonna 1981 elettiin kaupunkiuudistuksen aikaa. Eräs tulos silloisesta kampanjasta oli Raahe-seuran perustaminen. Samassa yhteydessä päätettiin ryhtyä merkittävän patsaan hankintaan. Raahe-seura alkoi toimia hankkeen vetäjänä. Pöytäkirjat kertovat, että alkuvuosina seura sai vastaanottaa muutamia huomattavia lahjoituksia, elettiin hyviä aikoja.
Patsasehdotuksia pyydettiin kolmelta kuvanveistäjältä, joilla oli tekemistä oman alueemme kanssa. Ehdotuksia tekivät kuvanveistäjät Tapio Junno, Kari Juva sekä Antonio da Cudan, joka toimi läänintaiteilijana. Eri vaihtoehdoista päädyttiin Antonio da Cudanin Täysikuu-veistokseen.
Hankkeen suuruudesta johtuen Raahe-seura ja kaupunki tiivistivät yhteistyötään. Päädyttiin siihen, että yhdistyksen tehtäväksi tuli kerätä patsaan hinnasta puolet. Kaupungin osuuden kautta patsaassa ovat mukana kaikki kaupunkilaiset.
Patsas on jalustoineen viisi metriä korkea. Se on pystytetty Rautatalon eteen v. 1996.


Täysikuu




Jännä ettei teoksen symboliikasta mainita mitään.

Nimi Täysikuu on sanaleikki. Veistoksessa on kaksi kuunsirppiä, eli kaksi "puolikasta" kuuta - yhteensä "kokonainen" tai "täysi". Kaksi kuuta on melko yleinen "Eliitin" käyttämä symboli, joka viittaa egyptiläiseen Two Ladies -käsitteeseen. Two Ladies tarkoittaa kahta äitijumalatarta, kuuta edustavia kaksosjumalattaria Isis ja Neftys (aiemmin Wadjet ja Nekhbet). Aihetta on esitelty tarkemmin kirjoituksessa Ilmatar ja sotka.


Two Ladies - Isis ja Neftys


Veistoksessa näkyy myös jumalatarsymboliikkaan viittaava pylväs. Druidistisissa jumalatartraditioissa pylväs oli Suuren Äitijumalattaren symboli, joka kuvaa maapallon napa-akselia, joka osoittaa kohti napatähteä. Vaikka napatähti vaihtelee Maan prekession takia, druidien äitijumalatarta edustava Karhun tähdistö on kaikkina aikakausina lähellä napatähteä - eli "pylvään päässä". Aihetta on käsitelty aiemmin monissa tämän blogin kirjoituksissa - esimerkiksi kirjoituksessa Naula.

Pylväs ja kaksi kuun jumalatarta on yhdistelmä, jonka voi nähdä eräänlaisena modernina versiona caduceus-sauvasta, joka on yksi vapaamuurareille tärkeän Hermes-jumalan symboleista. Caduceus on sauva, jossa Two Ladies on kietoutunut kahden käärmeen muodossa pylvään ympärille. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Käärme ja sauva.


Vapaamuurarisymboliikkaa: caduceus

"In all the old manuscript records which contain the Legend of the Craft, mention is made of Hermes as one of the founders of Freemasonry."(masonicdictionary.com)


Teoksessa näkyy myös mielenkiintoinen dualistinen yksityiskohta. Egyptiläisen uskomusjärjestelmän mukaan kuu oli auringon äiti. Veistoksessa näkyy miten molempien kuunsirppien "sylissä" on pallot. Aurinkolasta kannatteleva kuunjumalatar on hyvin tunnettu kuvamotiivi - vielä tänäänkin.


Äiti (kuu, Isis, Maria) kannattelee lastaan (aurinko, Horus, Jeesus) - ennen ja nykyään


Koska palloja on kaksi, tällä viitataan dualistiseen "kahteen aurinkoon" - "mustaan ja valkoiseen", "valoon ja varjoon". Egyptissä auringon (valo) vastustajaa edusti Saturnus (pimeys), jota kutsuttiin myös nimellä "musta aurinko". Egyptiläismytologiassa aurinkoa edustava Horus ja Saturnusta edustava Seth olivat toistensa vastustajia. Erään tulkinnan mukaan Horus oli "elämän jumalattaren" Isisin poika, kun taas Seth oli "kuoleman jumalattaren" Neftysin poika. Horus oli "valon prinssi" ja Seth "pimeyden prinssi". (Seth tunnetaan myös Neftysin puolisona ja sisarena - tulkintoja on monia.)

Täysikuu-veistoksesta näkee, että palloista suurempi (aurinko) on sijoitettu kohtaan, jossa se on aurinkoisena päivänä suurimman osan päivästä valossa. Pienempi palloista (Saturnus) on puolestaan sijoitettu kohtaan, jossa se pysyy suurimman osan päivästä varjossa. Lopputulos on Isis & Horus ja Neftys & Seth.

Tätä dualistista taustaa vasten teoksessa voikin nähdä esoteerisessa symboliikassa usein toistuvan vastakohtien yhdistymisen, joka on voimakkaasti alitajuntaa puhutteleva teema. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Vastakohdat.

Teoksen voi tulkita myös niin, että äitijumalattarien "lapset" vastaavat syntyvää aurinkoa ja kuolevaa aurinkoa

Syntyvällä auringolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi aamulla nousevaa aurinkoa tai "manalasta nousevaa" aurinkoa (kevätpäiväntasaus). Aiheesta enemmän mm. kirjoituksessa E.A. Hagforsin muistomerkki.

Kuolevalla auringolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi laskevaa aurinkoa tai "manalaan laskeutuvaa" aurinkoa (syyspäiväntasaus). Aiheesta enemmän kirjoituksessa Johannes Kastaja.

Esoteerisessä kristillisessä mytologiassa syntyvän ja kuolevan auringon roolit on jaettu niin, että neitsyestä syntynyt Jeesus-lapsi edustaa syntyvää aurinkoa ja Johannes Kastaja kuolevaa aurinkoa. Kristillisessä taiteessa näkee usein nämä kaksi aurinkosankaria kahden kuun jumalattaren kanssa muodostaen nelikon Neitsyt Maria, Maria Magdala, Jeesus ja Johannes Kastaja. Näistä Neitsyt Maria ja Maria Magdala vastaavat egyptiläisiä Isis ja Neftys jumalattaria - Jeesus ja Johannes Kastaja auringonjumalia Horus (syntyvä aurinko) ja Osiris (kuoleva aurinko).


Neitsyt Maria, Maria Magdala, Jeesus ja Johannes Kastaja (Parmigiano, 1500-luku)

Neitsyt Maria, Maria Magdala, Jeesus ja Johannes Kastaja (Jacopo Palma, 1500-luku)

Neitsyt Maria, Maria Magdala, Jeesus ja Johannes Kastaja (Leonardo da Vinci, 1400-luku)

Neitsyt Maria, Maria Magdala, Jeesus ja Johannes Kastaja (Piero di Cosimo, 1400-luku)


1 kommentti: