Antti Säippä kirjoitti blogissaan jo viime keväänä erinomaisen kirjoituksen korona-ajan propagandasta ja havainnoinnin kaappauksesta. Harmillisesti kirjoitus osui omalle tutkalleni vasta nyt. Kirjoitus sisältää todella monta käytännön esimerkkiä siitä, miten ihmisten mieliä manipuloitiin korona-plandemian aikana - usein tuhoisin seurauksin. Tämä on niin mielettömän hyvin laadittu kirjoitus, että sen toivoisi leviävän sosiaalisen median verkostoissa laajalti:
https://anttisaippa.substack.com/p/havainnon-kaappaus-naemmeko-sen-mita
Alla pieni ote kirjoituksesta:
"Ajatus havainnoinnin subjektiivisuudesta ja mahdollisesta hyväksikäytöstä ei ole tietystikään uusi. Teemaan voi törmätä kaikkialla, jossa tarvitaan ihmisten kannatusta (tai vastustusta jotain kohtaan) ja jossa pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Historia on täynnä esimerkkejä valtioiden propagandasta etenkin kriisiaikoina. Samalla tavalla teema on keskeinen myös markkinapsykologiassa – esimerkkinä erilaiset mainoskampanjat ja liikkeelle pantavat trendit. Miksi vaikuttamista sitten halutaan tehdä havainnoinnin kautta; miksi se on niin tehokasta?
Yleisesti ottaen ihmiset eivät (ainakaan tietoisella tasolla) halua tuntea olevansa manipuloituja. Useimmat ihmiset haluavat tuntea olevansa vapaita, riippumattomia ja itsenäisiä. Haluamme ajatella, että teemme johtopäätöksiä itsenäisinä, aikuisina toimijoina hankkimamme tiedon perusteella. Jos kukaan ei pakota meitä tekemään jotain päätöstä, saatamme kokea se helpommin ”omaksemme” ja olemme ehkä myös taipuvaisempia pysymään siinä. Ei siis ihme, että mille tahansa kannatusta hakevalle taholle on äärimmäisen edullista, jos ihminen saadaan ”itsenäisesti” tekemään kyseistä tahoa hyödyttävä päätös. Voidaanko ihmisiin todella vaikuttaa tuolla tavalla? Kuinka se oikein tapahtuisi?
Eräänä vaihtoehtona on pyrkiä vaikuttamaan ihmisten näkemään informaatioon siten, että ihminen saataisiin taipumaan haluttuihin johtopäätöksiin. Näen itse, että tällaista voidaan tehdä vinouttamalla informaatio haluttuun suuntaan, etenkin niissä pisteissä, joista ihminen informaationsa saa. Digitaaliaikana tämän voisi luulla olevan mahdotonta tietolähteiden valtaisan moninaisuuden takia, mutta toisaalta uskon, että se on myös ehkä jopa helpompaa kuin koskaan historiassa. Vinouttaminen voidaan tehdä niin painottamalla toivottua informaatiota kuin pois jättämällä epätoivottua tietoa – tämä on erityisen tehokasta silloin, jos informaation saaja itse on tietämätön näistä pyrkimyksistä. Monissa tapauksissa jo pelkkä tiedon pois jättäminen on riittävä toimenpide haluttujen tulosten aikaansaamiseksi. Entäpä jos tällainen manipulaatio onkin äärimmäisen suunniteltua ja koordinoitua? Siinä pääsemmekin artikkelin varsinaiseen aiheeseen."
Lue myös aiheeseen liittyvä kirjoitus: Tavistock Institute of Human Relations
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti