Astro-teologia - osa 14: Ajan mittaaminen

Miksi kalenterimme on jaettu vuosiin, kuukausiin ja viikkoihin? Eikö se ole vähän outoa, että nämä kolme sykliä on niputettu yhteen, vaikka ne eivät oikeastaan sovi yhteen?

Vuosi on 365,26 vuorokautta ja se on jaettu 12 kuukauteen. Vuodessa olevien päivien määrä ei ole jaollinen kuukausien määrällä, joten kuukausien pituutta on pakko vaihdella. Kuu kiertää Maan 27,3 vuorokaudessa, joten tarkkaan ottaen 365,26 päivässä Kuu kiertää Maan 13,38 kertaa. Toisaalta Kuun synodinen kiertoaika, eli Kuun ilmestyminen taivaalla samaan kohtaan suhteessa Aurinkoon tapahtuu 29,53 päivän välein. Tällä laskutavalla vuodessa olisi 12,37 kuukautta.

Entä miksi viikko on seitsemän päivää? Vuosi ei ole jaollinen seitsemällä. Kuukausi ei ole (helmikuuta lukuunottamatta) jaollinen seitsemällä. Mitä järkeä on jakaa vuosi kuukausiin ja viikkoihin, jos ne sopivat näin huonosti yhteen? Miksi meidän kalenteri on tehty näin monimutkaiseksi?

Kun muinaiset kultit alkoivat tehdä yhteistyötä ja muodostaa liittoumiaan, neuvottelut ei varmastikaan olleet ihan helppoja. Neljän suurimman kultin Aurinko-, Kuu-, Saturnus- ja Tähdistö-kultin vuosisatojen aikana syntynyt fuusioituminen vaati varmasti kompromisseja, joissa kaikkien piti saada oma osansa. Eri kulteilla oli erilaiset kalenterit, mutta fuusioitumisen takia piti löytää yksi ja yhteinen tapa mitata aikaa.

Yhteisen kalenterin laatiminen ei varmasti ollut ihan helppo tehtävä. Lopputulokseksi tuli sekava ajan mittaamisen järjestelmä, jonka eri osien yhteensopivuutta ei oikein voi kuvata sanoilla looginen tai harmoninen.

Kalenteriin syntyi kolme sykliä, jotka ovat kolmen kultin symboleja. Vuosi edustaa Aurinko-kulttia, kuukausi edustaa Kuu-kulttia ja viikko Tähdistö-kulttia. Viikko on jaettu seitsemään päivään, jotka vastaavat antiikin ajan seitsemää tunnettua ja Tähdistö-kultille tärkeää taivaankappaletta.

1. Maanantai - Kuu 
2. Tiistai - Mars
3. Keskiviikko - Merkurius
4. Torstai - Jupiter
5. Perjantai - Venus
6. Lauantai - Saturnus
7. Sunnuntai - Aurinko

Erikoista on se, että jostain syystä Saturnus-kulttia ei näy kalenterin jaksoissa. Miksi näin on, siihen en osaa vastata. Ehkäpä Saturnus-kultti neuvotteli itselleen jotain muuta "korvaukseksi"? En tiedä. 

Näiden kolmen kultin vaikutus näkyy myös päivän sisällä tapahtuvan ajan mittaamisessa. Kellossa on kolme viisaria: tunnit, minuutit ja sekunnit. 

Hitaimman kierroksen tekee tuntien viisari, joka edustaa Aurinko-kulttia. Englannin sana tunneille, hours, tulee egyptiläisestä auringon jumalasta Horus. 

"Missä Horus lentää?" = "Missä aurinko?" tai "Mikä hetki päivästä?"

Minuuttiviisari edustaa Kuu-kulttia. Kuun vanhoja nimiä olivat Mon ja Min.

Sekuntiviisari, viisareista nopein, edustaa Merkuriusta, nopeimmin Aurinkoa kiertävää planeettaa. Merkurius-jumala, tai kreikkalaisittain Hermes, oli Tähdistö-kulttiin yhdistetty jumala. Hermes oli muun muassa paimenten jumala. Tähdistö-kultin muinaiset viisaat pitivät itseään tähtien paimenina. Tähdistö-kultin johtaja Egyptissä, faarao, käytti symbolista paimensauvaa. 

Toinen faaraon käyttämä Tähdistö-kultin symboli oli otsalla oleva käärme. Tähdistö-kultin "käärmepappeja" pidettiin "taikureina". Tarotin Taikuri-korttia hallitsee planeetta Merkurius (eli Hermes). Hermeellä on kädessään caduceus, sauva, jossa on kaksi käärmettä. Caduceus edustaa myös kabbalaa - muinaisten viisaiden esoteerista oppia.

Hermes ja caduceus.
Liikkeissään nopean Hermeen tunnistaa myös siivekkäistä sandaaleista ja kypärästä.

Helsingin kauppakorkeakoulun seinäreliefi ja Hermes. Mukana myös Pallas Athene.
Hermeen läsnäolossa on häivähdys ironiaa: Nykyajan pankkiirit ovat melkoisia "taikureita", kun he pystyvät vähimmäisvarantojärjestelmän kautta taikomaan rahaa tyhjästä.

Käärme "elämän puun" - kabbalan ympärillä

Faarao - tähtien paimen

Tähdistö-kulttia tarotissa edustaa Taikuri. Hallitseva planeetta on Merkurius.

Kalevala - osa 3: Kullervon myyntihinta

Jatketaan Kullervon tarinalla ja siihen kätketyn esoteerisen symboliikan tutkimista.

Kullervo syntyy orpona setänsä Untamon taloon. Untamon suku tappoi Kullervon isän Kalervon suvun, mutta Kullervosta raskaana ollut piikatyttö jätettiin henkiin ja tuotiin Untamolaan orjaksi.

Untamo ja Kalervo olivat veljiä. Veljessurman teema toistuu mytologiasta toiseen: Kain ja Abel, Romulus ja Remus, Osiris ja Seth ja niin edelleen.

Kun Kullervo syntyy, lähtökohdat pienelle lapselle ovat vähintäänkin haastavat. Häntä vihataan, koska hän on Kalervon poika. Häntä myös pelätään, koska hän alkaa hautoa kostoa Untamon suvulle jo pienestä lapsesta asti.

Untamo yrittää päästä eroon Kullervosta tappamalla hänet ennen kuin Kullervo kasvaa aikuiseksi. Tässä ei kuitenkaan onnistuta, koska Kullervolla on maagisia kykyjä selviytyä tappoyrityksistä. Kullervo yritetään tappaa hukuttamalla, polttamalla roviolla ja hirttämällä. Mikään näistä ei tapa Kullervoa, joten Untamo antaa pojan jäädä henkiin, jos hän vain suostuu elämään siivosti ja tekemään työtä orjana.

Kullervo laitetaan työhön, mutta mistään ei tule mitään. Lapsenvahtina hän onnistuu vain tapattamaan hoidettavan lapsen. Kaskenkaadossa Kullervo kaataa puita hurjalla tahdilla, mutta samalla myös kiroaa kaskettavan maan niin, että siinä ei mikään enää kasva. Aitaa tehdessä Kullervo tekee valtavan korkean aidan, mutta ei tee siihen kulkuaukkoa. Viljankorjuussa hän onnistuu pilaamaan siemenet ja oljet. Rivien väleistä voi lukea, että Kullervolla on työnteossaan pieni sabotaasin sävyttämä asenne.

Lopulta Untamo kyllästyy Kullervon sekoiluun ja myy hänet Seppo Ilmariselle. Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy Kullervo-orjan myyntihinnasta:

Äijän seppo tuosta antoi:
Kaksi kattila-rania,
Kolme koukun puoliskoa,
Viisi viikatekulua,
Kuusi kuokan kuolioa,
Miehestä mitättömästä,
Orjasta epäpäöstä.

Toisin sanoen Ilmarinen maksoi Kullervosta huonokuntoisella romulla, jota sattui sepän pajasta löytymään. Kattila-ranit ovat kuhmuisia kattiloita. Koukun puolisko on patakoukun varsi ilman ripustinosaa. Viikatekulu on tylsä viikatteen terä. Kuokan kuolio on varreton ja kulunut kuokan terä.

Mitä tuttua näissä neljän maksuvälineen muodoissa on?

Kattila-rani

Kokonainen patakoukku - puolikas olisi pelkkä varsi

Viikatteen terä ilman vartta

Kuokan kuolio

Jännä juttu - sepän pajasta löytyy sellaisia maksuvälineitä, joiden muodot vastaavat tarotin neljää maata, maljoja, sauvoja, miekkoja ja lantteja.

Kattila edustaa tietenkin maljoja. Puolikas patakoukku (pelkällä varrella) on sauvat. Viikatteen terä on selkeästi miekat. Kulunut kuokan terä on kiekkomainen ja muistuttaa lantteja.

Mutta miksi? Miten nämä liittyvät Kullervon tarinaan?

Kaksi kattila-rania edustaa tarotin korttia Maljojen II. Huonokuntoiset kattilat ovat kortti käänteisenä, mikä tarkoittaa eroa, suhteen päättymistä tai pettymistä ihmissuhteessa. Jännä sattuma. Untamohan halusi tässä kohtaa tarinaa päästä eroon Kullervosta.

Maljojen II

Kolme koukun puoliskoa edustaa tarotin korttia Sauvojen III. Romurauta, eli kortti käänteisenä tarkoittaa raskaan työn päättymistä ja pettymystä. Taas jännä sattuma, miten hyvin kyseinen kortti kuvaa Kullervon tilannetta tässä kohtaa tarinaa.

Sauvojen III

Viisi viikatekulua on Miekkojen V. Kääteisenä tämä tarkoittaa vaikeasta tilanteesta eroon haluamista ja konfliktiin päättämistä. Hmm... Onkohan tämä enää sattumaa?

Miekkojen V

Kuusi kuokan kuoliota on Lanttien VI. Käänteisenä kortti tarkoittaa eroa, työttömyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Kummasti tuntuu sattumat kasaantuvan.

Lanttien VI

Elias Lönnrot tunsi korkean profiilin vapaamuurarina tarotin erittäin hyvin. Hänen muistopatsaaseen on piilotettu tarotin Paholainen. On erittäin todennäköistä, että näitä piilotettuja tarot-viittauksia löytyy Kalevalasta enemmänkin.

On jotenkin ironista, että meillä on kuuluisa kansalliseepos, jota emme oikeastaan edes tunne.

Lönnrotin patsaan piilotettu Paholainen

Kalevala - osa 2: Kauris, koira ja sammakko

Elias Lönnrot ja vapaamuurarien "käsi piilossa"

Vapaamuurari Elias Lönnrotin kirjoittama Kalevala on hyvin mielenkiintoinen teos. Se on täynnä esoteerista symboliikkaa. Esoteeriset aiheet on piilotettu taitavasti, joten ne jäävät helposti huomaamatta. Jos tuntee symboliikkaa, riveiltä ja rivien väleistä voi poimia monia viittauksia tarotiin, astrologiaan ja muinaisiin jumaltarustoihin.

Edellisissä kirjoituksissa käsitelty Kullervon tarina kätkee yhden erikoinsen teeman. Kullervo on aikeissa lähteä sotaan kostamaan kärsimiänsä vääryyksiä, kun hänen äitinsä varoittaa häntä näin:

"Älä, poikani poloinen,
lähde kauheaan taisteluun,
mene miekkojen melskeeseen!
Joka menee syyttä sotaan, tahallaan taisteluun,
hänet surmataan sodassa, tapetaan taistelussa,
tuhotaan miekalla, kaadetaan omaan aseeseensa.

Jos lähdet vuohella sotaan, kauriilla taisteluun,
pian vuohi voitetaan, kauris sontaan kaadetaan
ja tulet koiralla kotiin, saavut sammakolla pihaan."

Kauriilla taisteluun? Koiralla kotiin? Sammakolla pihaan? Mitähän näillä eläinvertauksilla tarkoitetaan?

Saturnus-kulttia käsitelleessä kirjoituksessa mainittiin vanha egyptiläinen astrologinen uskomus Elämän portista ja Kuoleman portista. Sielut tulevat maailmaan Elämän portin, Ravun merkin kautta. Kun ihminen kuolee, hänen sielunsa astuu Kuoleman portin, Kauriin merkin, kautta tuonpuoleiseen. Kauris edustaa siis kuolemaa. (Ravun ja Kauriin kääntöpiirien juuret juontavat tähän vanhaan astrologiseen uskomukseen.)

Kullervon äidin varoitus puhuu kuolemasta ja kauriista samassa yhteydessä. Mielenkiintoisesti runo jatkuu tämän jälkeen "tulet koiralla kotiin". Koira oli Egyptissä Anubis, kuolleiden opas tuonpuoleisessa, joka käytti vaakaa kuoleman jälkeisessä sielun sydämen punnituksessa. "Koiralla kotiin" tarkoittaa sielun paluuta sielujen kotiin, eli henkimaailmaan.

Anubis käyttämässä vaakaa - "koralla kotiin" palannut sielu vasemmalla

Runo päättyy sanoihin "saavut sammakolla pihaan". Sammakko oli Egyptissä Heqet-jumalttaren tunnus. Heqet oli hedelmällisyyden ja synnyttämisen jumalatar, joka oli Khnum luojajumalan puoliso. Khnum "loi sieluja kuten savenvalaja loi ruukkuja". Sammakolla pihaan saapuminen on sielun paluu fyysiseen maailmaan uudessa kehossa.

Sammakkopäinen Heqet - synnyttämisen jumalatar

Kauris, koira ja sammakko ovat kuolema, tuonpuoleinen ja jälleensyntyminen.

Kullervon äidin varoitus tarkoitaa sitä, että on turha lähteä turhaan sotaan kuolemaan. Siitä seuraa vain alusta aloittaminen. Muinaisten egyptiläisten tapaan Kullervon äiti tietää, että jos antaa egolle vallan lähteä tuhoisaan taisteluun, se ei ole sielun näkökulmasta kehitystä. Egon sotaan lähtevä, ja egon sodassa kuoleva, joutuu vain palaamaan lähtöruutuun. Sielu joutuu syntymään uudelleen uuteen kehoon, jotta voi jatkaa matkaansa fyysisessä maailmassa. Se on paikallaan polkemista, joka ei edistä sielun halua kasvaa ja kehittyä.

Narrit taiteessa - osa 2: Kullervo puhuu miekalleen

Lue ensin Kullervon kirous.

Helsingistä löytyy yksi Kullervoa esittävä ulkoveistos, Kullervo puhuu miekalleen. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo:

Carl Eneas Sjöstrand oli ruotsalaissyntyinen kuvanveistäjä, jota pidetään suomalaisen kuvanveiston perustajana. Hänellä oli ratkaiseva osa 1850-ja 1860-luvulla suomalaisen julkisen veistotaiteen edistäjänä ja ensimmäisen suomalaissyntyisen kuvanveistäjäsukupolven kouluttajana.

Sjöstrand teki jo 1867 Roomassa Helsingin ruotsalaista teatteria varten Kullervo puhuu miekalleen -kipsin, joka kuitenkin päätyi Ateneumin kokoelmiin. Sieltä Helsingin kaupunki lainasi sitä pronssivalua varten 1930-luvulla. Veistos oli aluksi muutaman vuoden Hakasalmen huvilan edustalla kunnes se 1935 pystytettiin läheiseen Hesperian puistoon. Sieltä se puolestaan ilkivallan takia ja Finlandia-talon työmaan alta siirrettiin turvaan kaupungin Talvipuutarhan aidatulle alueelle.

Miekalleen puhuvan Kullervon aihe on Kalevalan 36. runosta:
"Kullervo, Kalervon poika, tempasi terävän miekan, katselevi, kääntelevi, kyselevi, tietelevi; Kysyi mieltä miekaltansa, tokko tuon tekisi mieli syöä syyllistä lihoa, viallista verta juoa." Runon kohdassa hurjan ja kurjan elämän viettänyt Kullervo miettii, mitä tehdä kun on kaiken elämänsä huipuksi tietämättään vietellyt sisarensa. Kullervo päätyy itsemurhaan.

Kullervo puhuu miekalleen

Anubis

Patsas kuvaa Kullervon, eli Narrin, viimeisiä hetkiä elossa. Tämä on se ainoa kohtaus, jossa Kaleva mainitsee koiran Kullervon seurassa. Koira on Anubis, egyptiläinen sielujen opastaja tuonpuoleisessa, joka on tullut noutamaan Kullervoa.

Kullervo on ajautunut tiensä päähän kovien koettelemusten jälkeen. Moni asia on mennyt pieleen ja hän on tehnyt paljon huonoja valintoja. Kullervo on täynnä katumusta ja epätoivoa. Hän on väsynyt elämään taistelusta toiseen. Hän kysyy miekaltaan, suostuisiko tämä "syömään syyllistä lihoa?" Miekka vastaa myöntävästi ja Kullervo tappaa itsensä.

Tämä tarina kuvaa tarotin ison arkanan Narrin matkaan kuuluvaa uhrautumista. Vaikka Kullervo tappaakin itsensä, uhraus ei tarkoita sitä, että tekee itsemurhan. Kullervon itsemurha on vain dramaattinen tapa kuvata Narrin tekemä uhrautuminen. Uhrautuminen liittyy enemmän siihen, että päästää irti. Luovuttaa kun on aika luovuttaa. Antaa olla. Lopettaa turhan taistelun.

Kullervon koko elämä on ollut raskasta rauhattoman ja huonosti maailmaan sopeutuvan sielun selviytymistaistelua. Kun kaikki on mennyt pieleen ja mitään ei ole enää jäljellä, Kullervo hyväksyy tilanteen, luovuttaa ja päästää irti loputtomasta taistelustaan.

Tätä irti päästämistä tarotissa kuvaa kortti Hirtetty. Kun korttia katsoo tarkemmin, huomaa, että ylösalaisin roikkuva hahmo on Narri, nuori vaaleahiuksinen mies.

Hirtetty

Jos kortin kääntää ympäri, voi nähdä Narrin hymyilevän vienosti. Hän on uhrautunut vapaaehtoisesti ja tuntee siitä helpotusta. Niinhän jokainen tuntee sisällään, kun päästää irti jostain sellaisesta, josta on aika päästää irti. Irti päästämisen tilanteeseen saapuminen on kivuliasta, mutta itse irti päästämien on helpottavaa.

Kullervon ja Narrin uhrautuminen kuvaa egon uhraamista. Ego haluaa kostaa, jatkaa taistelua, olla oikeassa, voittaa väittelyt ja sanoa viimeisen sanan. Jossain vaiheessa Narri kohtaa matkallaan tilanteen, jossa hän joutuu opettelemaan egonsa uhraamista. Joskus on osattava päästää irti. Joskus on osattava antaa olla.

Maailmaa tarkkailemalla voi todeta, että aika moni sielu vielä opettelee tätä taitoa.

Astro-teologia - osa 13: Eläinrata ja luku 12

Yksi kaikkein näkyvimmistä astro-teologisista aiheista nykypäivän maailmassa on luku 12. Astrologinen eläinrata, zodiac, ja sen 12 eläinradan merkkiä ovat läsnä kaikkialla. Eläinradan symboli, luku 12, löytyy todella monesta eri yhteydestä.

Eläinrata - zodiac

Jeesus ja 12 opetuslasta

Neitsyt Maria ja 12 tähteä

Pyhän hengen 12 hedelmää

Herakleen 12 urotyötä

Odysseus ampumassa 12 kirveenreiän läpi

Israelin 12 heimoa / Jaakobin 12 poikaa

Juutalainen ylipapin rintalevy ja 12 jalokiveä

Kuningas Arthur ja 12 pyöreän pöydän ritaria

Islamin 12 imaamia

Aurinkotervehdyksen 12 asentoa

Anahata ja 12 terälehteä

Kellotaulu ja 12 sektoria

Näppäimistö ja 12 funktionäppäintä

EU-lippu ja 12 tähteä

Oktaavi ja 12 säveltä

Puhelimen näppäimistö ja 12 näppäintä

Maailma on täynnä astrologisia symboleja, joita pidämme niin itsestäänselvinä, ettemme tule edes ajatelleeksi niiden yhteyttä astrologiaan. Jokainen ihminen törmää joka päivä jollain tavalla lukuun 12.

Luku 12 toistuu hyvin usein uskonnoissa ja mytologioissa. Monesti uskontojen tai mytologioiden kryptiset tekstit tulevat ymmärrettäväksi, kun katsoo tekstiä astrologian näkökulmasta. Sijoita luvun 12 tilalle sana eläinrata, ja tekstin astrologinen vertauskuva aukeaa.

Uskonnot eivät varsinaisesti edes peittele astrologista alkuperäänsä. Meille suomalaisille tutuimman uskonnon, kristinuskon, vanhassa taiteessa näytetään avoimesti Jeesuksen astrologinen vertauskuvallinen taso. Jeesus, aurinkokuningas, on aurinko eläinradan keskellä.

Jeesus eläinradan keskellä

Jeesus eläinradan keskellä

Jeesus eläinradan keskellä

Astrologia mainitaan jopa Raamatun luomiskertomuksessa:

"Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia." - 1. Moos. 1:14

Ja sama englanniksi:

"Let there be lights in the vault of the sky to separate the day from the night, and let them serve as signs to mark sacred times, and days and years." 

Määräaikoja osoittavat merkit? Olisikohan kenties kyse astrologiasta?

Toinen Raamatun kohta, jossa puhutaan aivan avoimesti astrologiasta on Jobin kirjassa, kun Jumala vastaa Jobille:

"Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet tai avata Orionin siteet? Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet, sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja? Sinäkö tunnet taivaan säännöt, määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?" - Job. 38:31-33

Leijonaa ja sen pentuja, eli aurinkoa ja sen "lapsia", eläinradan merkkejä.

"There is certainly nothing irreligious or atheistical in the employment of astronomical emblems to describe and illustrate the nature and attributes of Deity. If so, the writers of the Bible haave been guilty of a great sin, for that sacred volume is full of solar and astronomical illustrations of the glory and power of the creator." -  32. asteen vapaamuurari Robert Hewitt Brown (Stellar Theology and Masonic Astronomy)

Kryptisesseä Ilmestyskirjassa on valtaistuin, jolla istuu "joku joka loistaa kuin jaspis ja karneoli." Hänen ympärillään on neljä olentoa. "Yksi muistutti leijonaa, toinen nuorta härkää, kolmannella oli kuin ihmiskasvot, ja neljäs näytti lentävältä kotkalta."

Tämä on sama nelikko, joka on tarotin korttien Kohtalonpyörä ja Maailma ympärillä. Kyse on astrologisesta vertauskuvasta ja aurinkorististä. Härän tähtimerkki on vastapäätä Skorpionin tähtimerkkiä. Eläinradalla Skorpionin merkki tunnettiin aiemmin Kotkan merkkinä. Näiden kahden vastakkaisen merkin kanssa 90 asteen kulmassa on Leijonan ja Vesimiehen merkit. Jälkimmäisen tunnuksena käytetään usein nuoren miehen kasvoja tai enkelimäistä poikaa.

Neljä merkkiä, Härkä, Leijona, Skorpioni ja Vesimies muodostavat eläinradalle ristin, jonka keskellä on aurinko. Auringon symbolina Ilmestyskirjan teksti käyttää valtaistuinta, jolla istuu "joku joka loistaa kuin jaspis ja karneoli". Auringon ja Jeesuksen välistä yhteyttä on käsitelty myös kirjoituksessa Neitsyestä syntynyt.

Eläinrata

Härkä, Vesimies, Skorpioni (Kotka) ja Leijona edustavat myös neljää elementtiä maa, ilma, vesi ja tuli. Tämän kortin tapauksessa kirjoja lukevat eläinratamerkit edustavat Raamatun neljää testamenttia: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. 

Tämä taiteilija ei näemmä tunne Ilmestyskirjan astrologista tasoa, koska neljä olentoa valtaistuimen ympärillä on kuvattu väärässä järjestyksessä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Kirkon historiassa liittyy Toledon kirkolliskokouksiin (ensimmäinen vuonna 400, yhteensä 18 kokousta). Toledossa Kirkko tuomitsi astrologian kielletyksi opiksi. Ilmeisesti kielto ei kuitenkaan koskenut Kirkon johtajia, vaan ainoastaan tavallista kansaa.

Paavi Gregorius XIII ja kirkkoisät tutkimassa eläinratakarttaa

Eläinrata ruotsalaisessa Lundin katedraalissa

Astrologian kieltäminen juuri Toledossa sisältää häivähdyksen ironiaa. Toledo oli aikanaan tunnettu okkultistinen keskus.

Mikael Agricolan Daudin Psalttarin esipuheessa luetellaan suomalaisten pakanaperinteen jumalia. Teksti on mainio, koska siihen kätkeytyy pieni piikki Katoliselle kirkolle.

Ensin Agricola luettelee pitkän listan suomalaisia muinaisjumalia ja niiden palvontaan liittyviä yksityiskohtia. Joukossa on muun muassa maininta Ukko-ylijumalalle pidetyistä kylvöjuhlista, joissa Agricolan mukaan vedettiin lärvit ja rietasteltiin oikein urakalla. (Kuullostaa aika paljon Dionysos-kultilta.) Pakanajumalten luettelon jälkeen Agricola toteaa:

"Palveltiin myös paljon muuta, / kiviä, kantoja, tähtiä ja kuuta.
Niin myös äsken Paavin opin alla / kumarrettiin julkisesti ja salaa."

Agricola oli mukana uskonpuhdistuksessa, joten hän tietenkin arvosteli Katolisen kirkon enemmän tai vähemmän salaista astrologian harjoittamista. Toisaalta ei uskonpuhdistus tarkoittanut sitä, että se olisi poistanut astrologian kristinuskosta. Se vain haudattiin syvemmälle piiloon. Astrologian poistaminen kristinuskosta olisi ollut yhtä mahdoton tehtävä kuin kivijalan poistaminen omakotitalosta. Miten voi poistaa uskonnosta jotain sellaista, jonka päälle se on rakennettu?

Mikael Agricola obeliskin päällä.

Narrit taiteessa - osa 1: Kullervon kirous

Patsastaide ei ole ainoa taiteen muoto, jossa käytetään tarot-symboliikkaa. Tarotin teemoja voi löytää monesta muustakin taidelajista.

Tarot koostuu isosta arkanasta ja pienestä arkanasta. Jälkimmäinen käsittää maljojen, sauvojen, miekkojen ja lanttien maat, jotka vastaavat tavallisen pelikorttipakan maita. Ero pelikorttipakkaan on se, että tarotin maissa on aina 14 korttia, kun pelikorttipakan maissa on 13. Tarotin "ylimääräinen" kortti on lähetti, joka on kortin numero 10 ja ritarin välissä. (EDIT: Toinen tulkinta on, että "ylimääräinen" kortti on ritari ja lähetti vastaa pelikorttipakan jätkää.)

Maljat - ässästä kuninkaaseen.

Iso arkana koostuu 22 kortista. Kortti numero 0 on Narri. Koko iso arkana kuvaa Narrin matkaa maailmassa, mikä on sielun kasvamisen ja kehittymisen matkan vertauskuva. Tarotin kehittäneet muinaiset viisaat tiesivät, että ihmisen elämäksi kutsutussa ilmiössä on kyse sielun kehittymisestä fyysisen maailman kokemusten kautta. Elämä on eräänlainen "peli" tai "illuusio", johon sielu osallistuu syntymällä fyysiseen kehoon muistamatta olevansa sielu. Peli on pitkä ja monivaiheinen ja se vaatii useita inkarnaatiota. Joskus ollaan kuningas - joskus kerjäläinen. Joskus ollaan roisto - joskus sankari.

Iso arkana - sielun matka

Kun sielu "astuu peliareenalle", hän on tabula rasa, tyhjä kangas, eli Narri. Narri on nuori, naivi, huoleton ja innokas matkalle lähtijä, jolla ei ole vielä aavistustakaan siitä mitä kaikkea hän tulee kokemaan. Kaikki ison arkanan kortit kuvaavat tätä tulevaa matkaa ja sen eri vaiheita. Lopussa odottaa Maailma-kortti, jossa on tiedon ja viisauden jumalatar Sofia. Hän on sielu, joka on saavuttanut viisauden ja kypsyyden - kulkenut ison arkanan matkan päätyyn asti.

Narri - nuori ja naivi

Maailma - Sofia, kypsä ja viisas

Iso arkana on luonteeltaan syklinen. Narri on numero 0, mikä tarkoittaa sitä, että Narri on ensimmäinen ja viimeinen ison arkanan kortti samanaikaisesti. Tämä paradoksi kuvaa elämän syklisyyttä - Sofia aloittaa uuden kierroksen uutena Narrina. Sielulla voi olla "elämän koulussa" tiettyjä teemoja, joita hän opiskelee. Kun yksi polku on käyty loppuun, hän aloittaa uuden. Niinhän se menee meidänkin koulujärjestelmässä. Kun yksi kurssi on suoritettu, aloitetaan uusi kurssi. Kun yksi koulu on käyty loppuun, siirrytään seuraavaan kouluun. Syklejä on monessa kerroksessa.

Esoteeriset salaisuudet tuntevat taiteilijat käyttävät Narri-teemaa töissään. Yksi Narria ja hänen matkansa tiettyä vaihetta kuvaava suomalaisille hyvin tuttu maalaus on Kullervon kirous.

Kullervon kirous

Kalevalan Kullervo kuvataan vaaleahiuksisena nuorena miehenä, jolla on lievästi sanottuna sopeutumisvaikeuksia. Hän on orpo, joka on "viskattu kovaan maailmaan vieraalle maalle". Hän nuori sielu, jolla ei ole vielä sellaista kokemuspohjaa, että hän kykenisi sopeutumaan. Elämä on Kullervolle outoa ja vaikeaa - oudossa ja vaikeassa paikassa.

Kullervoa kuvaavassa taiteessa hänen seurassaan nähdään hyvin usein koira. Gallen-Kallelan Kullervon kirous kuvaa Kullervon tarinan alkuvaiheen kohtausta, jossa Kullervon perintöpuukko katkeaa. Taulussa Kullervon seurana on koira. Toisessa Gallen-Kallelan Kullervoa kuvaavassa taulussa Kullervon sotaanlähtö on myös koira. Voisi kysyä, että miksi? Kalevala ei mainitse koiraa kummassakaan kohtauksessa.

Kullervon sotaanlähtö

Koira on Narrin opas, joka on kuvattu tarotin Narri-korttiin.  Koira edustaa egyptiläistä koirapäistä jumalaa Anubis, joka opastaa sieluja tuonpuoleisessa. Anubis oli egyptiläisessä kuoleman jälkeen tapahtuvassa sielun sydämen punnituksessa vaakaa käyttävä jumalhahmo.

Anubis käyttämässä vaakaa

Gallen-Kallela tiesi, että Kullervo on Narri, joten hän on lisännyt maalauksiinsa koiran, oppaan, Kullervon seuraan. Kalevalan Kullervo-tarinssa kyllä kuvataan koira hänen seurassa, mutta vasta aivan viimeisessä kohtauksessa, jossa Kullervo kuolee. Tämäkin on tärkeä vertauskuva - kuolevan seuraan on tullut sielujen opas tuonpuoleisessa, Anubis.

Kullervon kirous  ei kuitenkaan edusta suoranaisesti tarotin Narri-korttia, vaikka molemmissa onkin vaaleahiuksinen nuori mies koiran seurassa. Narri on tavalla tai toisella läsnä kaikissa ison arkanan korteissa, koska hän on ison arkanan "päähenkilö".

Kullervo on puukon katkeamisen kohtauksessa nuori poika, joka on laitettu paimeneen. Kullervo on jo ennen tätä kohtausta osoittanut olevansa poikkeava lapsi, jolla on maagisia kykyjä. Ilkeä Ilmarisen vaimo leipoi Kullervon leivän sisään kiven, johon Kullervon puukko katkeaa. Puukko on orvolle Kullervolle hänen ainoa muisto isästään ja omasta suvustaan.

Tästä raivostuneena hänen ensimmäinen reaktionsa on kosto - juuri niin kuin pienellä lapsella tai kokemattomalla sielulla on tapana toimia. Kullervo käyttää kykyään taikoa ja manaa pahan loitsun kostoksi Ilmarisen vaimolle.

Katsokaapa Kullerovon käsien asentoa tässä maalauksessa. Sillä hetkellä kun hän taikoo, hän on Gallen-Kallelan kuvauksessa toinen käsi ylhäällä ja toinen alhaalla. Tämä on magiaan liittyvän hermeettisen aksiooman, "niin ylhäällä kuin alhaallakin", symboli.

Kullervon kirous kuvaa tarotin korttia Taikuri. Narri on matkansa alkutaipaleella - kortissa numero 1.

Taikuri - as above, so below