Nukkemestarit

Tyhmyri kirjoittaa blogissaan:

Yksi hämmästyttävimpiä Paavo Väyrysen euroaloitteeseen liittyviä vastustavia näkemyksiä on se, että Suomen on lähtökohtaisesti parempi olla osana jotain suurempaa. Tämä on minulle erittäin epämiellyttävä ajattelutapa, joka kertoo halusta palvella suurta herraa. Se herra voi olla Tukholmassa, Berliinissä tai Moskovassa. Pääasia, että on jokin herra, jota palvoa ja jonka puolesta toimia.

Voidaankin, mielestäni aivan perustellusti, väittää euron puolustajien olevan aatteellisesti samaa sarjaa kuin Neuvostoliiton selkärangattomien nuoleskelijoiden. Suomalaiseen orjakansamentaliteettiin liittyy saumattomasti tahto ja halu siihen, että olemme osa jotain meitä itseämme suurempaa.

Sekä Suomen toiminta Neuvostoliiton aikana että nykyisenä EU-jäsenyyden ja erityisesti euron olemassaolon aikana kertoo mielestäni täysin kiistattomasti, että Suomessa ei ole itsenäisyyttä kannattavia poliittisia johtajia. Suurin osa Suomen poliittisesta eliitistä haluaa palvella jotain suurempaa herraa, joka palkitsee palveluksista.

Neuvostoliiton aikana monet kumarsivat Moskovaan. Nyt monet kumartavat Brysseliin ja ovat valmiita myymään oman maansa henkilökohtaisten etujen takia. Kieltämättä Neuvostoliiton aika oli rehellisempää, siinä ei ollut oma tilipussi ensimmäisenä vaan pelättiin Neukkulan hillittömän sotakoneiston voimaa.

Jostain käsittämättömästä syystä johtuen Suomen poliittiseen johtoon on jo vuosikymmeniä päätynyt henkilöitä, joille jonkin isännän palveleminen on tärkeämpää kuin Suomen ja suomalaisten palveleminen.

Jatka lukemista... 

Johtuisiko tuo ilmiö siitä, että kyseessä on yksi ja sama herra - "Eliitti" - jota on aina palveltu?

Se, onko palveltavan herran ulkoiset ilmentymät Moskovassa, Tukholmassa, Berliinissä, Brysselissä tai Washingtonissa, on "Eliitille" täysin yhdentekevää. Nukketeatterissa on monta nukkea, jotka ovat kaikki saman nukkemestarin luomuksia.

Hyvin moni ihminen on huomannut, että maailmassa on jotain pielessä. Hyvin moni kykenee näkemään epäkohtia ja on havahtunut maailmassa lisääntyvään epäoikeudenmukaisuuteen. Ongelma ei ole se, etteikö epäkohtien seurauksia osattaisi nähdä. Ongelma on se, että meidän on hyvin vaikea nähdä epäkohtien todellisia syitä. Moni tekee aivan oikeita havaintoja (kuten Tyhmyri edellä olleessa esimerkissä), mutta ei näe havaintojen taustalla vaikuttavaa todellisuutta - isoa kuvaa "Eliitistä" monine kasvoineen. Näemme nuket - emme nukkemestaria.

Monella on myös ideoita tai näkemyksiä, joilla näitä havaittuja epäkohtia voisi korjata. Joku on sitä mieltä, että ongelmat ratkeaa äänestämäällä puoluetta A - toinen taas näkee puolueen B tarjoaman ratkaisun paremmaksi. Joku on sitä mieltä, että ideologia X on ratkaisu - toinen taas kannattaa ideologiaa Y. Tästä seuraa väittelyä siitä, että kumpi on parempi - yleensä tunnepitoisella kiihkolla. Kun se toinen osapuoli "ei vaan tajua" tai on muuten vaan tyhmä, koska ei ole kanssamme samaa mieltä, ollaan pattitilanteessa, jossa alkaa leimakirveen heiluttelu ja muu vastaava vähemmän rakentava toiminta. Ja kuka tästä hyötyy? Riitelemään ajautuneet, vai nukkemestarit, joiden luomuksia puolueet A ja B sekä ideologiat X ja Y ovat?

Asiaa pahentaa vielä näkökulmaeroista johtuvat väärinkäsitykset, joissa yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Jos muistellaan esimerkiksi taannoista avioliittolakikeskustelua, kuinka moni suomalainen ymmärsi mistä siinä lakiesityksessä oli oikeasti kyse? Lakia kannattaneet katsoivat avioliittoa juridisena sopimuksena - lakia vastustaneet uskontoon sidoksissa olevana pyhänä rituaalina. Kuinka moni kiihkeisiin väittelyihin osallistunut kysyi väittelykumppaniltaan, että mitä hän ymmärtää käsitteellä avioliitto? Kuinka moni tuli varmistaneeksi, että nyt puhutaan samasta asiasta?

Sama ilmiö näkyy viime päivien maahanmuuttokeskustelussa. Jos ihminen kannattaa monikulttuurisuutta, kannattaako hän täysin kontrolloimatonta maahanmuuttoa, jossa rajat avataan kaikille halukkaille? Jos ihminen kannattaa rajoitettua maahanmuuttoa, tarkoittaako se sitä, että hän on natsimielinen rasisti? Kuinka moni näihin tunnepitoisiin väittelyihin osallistunut haluaa oikeasti tutustua väittelykumppaninsa ajatusmaailmaan, jotta tulisi ymmärtäneeksi mitä vastapuoli argumentoinnillaan oikeasti tarkoittaa, ja mistä näkökulmasta hän asiaa katsoo?

Voima ei ole sitä, että pystyy huutamaan muita kovemmin, heiluttelemaan leimakirvestä tai keksimään nokkelimmat tavat eri mieltä olevien nolaamiseksi tai nujertamiseksi. Voima on oman mielen ja kielen hallintaa, kykyä hallita egonsa ja säädellä omaa toimintaansa toisia ja itseään kunnioittaen. 

Asiaan liittyy myös erikoinen psykologinen ilmiö. Kun ihmisen mieli kiinnittyy johonkin aatteeseen, ideologiaan tai ihan vain mielipiteeseen, siitä on hyvin vaikea päästää irti. Siitä tulee osa identiteettiämme tai persoonaamme - ikään kuin osa minuuttamme. Jos joku uhkaa mielipidettämme olemalla eri mieltä, hän on uhka minuudellemme. Eriävät mielipiteet tuntuvat vaarallisilta hyökkäyksiltä, joita vastaan täytyy puolustautua. Mieli kaivautuu poteroon ja aloittaa joskus raivoisankin taistelun - suojellakseen "itseään".

Kyse on kuolemanpelosta - mielen tasolla. Taistelun häviäminen olisi yhtä kuin oman persoonan tai identiteetin tuhoutuminen. Se, mikä on faktaa ja mikä ei, on poteroonsa kaivautuneelle selviytymistaistelua käyvälle mielelle täysin yhdentekevää. Uhkaa vastaan on puolustauduttava.

Hirtetty uhraa egonsa ja kohtaa "kuolemansa" hymyillen.

"Eliitti" osaa käyttää tätä ihmismielen piirrettä erittäin tehokkaasti hyväkseen. On olemassa monia "kuumia perunoita", kuten uskonnolliset kysymykset, seksuaalivähemmistökysymykset, maahanmuuttokysymykset, tai muut vastaavat jyrkästi tunnepitoisia mielipiteitä jakavat kysymykset, joilla saadaan "Eliitin" hallitseman median avulla tasaisin väliajoin ihmiset riitelemään ja meuhkaamaan keskenään. Ja kuka siitä hyötyy? Meuhkaajat vai nukkemestarit?

Hajota ja hallitse.

Niin kauan kun ihmiset käyttävät aikaansa ja energiaansa mielummin väittelemiseen, "oikeassa olemiseen" ja tunnepitoiseen meuhkaamiseen kuin tosiasioiden selvittämiseen ja haluun ymmärtää todellisuutta, nukkemestarina toimiva "Eliitti" nauraa kulissien takana partaansa. Niin kauan kun näemme vain nuket, nukkemestarit pitävät meitä otteessaan.

Lue myös Kummajuttu-blogin ajatuksia aiheesta.

nethupi.com

Kullervo

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston edessä on Nina Ternon vuonna 1983 valmistunut veistos Kullervo. Hameenlinna.fi kertoo:

Ajatuksen uuden kirjastotalon edustalle sijoitettavasta veistoksesta esitti rakennuksen suunnitellut kaupunginarkkitehti Heikki Aitola 1980-luvun alussa. Veistoshanketta ei kilpailutettu, vaan kulttuurilautakunnan kuvataidejaoston esityksen mukaisesti päätettiin hankkia Nina Ternon valmis kipsityö Kullervo.

Veistoksen valoi pronssiin taidevalaja Väinö Kärkkäinen Järvenpäässä. Kullervo paljastettiin Hämeenlinnan uuden kirjastotalon avajaisten yhteydessä 8.8.1983. Teoksen tekijän Nina Ternon mukaan ”paremmasta ympäristöstä Kullervolle ei voisi uneksiakaan”.

Veistos kuvaa Kullervo Kalervonpojan neidonryöstöä. Terno sanoo halunneensa sisällyttää teokseen keväistä tunnelmaa, teos on optimistinen, mutta mukana on häivähdys Kullervon tarinan myöhempää tragiikkaa.

Veistos on kunnianosoitus menneille sukupolville, kansantarujen luojille ja niiden kokoajille.

Kullervo

"Veistos kuvaa Kullervo Kalervonpojan neidonryöstöä." Neidonryöstöä? Mielenkiintoinen sanavalinta, kun ottaa huomioon, että Kalevalassa ei ole kohtausta, jossa Kullervo ryöstäisi neidon.

"Neidonryöstöllä" ilmeisesti viitataan kohtaukseen, jossa Kullervo viettelee neidon, joka paljastuu petipuuhien jälkeen hänen siskokseen. Kohtauksessa Kullervo ei varsinaisesti ryöstä neitoa, vaan koppaa hänet rekensä kyytiin ja viettelee neidon kullalla ja hopealla.

Jos patsas kuvaa tätä Kullervon ja hänen siskonsa kohtaamista, herättää patsaan toteutus omituisen nimivalinnan lisäksi kysymyksen: Miksi patsaassa ei ole hevosrekeä, kuten kyseisessä Kalevalan runossa? Miksi reki on korvattu kahdella hevosella? Ihan kuin Kullervo olisi ensin ratsastellut yksin kahden hevosen kanssa ja sitten antanut niistä toisen siskolleen, johon hän törmäsi sattumalta. Loogista.

Haiskahtaako tuo veistoksen esittelyteksti vähän höpölöpöpuheelta?

Voisiko olla mahdollista, että tämä kahden hevosen ja kahden ratsastajan symboliikka kuvaa jotain aivan muuta kuin Kullervon "neidonryöstöä"? Kenties jotain sellaista, mikä liittyy temppeliritareihin ja on tuttua myös turkulaispatsaasta Kun ystävyyssuhteet solmitaan.

Kun ystävyyssuhteet solmitaan

Narrit taiteessa - osa 7: Ihmeellinen Joosef

Jos lukee Mika Waltarin kirjoja "sillä silmällä", ei voi olla huomaamatta Waltarin viehtymystä mystiikkaan ja esoteerisiin teemoihin. Waltarilla oli ilmiömäinen taito kätkeä ulkonaisesti kepeältä vaikuttavaan tekstiin erilaisia esoteerisia aiheita, joiden poimimiseen vaaditaan kykyä lukea rivien välejä. Waltarilla oli kirjailijana sama taito kuin esimerkiksi kuvanveistäjä Walter Runebergillä - taito luoda monikerroksista taidetta.

Onko ihme, jos Waltarista löytyy tällainen kuva?

Mika Waltari ja vapaamuurarien "leijonan tassu"

Jännä "sattuma", että Waltarin kuuluisin kirja Sinuhe Egyptiläinen käsittelee Faarao Akhenatonia ja Aton-kulttia. Jännä "sattuma", että Akhenatonin kuvauksessa on hyvin paljon samaa kuin Jeesuksessa. Jännä "sattuma", että Ihmiskunnan viholliset -kirjassa esitetään hienovarainen vihje Mithras-kultin ja kristinuskon välisestä samankaltaisuudesta. Jännä "sattuma", että useissa Waltarin kirjoissa on viittauksia Venus-kulttiin. Jännä "sattuma", että Turms Kuolematon käsittelee etruskikulttuuria (arkadialainen kulttuuri).

Vuonna 1958 tehdyssä haastattelussa Waltari kertoi Sinuhe Egyptiläisen kirjoitusprosessista:

"Myöskin meidän koiramme oli aikalailla epäluuloinen. Hän ei suostunut tulemaan sinne yläkerran ullakkohuoneeseen, jossa työskentelin. Hän saattoi tulla sinne ovelle ja nostaa karvansa pystyyn ja murista katsellen nurkkiin, aivan kuin hän olisi epäillyt, että siellä on jotain aivan vieraita olentoja."

Oliko tämä Waltarin tapa kertoa, että Sinuhe syntyi yliluonnollisen kokemuksen kautta jonkinlaisten henkiolentojen ohjaamana? (Selvänäköisistä kyvyistä hän kirjoitti myöhemmin kirjassa Turms Kuolematon.) Vai oliko tämä Waltarin tapa kertoa vertauskuvallisesti, että hän sai apua vapaamuurareilta?

Mene ja tiedä. Koko haastattelun voi kuunnella Ylen Elävän arkiston sivuilla.

Yksi Waltarin vähemmän huomiota saanut kirja, Ihmeellinen Joosef, on hieno esimerkki siitä, että myös Waltari tunsi tarotin.

Joosef Huttunen on nuori sielutieteen maisteri ja erikoinen mies kaikinpuolin. Hän on köyhä, pukeutuu mihin sattuu, tiskaa kylpyammeessa ja pitää kanoista - tutkimusmielessä. Ulkokuori tietenkin pettää, tosiasiassa mies on yleisnero. Huttunen osaa arvata ihmisen luonteen hänen käsialastaan, kädenliikkeestä tai niskan asennosta. Hän osaa ohjailla muita taitavasti puheillaan ja sopeutuu tarvittaessa mihin tahansa tilanteeseen. Tällaista ominaisuutta voisi tietysti käyttää ikävin tarkoitusperinkin, mutta Huttunen on toista maata. Hänen intressinsä on innostaa ihmisiä ja auttaa heitä ymmärtämään, että ei elämän ole pakko olla niin vakavaa.

Huomaan aloittaneeni hieman höperösti väärästä henkilöstä, sillä Joosef ei suinkaan ole kirjan kertoja. Sen kunnian on saanut Karin Lauraeus, 19-vuotias miljonäärisuvun tytär. Karinilla on tavallisen hienon naisen murheet ja velvollisuudet. Illanviettoja tylsässä ystäväpiirissä, niin paljon vientiä, että koko hommasta on mennyt maku ja jatkuva pakko sopeutua tiukkaan sovinnaisuuden muottiin, joka hänen arvoiselleen neidilleen kuuluu. Ei hän silti osaa edes kaivata toisenlaista elämää, ei ennen kuin hän törmää ravintolassa Joosefin tutkivaan katseeseen.

Tässä vaiheessa varmaan moni arvaakin jo loput: kuinka Joosef ja Karin rakastuvat ja kaksi erilaista maailmaa törmäävät yhteen aiheuttaen närkästystä, väärinkäsityksiä ja perhedraamaa. Mutta aivan näin yksioikoinen teos ei ole. Sillä Joosef on todella ihmeellinen mies ja hänen vaikutuksensa ympäristöön on niin mielenkiintoisesti ja hauskasti kirjoitettu, että tässä tuntee itsekin kapuavansa henkisen kasvun portaita aimo harppauksin.

Kaikki käy lopulta parhain päin. Eikä vain lopulta vaan koko ajan. Jokainen kohtaus on täysin Joosefin kontrollissa ja hän tekee vain oikeita valintoja. Lukijaa jännittää alussa, kuinkahan mies nyt nolaa itsensä kuokkiessaan vieraiden ihmisten juhlissa tai päivällisellä Karinin perheen kanssa. Pelko on aivan turhaa. Joosef selviää tilanteesta kuin tilanteesta itsevarmuudellaan, puheenlahjoillaan ja pienellä etukäteisvalmistelulla ja saa kaikki rakastamaan itseään. (http://luenmuttaenkirjoita.blogspot.fi/2012/10/mika-waltari-ihmeellinen-joosef.html)

Kirja-arvostelun kirjoittaja osui naulan kantaan puhuessaan henkisestä kasvusta. Juuri siitä kirjan rivien väleihin piilotettu esoteerinen symboliikka kertoo.

Joosef on erinomainen esimerkki tarotin ison arkanan "päähenkilöstä", Narrista. Suosittelen lukemaan Narrin ja ison arkanan symboliikkaa käsittelevän kirjoituksen Kullervon kirous.

Narri

Joosefissa on lukuisia Narrin - eli aurinkosankarin - piirteitä. Hän on huoleton seikkailija, jolla on ilmiömäinen kyky selviytyä tilanteesta kuin tilanteesta. Hän ei ota elämää liian vakavasti ja luovii elämässä kameleonttimaisella taidolla. Joosef on yksinkertaisesti suvereeni kaikessa mihin hän ryhtyy. 

Kirjassa on useita viittauksia tarotiin. Joosef on yhdessä kohtauksessa Taikuri (luku III). Välillä hän on Erakon roolissa (luku IV). Välillä hänen käytöksensä kuvaa korttia Kohtuus - välillä korttia Voima. Eräässä kohtauksessa (luku XIII) hän uhrautuu (kortti Hirtetty) ja saa teräaseesta vuotavan haavan - aivan kuten toinen uhrautunut aurinkosankari, Jeesus, sai roikkuessaan ristillä (myös kortti Hirtetty). Kun kertojapäähenkilö Kaarina valittaa elämästään, hän puhuu "pyörästä, johon minut syntymästäni asti on sidottu" - viittaus korttiin Kohtalonpyörä.

Vastaavia enemmän tai vähemmän selkeitä tarot-viittauksia voi tarkkasilmäinen lukija poimia sieltä täältä. Kirjan viimeisen luvun viimeisessä kohtauksessa Kaarina sanoo Joosefille: "Sinä olet lapsi, narri, hullu ja petkuttaja ja maailman ihanin mies."

Suosittelen kirjan lukemista kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tarot-symboliikan käytöstä kirjallisen taiteen yhteydessä. Kirja on melko lyhyt, hauska ja hyvin kepeää luettavaa.

Muita tarot-esimerkkejä eri taidemuodoissa:

• Esoteeriset patsaat
• Kullervon kirous (kuvataide)
• Poltergeist (elokuvataide)

Narri

Veden alla

Tampereen pääkirjaston eteisessä on Eila Hiltusen vuonna 1960 valmistunut veistos Veden alla. Tampere.fi kertoo:

Tampereen kaupunki järjesti vuonna 1959 kutsukilpailun ja seuraavana vuonna uusintakilpailun suihkukaivoveistoksen hankkimiseksi Uimahallitalon puistikkoon. Kilpailu järjestettiin Rafael Haarlan Säätiön lahjoitusvaroilla ja sen voitti kuvanveistäjä Eila Hiltunen luonnoksellaan Veden alla. Veistos esittää kahta sukeltavaa ihmistä, miestä ja naista.

Veden alla on Suomen ensimmäinen hitsaamalla tehty julkinen taideteos. Hiltunen käytti työssään etupäässä metallisauvoja ja -lankoja, jotka hän yhdisti kimpuiksi tai hitsasi rinnakkain yhteen eräänlaiseksi ruutukuvioksi. Viivoilla ja viivakuvioilla herätettiin liikkeen vaikutelma. 

"Kuparinauhat, joista hahmot on tehty kuin anatomiset mallinuket, lisäävät liukuvan liikkeen ja vedenalaisten heijastusten tuntua. Kokonaisuus on eräänlainen kolmiulotteinen luonnollista kokoa oleva graafinen piirros, mitä tyylikkäintä veistoksellista akrobatiaa, uusi muoto ikivanhoista perinteistä, joita olisi arvostettu sekä hellenismin että barokin aikakaudella." Näin totesi Göran Schildt Hiltusen teoksesta.

Veistos paljastettiin Uimahallitalon puistikossa Tampereen päivänä 1.10.1962. Vesialtaan ja lasiputkirivistön oli suunnitellut arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Putkissa virtaavan veden ja valaistuksen oli tarkoitus antaa vaikutelma, että uimarit ovat veden alla. Sittemmin teoksen ympäristö muuttui ja putkiston rikkoonnuttua teos siirrettiin puistikosta pois. Vuonna 1986 teos sijoitettiin Tampereen pääkirjaston sisäänkäynnin yhteydessä olevaan vitriiniin.  

Veden alla

Miten tuo hahmojen asettelu näyttää niin tutulta?

Torni

Astro-teologia - osa 23: Kirkot itä-länsi-suunnassa

Jos katsoo suomalaisten kirkkojen asemointia kartalla, voi nähdä toistuvan kaavan. Hyvin monet kirkot on rakennettu itä-länsi-suunnassa. Hyvin monessa kirkossa sisäänkäynti on läntisellä puolella ja alttari itäisellä puolella.

Kirkot jaetaan muotonsa perusteella kahteen ryhmään, keskuskirkkoihin ja pitkäkirkkoihin. Keskeiskirkot ovat symmetrisiä, muodoltaan pyöreitä, neliömäisiä, monikulmaisia tai ristinmuotoisia. Pitkäkirkot ovat epäsymmetrisiä, yleensä pitempiä itä-länsi -suunnassa. Kirkon pääsisäänkäynti on yleensä sijoitettu rakennuksen länsiseinustalle sillä alttari sijaitsee itäpuolella. (Wikipedia)

Miksi? Miksi juuri itä-länsi-suunnassa? Miksi alttari sijoitetaan aina itäiselle puolelle?

Helsingin tuomiokirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkko itä-länsi-suunnassa

Koska astro-teologia.

Esoteerisella tasolla kristinusko on Aurinko-kultti - tai tarkemmin ottaen Aton-kultti (sen yksi versio). Kirkko ei tätä tietenkään seurakuntalaisilleen kerro, vaikka kristinuskon symboliikka on täynnä aurinkoviittauksia. Katsokaa kirkkojen symboliikkaa, kristillistä taidetta, Raamatun lukuisia aurinkoaiheisia vertauskuvia ja kirkon johtajien asusteita. Ette voi olla näkemättä aurinkosymboliikkaa. Jopa Jeesuksen nimi on kopioitu varhaisemmalta irlantilaiselta aurinkojumalalta.

Kuopion tuomiokirkon alttari ja nouseva aurinko

Paavi ja aurinko

Jeesus on aurinko

Piispa ja auringot kaavussa ja sauvassa

Saarnatuoli ja auringot

Aurinko-kulttien ikivanhan perinteen mukaan aurinkoa palvotaan aamulla Auringon noustessa. (Tämän takia kristilliset jumalanpalvelukset ovat yleensä aamulla.) Perinteen mukaan palvontarituaalit suoritetaan aina kasvot kohti itää - eli ilmansuuntaa, josta Aurinko nousee. 

Sama perinne elää edelleen. 

Jumalanpalvelus ja itään katsovat seurakuntalaiset

Atlas-tyttö

Tampereen Marianpuistossa on Essi Renvallin vuonna 1954 valmistunut veistos Atlas-tyttö. Tampere.fi kertoo:

Veistos esittää nuorta lyhythihaiseen leninkiin pukeutunutta naista seisomassa jalustalla kultasandaaleissaan. Vasemmassa kädessään hänellä on puola, josta ohut kultalanka johtaa koholla olevaan oikeaan käteen. Naisella on kullattu riipus kaulassaan.

Atlas on satiinipohjainen kangassidos, jota käytetään lähinnä vuorisilkissä. Atlas on ollut myös Suomen Trikoo Oy:n virallinen tuotemerkki vuosina 1913-1960.
Suomen Trikoo Oy lahjoitti veistoksen kaupungille yhtiön 50-vuotisen toiminnan muistoksi. Teos sijoitettiin Mäntypuistoon, jolloin se jäi yhtiön kolmen tehtaan muodostaman kolmion keskelle. Suomen Trikoolla oli tehtaat Pyynikillä, Satamakadulla ja Onkiniemessä. Atlas-tyttö paljastettiin 12.11.1954. 

Atlas-tyttö

Vai olisiko kyseessä sittenkin jumalatar Athene?

Athene Helsingin Aleksanterinkadulla

Athenesta ja hänen merkityksestä "Eliitille" enemmän kirjoituksissa Kehruu ja Metsästys, Ateena ja Athene ja Runebergin patsas.

Mielenkiintoinen "sattuma" myös sekin, että Atlas-tyttö seisoo kuution päällä. Kuution symboliikasta vapaamuurarikontekstissa enemmän kirjoituksessa Askaisten Ritaripuisto. Kuution yhteydestä jumalatartraditioihin kirjoituksessa Kaaba.

Kehruu ja Metsästys

Päivitetty 6.2.2023.

Helsingin Aleksanterinkatu 13:n julksivulla on Robert Stigellin vuonna 1900 valmistunut veistos Kehruu ja Metsästys. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo:

Julkisivun veistokset laati Robert Stigell. Kehruu ja Metsästys -aiheiset, pronssiinvaletut veistokset kuvaavat kahta puolialastonta naista, joista toisella on käsissään metsästyksessä tarvittavat keihäs ja köysi, toisella villanyytistä figuurin sormien lävitse kehräytyvää lankaa. Veistokset liittyvät talon funktioon liiketalona, käsityöläisyyteen ja elannonhankkimiseen. Toisaalta patsaat ovat aiheeltaan muunnelmia Antiikin taruston jumalattarista Artemiista, joka oli loistava metsästäjä ja kaikkien metsästäjien suojelija sekä Athenesta, käsitöiden ja käytännön taitojen, tieteiden sekä viisauden jumalattaresta.

Stigell oli renessanssin ja siihen liittyvän realismin edustaja Suomalaisessa kuvanveistossa. Pietarissa kivenhakkaajaksi opiskellut ja opintojaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä Rooman San Lucan akatemiassa ja Pariisin Ecole des Beaux-Arts:ssa jatkanut taiteilija loi useita julkisivuveistoksia, joista mainittakoon Vanhan ylioppilastalon Ilmarinen ja Väinämöinen sekä Vakuutusyhtiö Kalevan talon Atlantit. 

Kehruu ja Metsästys

Museon esittelykirjoitus on siitä harvinainen, että siinä ei yritetä peitellä patsashahmojen mytologista alkuperää. Esittelyssä jopa myönnetään, että toinen patsaista on Aton-kultin ja erityisesti Illuminatin suosima jumalatar Athene, joka on Atonin mukaan nimetyn kaupungin, Ateenan, suojelijajumalatar. (Athenesta enemmän kirjoituksissa Ateena ja Athene ja Runebergin patsas)

Veistokesen symboliikassa on kuitenkin taso, jota museon esittelykirjoitus ei kerro. Patsaiden välissä oleva koristeellinen reliefi kätkee Atheneen ja Artemikseen liittyvän hienovaraisen vihjeen: Reliefissä on kilpi, jossa on katunumero 13 suuren N-kirjaimen sisällä. (Luku 13 on atonisteille ja vapaamuurareille merkityksellinen luku. Lue: Founding Fathers)

13 ja N - reliefissä on myös todella monta "kolmen ryhmää"

Kreikkalaisten jumalattarien, Athenen ja Artemiin, keskellä oleva suuri N-kirjain on viittaus egyptiläiseen jumalattareen Neith, johon sekä Athene että Artemis osittain perustuvat. Athene oli mm. kudonnan jumalatar. Artemis oli mm. metsästyksen jumalatar. Näitä kahta jumalatarta vanhempi egyptiläinen Neith oli sekä kudonnan että metsästyksen jumalatar.

"Egyptin suistoalueella", Kritias kertoi, "missä Niili jakaantuu suuhaaroihin on piirikunta nimeltä Saitikos. Alueen suurin kaupunki on Sais, josta kuningas Amasis oli kotoisin. Kaupungin suojelusjumalana oli eräs jumalatar, jota egyptiläiset kutsuivat nimellä Neith, helleenit taas Athene. Asukkaat sanoivat olevansa ateenalaisten lämpimiä ystäviä ja jollakin tavoin heidän kaltaisiaan." - Platon (Timaios)

Neith

Neith on atonistiselle "Eliitille" merkityksellinen jumalatar, koska Neith oli atonistien kantaisien, Hyksos-kuninkaiden, hallitsemassa Ala-Egyptissä palvottu jumalatar. Neith oli myös sodan jumalatar, joten ei ihme että hän oli korkeassa arvossa sotaisten Hyksojen keskuudessa.

Neith oli "Red Lady", jonka tunnuksena on punainen väri, kilpi ja kaksi nuolta. "Eliitin" pankkibisnestä pyörittävän Rothschildin suvun nimi on suomeksi "punainen kilpi". Kas kummaa, suvun vaakunassa on punainen kilpi ja nuolia. (Vaakunasta enemmän kirjoituksessa Kokoomus.)

Rothschild-vaakuna: punainen kilpi ja nuolet

Matrix ja "Red Lady" - punaisen jumalattaren teemaa on käytetty monessa elokuvassa

"Minerva (=Athene) is a "rebel" goddess who assisted Prometheus to steal the heavenly fire. Her origin lies with the most ancient Egyptian goddess Neith, the "Red Queen." The red shield and arrows that appear on the Rothschild family crest allude to Neith, who was transmogrified into Pallas-Athena or Minerva." - Michael Tsarion

Illuminatin jäseniä kutsutaan nimellä "Minervals", jolla viitataan Neithiin pohjautuvaan Athene-jumalattareen. Athenen tunnus on pöllö - symboli jota "Eliitti" käyttää hyvin paljon eri yhteyksissä. 

"... the members of the Illuminati referred to themselves as "Minervals," after the goddess Minerva. One of Minerva's mascots was the owl, the bird that hunts at night and sees what is invisible to those who dwell in the light of day." - Michael Tsarion

Rothschildin suku ei ole ainoa punaista kilpeä käyttävä porukka. Kyseinen symboli on myös Maltan ritarien tunnus. 

"The emblem is the symbol of the Order of Malta’s medical and humanitarian activities worldwide. [Tyypillinen eksoteerinen selitys] It is a red shield with a white, eight-pointed cross (as described in Article 242 of the Order of Malta’s Code)." [lähde]

Neithin nimi kirjoitettiin myös muodossa Net, "verkko". Verkkokuvio on osa "Eliitin" symboliikkaa, vaikka se ei symbolina olekaan sieltä tunnetuimmasta päästä.

Verkkokuvio dollarin setelissä

Toisella tasolla verkko kuvaa symbolina myös "vallan verkkoa", eli lukuisista "Eliitin" hallitsemista organisaatioista koostuvaa valtakoneistoa.

Lontoon kuuluisan Freemason's Hall -temppelin sisäänkäynnin pylväiden yläpuolella on paljonpuhuvat kuvat maapallosta, joka on kiedottu verkkoon.

Lontoon Fremason's Hall ja maapallo kiedottuna verkkoon

Neithillä on yhteys vapaamuurareihin myös puolisonsa kautta. Egyptiläisen mytologian mukaan Neithin puoliso oli rakentajien ja käsityöläisten jumala Ptah, joka oli sekä arkkitehti että luojajumala. Hän oli ikään kuin "ensimmäinen vapaamuurari" ja epäilemättä esikuva vapaamuurarien jumalalle, josta he käyttävät nimeä Universumin Suuri Arkkitehti (Great Architect of the Universe). Vapaamuurari Charles Webster Leadbeater kirjoitti kirjassaan Glimpses of Masonic History seuraavasti:

"Ptah was the Master Architect of the Universe, the Holy Spirit who is the Creative Fire of God; He was the celestial worker in metals, and the chief smelter, caster and sculptor of the Gods, the skilful Craftsman by whom the design for every part of the framework of the world was made." - Charles Webster Leadbeater (Glimpses of Masonic History)

Astro-teologia - osa 22: Kristus

Päivitetty 9.9.2016.

Kristinuskossa Jeesusta kutsutaan kristukseksi. Miksi? Mitä sillä tarkoitetaan? Mikä on tuon sanan alkuperä?

Jeesus Kristus ja hierofantin kolme sormea

Nimi Jeesus on peräisin irlantilaisesta druidismista. Muinaisirlantilaisessa mytologiassa, kauan ennen kristinuskoa, oli auringonjumala nimeltä Esus (kirjoitetaan myös muodossa Hesus, Hesu, Esa, Iesa, Yesu, Jesu). Jeesus (Jesus, Hesus) on nimenä suora kopio irlantilaisen mytologian Esus-jumalasta.

"When Christianity preached Jesus as God, it preached the most familiar name of its own deity to Druidism; and in the ancient British tongue 'Jesus' has never assumed its Greek, Latin, or Hebrew form, but remains the pure Druidic 'Yesu'." - Fredrick Haberman (Tracing Our Ancestors)

Jeesus ja Esus olivat molemmat auringonjumalia. (Aiheesta lisää kirjoituksissa Neitsyestä syntynyt, Kuolleista noussut, Lucifer, Eläinrata ja luku 12, Puuseppä ja Pyhät puut.) Mytologioiden mukaan molemmat olivat myös puuseppiä ja kuolivat ristiinnaulittuna. Mytologioiden yksityiskohtien yhteneväisyys on ilmeinen.

Esus - "puuseppä"

"As late as the fifth and sixth centuries, the words "Our Lord, the Sun" were used by the Christians in their prayers. This same phrase was also used in the liturgy until altered later into "Our Lord, the God"." - Bozena Brydlova (Io Unveiled) 

Sana kristus (engl. christ) on myös peräisin druidismista. Druidismin Aurinko-kultin ylipapit kantoivat titteliä christos tai crios. Jälkimmäinen oli myös Esusin "titteli". (Jeesus Kristus = Esus Crios) Sana crios tarkoittaa ympyrää ja ristiä - tuttu näky Irlannissa. (Lue myös: Ristin alkuperä.)

Kristiunskon irlantilaisista juurista (Culdean Order) enemmän kirjoituksessa Temppeliritarien synty.

Ns. kelttiläinen risti - crios

"The Irish solar king was known as Iesa or Essa (also Esus, Esa, Esu, or even Hesu and Jesu). The word deus meaning "god" is but one of many that derives from this ancient name. During their rites, the Druids would find a tree in the shape of a cross, or would lop off the branches of a specifically chosen oak to make a cruciform. Upon this tree the name Hesus was usually inscribed.

The party of Druids present at the ceremony of Iesa would face Eastward toward the rising of the sun and sing hymns and chant to the new-born son of the sun. The very word east comes from his name. It was only after later mythmongers assimilated the custom and made a travesty of it that a physical man would appear hanging in pain from a tree, or was said to have been in the presence of god at a burning bush. 

The T-shaped tree represented the Tinne and Tau letter of the sacred alphabets, and it connoted ending and rebirth. The letter "T" served the same meaning as the Greek Omega. Christ, who is associated with this letter, is based on Iesa (Esus) who was, in previous ages, associated with the letter Tau, the hierogram of which was the tree or cross. Christ suffering on the Cross." - Michael Tsarion (Irish Origins of Civilization)

"The Christian religion is a parody on the worship of the Sun, in which they put a man whom they call Christ, in the place of the Sun, and pay him the same adoration which was originally paid to the Sun." - Thomas Paine 

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.

"Esus was a crucified god, depicted suspended in the air with arms outstretched. His body was pierced with a spear and his spilt blood rejuvenated the earth." - Michael Tsarion (Irish Origins of Civilization)

Jeesuksen kyljen puhkaisu - suora kopio irlantilaisesta Esus-myytistä

Sanalla kristus on yhteys myös muinaiseen Egyptiin. Faaroiden voitelussa käytetty krokotiilinrasvasta (messeh -> messias) tehty öljy oli nimeltään chrism. Tässä kontekstissa sanat kristus ja messias tarkoittavat samaa asiaa - "voideltu". (Aiheesta enemmän kirjoituksessa Messias.)

Nimeä chrism käytetään vielä nykyäänkin kristillisten rituaalien pyhästä öljystä, vaikka sitä ei enää krokotiilinrasvasta tehdäkään.

Pappi siunaamassa chrism-öljyä

Sana kristus variaatioineen levisi druidsmin mukana moneen kulttuuriin. 

"The son of Poseidon and Meduse was called Khryst and the priests of Apollo were known as Khyrstes. In fact, the word Kristo and its derivations Krst, Krist, Kristo, Khyst and Krish-na, all appeared in every ancient religious system and showed the original Kristo concept believed to be the personal and invisible mediator and guide between God and everything spiritual in man. The Krist concept has been an ancient religious tradition continually suppressed by the Catholic churc through the centuries." - Tony Bushby

Astro-teologia - osa 21: Messias

Kristinuskossa Jeesusta kutsutaan messiaaksi. Miksi? Mitä tuo sana oikeastaan tarkoittaa? Mistä se on peräisin?

Jeesus, messias

Muinaisen Egyptin Tähdistö-kultin papiston tunnuksena käytettiin krokotiiliä ja krokotiilipäistä jumalaa nimeltä Sobek. Sobek ja krokotiili edustivat aikanaan Lohikäärmeen tähdistöä (Draco). (Myöhemmin tunnus vaihtui krokotiilistä käärmeeseen ja lohikäärmeeseen.)

Sobek 

Sobek oli äitijumalatar Taurtin suojelija - vertauskuva kahden vierekkäisen tähdistön välisestä suhteesta. 

Draco (Sobek) ja Ursa Major (Taurt)

Sana messias tarkoittaa suomeksi "voideltu". Voiteleminen oli muinaisessa maailmassa yleinen tapa vihkimysrituaalien yhteydessä. Hallitsijat ja uskonnolliset johtajat on voideltu tehtäviinsä hyvin kauan hyvin monessa kulttuurissa. Traditio on peräisin muinaisesta Egyptistä.

Voitelurituaalin egyptiläiset juuret näkyvät sanan messias (engl. messiah) etymologiassa. Kun faarao voideltiin tehtäväänsä, voiteluun käytettiin öljyä, joka tehtiin krokotiilinrasvasta. Krokotiilinrasvaa kutsuttiin nimellä messeh. 

Mistähän tuo sana messias on peräisin? Valtava mysteeri.

Messias, "voideltu", ja faaraoiden tunnus käyräsauva

Faaraon voitelu

Samuel voitelee Daavidin

Fredrik I ja voitelurituaali

Jos kristityt pitävät Jeesusta jumalana, ja Jeesus on messias ("voideltu"), miten kristittyjen alitajunta näkee "voidellut" kuninkaalliset? Kuka uskaltaa vastustaa jumalaa?

Kevät

Tampereen Pyynikin kirkkopuistossa sijaitsee Väinö Rautalinin vuonna 1937 valmistunut veistos Kevät. Tampere.fi kertoo:

Veistos kuvaa neljää alastonta poikaa käsi kädessä tanssimassa piirissä. Teos on sijoitettu pyöreälle jalustalle vesialtaan yläpuolelle. Vesi suihkuaa piirin keskeltä ja lasten jaloissa olevien neljän sammakon suusta kastellen tanssivat lapset. Lempääläläistaiteilijan tytär on ollut lapsifiguurien mallina.

Aleksanterin kirkon edustalla oleva suihkukaivoveistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja se paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937. Vuonna 2008 suihkulähde sai lasisen, valaistun talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe. 

Kevät

Patsaan esoteerinen symboliikka aukeaa tutkimalla sammakon symboliikkaa.

Muinaisessa Egyptissä sammakkojumalatar tunnettiin nimellä Heqet. Hän oli synnyttämisen ja hedelmällisyyden jumalatar. Heqetiä palvomalla varmistettiin perheonni.

Heqet

Veistos esittää tarotin perheonnen korttia Maljojen X.

Kevät:

1. Veistos on suihkulähde.
2. Veistoksessa on sammakoita.
3. Veistoksessa on piirileikkiä tanssivia lapsia.
4. Ihmishahmoja on neljä.
5. Aurinkoisena päivänä veistoksen vesisuihkuissa voi nähdä sateenkaaren.

Maljojen X:

1. Maljat edustavat elementtiä vesi.
2. Kortti edustaa muun muassa teemaa perheonni. Egyptissä perheonni varmistettiin palvomalla sammakkojumalatarta.
3. Kortin lapset tanssivat piirileikkiä.
4. Ihmishahmoja on neljä.
5. Kortin kymmenen maljaa muodostavat sateenkaaren.

Maljojen X