Narrit taiteessa - osa 8: Kaarina Maununtytär

Suosittelen lukemaan ensin kirjoitukset Kullervon kirous ja Ihmeellinen Joosef.

Mika Waltari ja vapaamuurarien "leijonan tassu"

Mika Waltarin vuonna 1942 valmistunut romaani Kaarina Maununtytär jatkaa samaa esoteerisen symboliikan teemaa kuin Ihmeellinen Joosef.

Vapaamuurareihin kuuluneilla taiteilijoilla on tapana kätkeä teoksiinsa esoteerisia aiheita, kuten astrologiaa tai tarotia. Tässä suhteessa Mika Waltari ei ole poikkeus. Kaarina Maununtytär on teoksena hyvä esimerkki tarot-teemojen käytöstä kirjallisessa taiteessa.

Kirja kertoo Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja hänen puolisonsa Kaarina Maununtyttären tarinan. Tarinan kantavina teemoina ovat muun muassa Eerikin tasapainottomuus ja vainoharhaisuus sekä hänen ongelmallinen suhteensa Ruotsin juonittelevaan aatelistoon.

Kirjan alussa on kohtaus, jossa Eerik keskustelee opettajansa ja henkilääkärinsä Dionysius Beurreuksen (mielenkiintoinen nimivalinta) kanssa. Beurreus on astrologian mestari, ja tulkitsee tähtien asentoja kuninkaalleen. Hän tutkii astrologisia karttojaan ja laskelmiaan huolestuneesti, ja toteaa Eerikille:

"Valtaasi ja henkeäsi väijyy kultatukkainen mies."

Tämä ennustus on tarinan suuri mysteeri, jonka Eerik haluaa kuumeisesti ratkaista. Kuka on tuo kultatukkainen mies?

Vastaus Eerikin mieltä painavaan kysymykseen ei ole mitenkään yksiselitteinen, koska kultatukkaista miestä ei voi yksilöidä yhteen henkilöön. Lukijalle esitetään useita Eerikin valtaa uhkaavia kultatukkaisia henkilöitä, jotka ovat kaikki osaltaan toteuttamassa kuninkaan valtaa uhkaavaa ennustusta.

Kirjan esoteerinen symboliikka antaa kultatukkaisen miehen mysteerille oman mielenkiintoisen lisämausteensa. Symboliikassa kultatukkainen mies tarkoittaa tarotin Narria.

Narri

Narri on tarotin "päähenkilö", samalla tavalla kuin Eerik on tämän kirjan päähenkilö (Kaarinan lisäksi). Tästä näkökulmasta kultatukkainen mies on Eerik itse. Hänen oma vainoharhaisuutensa ja tasapainottomuutensa on lopulta hänen valtansa suurin uhka.

Waltari alleviivaa Eerikin "narrimaisuutta" sivulla 144 (10. painos) näin:

"Hänen aavistuksensa vahvistaa kuninkaan kiire, sillä kuningas sysää Herculeen kovakouraisesti sivuun ja törmää huoneesta omiin jalkoihinsa kompastellen kuin hupsu, rakkauden sokaisema narri ainakin."

Toisaalta kuninkaan valtaa uhkaa toinenkin narri, hovinarri Hercules, joka on omalta osaltaan edesauttanut Eerikin vainoharhaisuuden syntymistä omilla kujeillaan.

"Herculeen ruumis on kohonnut kellumaan limaisessa vedessä ja on kuin hän kuolemassa virnistelisi voitonriemuisesti haudatessaan kyttyräisen kääpiöruumiinsa mukana oma kammottavan salaisuutensa. Sillä salainen vihamies on poissa linnasta. Kukaan ei enää karistele olkia käytäviin, joita pitkin kuningas kulkee, kukaan ei kätke vuoltuja keppejä ja noidantietoa tuntevaa kauhistavia esineitä kuninkaan käyttämiin huoneisiin, ja myös valtikan jalokivet ovat turvassa aarrekammion vahvojen lukkojen takana." (sivu 260)

Kirjassa on toki muitakin viittauksia tarotiin. Esimerkkejä:

Kuninkaan astrologi Beurreus on "tähtien sanansaattaja", eli Ylipappi:

"Uskollinen Beurreus istuu yhä laskelmiensa ääressä horoskooppikaava edessään, samettibaretti oppineen päänsä verhona. Eerikin syntymän tähdet hän on yhä uudelleen merkinnyt Eläinradan huoneisiin, niiden asemia hän on vaihtanut arvailujensa mukaan kaikkien tietojen perusteella yrittäen päästä yhä lähemmäksi syntymähetkeä, sillä taivas on ollut oikullinen, levoton ja uhkaava silloin ja tähtien asentojen oikea tulkinta merkitsee kysymystä minuuteista, niin, kenties silmänräpäyksistäkin." (sivu 26)

Ylipappi 

Eerikin isän, kuolleen kuninkaan, vanha sihteeri edustaa korttia Erakko:

"Sivupöydän ääressä istuu mustassa surupuvussaan vanha sihteeri yhä tarkastaen loppumattomia laskuja ja tilityksiä. Vilusta sinisin, nivelistä muhkuraisiksi kylmettynein sormin hän piirtelee yhä numeroita muistiin ja suorittaa yhteenlaskuja, huulet liikahdellen ja itsekseen mutisten. Harmain, hapertunein aivoin hän laskee laskemistaan yhä valmiina minä hetkenä hyvänsä kuulemaan tutun, äkeän ärähdyksen ja kiivastuneen voimasanan kuninkaan ison pöydän äärestä. Vuosikymmenestä toiseen hän on istunut samassa paikassa samojen vuodesta toiseen toistuvien laskujen ja tilitysten ääressä ajattelematta enää nimitysten ja numeroiden sisällystä, vain uskollisena ja erehtymättömänä koneena laskien yhteen numeroita." (sivu 13)

Erakko

Kohtuullisen selkeä viittaus korttiin Miekkojen ässä:

"Ruotsin kuninkaankruunu keinuu hänen miekkansa kärjen varassa." (sivu 305)

Miekkojen ässä

Gert Cantorin ulkonäön kuvaus viittaa korttiin Kuu:

"Kauas jälkeen jääneenä juosta läähättää torille myös kuukasvoinen Gert Cantor." (sivu 41)

Kuu

Waltarin kirjoissa toistuu hyvin usein kortti Kohtuus, jonka historiallinen tausta liittyy viinin sekoittamiseen.

"Illan lähestyessä, kantaessaan kaapeista esiin parhaita juoma-astioitaan, sekoittaessaan viinejä ja maustaessaan niitä astioissaan hän yhä uudelleen varoittelee Kaarinaa." (sivu 51)

Kohtuus

Hovinarri Hercules antaa Kaarinalle lempinimen Kaarina Kuuntytär - viittaus korttin Ylipapitar.

Ylipapitar

Eerikin neuvonantaja Yrjänä Pietarinpoika uhraa itsensä toivottomassa piiritystilanteessa - viittaus korttiin Hirtetty:

"Luovuta minut! Mitä merkitsee Yrjänä kunniaton - Yrjänä verikoira - kunhan vain kuningas pelastuu!" (sivu 247)

Hirtetty

Kun Yrjänä on luovutettu Eerikin vihollisille, häntä kidutetaan teilauspyörässä - viittaus korttiin Kohtalonpyörä.

Teilauspyörä

Kohtalonpyörä