Katsokaapa tätä Pampersin mainoskuvaa:
Jälleen FBI:n raportista löytyvä pedofiilisymboli, jossa on kaksi sisäkkäistä sydäntä (pieni vihreä suuren keltaisen sisällä). Ja jälleen samassa kuvassa puolialastoman lapsen kanssa.
"The GirlLover logo (GLogo) depicted below is a small heart surrounded by a larger heart, which symbolizes a relationship between an adult male or female and minor girl." [FBI:n raportista]
Bonuksena on vielä kaksi perhosta, joista on myös maininta samaisessa FBI:n dokumentissa ja sydämen kuvaaminen "Eliitin" symboliikasta tuttuna akhet-symbolina, joka kuvaa horisontista nousevaa aurinkoa. (Aiheesta enemmän kirjoituksessa Ilmatar ja sotka, esimerkeissä mm. Obaman vaalikampanjan logo)
 |
| Vapaamuurarisymboliikkaa: aurinko horisontissa |
Ja miten sattuikin, että Pampers tekee yhteistyötä lastensuojeluorganisaation kanssa. Täsmälleen sama kaava kuin kahdessa edellisessä tapauksessa:
Tällä kertaa kumppanina on UNICEF, joka on YK:n alainen järjestö. Siis sen saman YK:n jonka logoon on piilotettu näistä pedofiilisymboleistakin tuttu vapaamuurarien luku 33. (YK:sta enemmän kirjoituksessa Yhdistyneet kansakunnat.)
https://www.unicef.org/corporate_partners/index_pampers.html
Näiden kahden yhteistyömateriaaleissa korostetaan oikein urakalla tätä kahden sydämen teemaa. Huomatkaa miten puun lehdet koostuvat sydänpareista, joista toinen on suurempi ja toinen pienempi.
 |
| YK:n logo ja luku 33 |
Vieläkö tekee mieli ryhtyä UNICEFin kuukausilahjoittajaksi?
Tv:stä tuli ko. firman mainos, katso logo.
VastaaPoistahttp://www.nutriciababy.fi
Niinpä niin. Ja sama pulju tukee Ensi- ja turvakotien toimintaa.
PoistaJännästi tämä sama kaava toistuu uudestaan ja uudestaan.
Kiitos vinkistä.
Tämä on aivan järkyttävää...
VastaaPoista"Eihän tuollainen sydänlogo nyt voi mitenkään liittyä pedofiliaan..."
VastaaPoistahttps://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/21730791_10155035669496267_7389778107216568579_n.jpg?oh=3ee11ada40c5a3ec53e7d4d336f92bdc&oe=5A4C0EFA
Olen tässä 2 vuotta tutkinut aktiivisesti kaikkea "eliittiin" liittyvää, ja vituttaa suoraan sanottuna kun näyttää ihmisille tällaisia ilmiselviä asioita, niin saa tyyliin ite vaan vittuilut että on foliohattu päässä
PoistaNiinpä, join the club: https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/3pqr7z/eliitin_esoteeriset_symbolit_cheek_ja_symboliikka/
PoistaMutta sillä tavalla kognitiivinen dissonanssi toimii. Siinä ei auta ilmiselvyyksien selittäminen tai faktojen esittäminen, koska kognitiivisen dissonanssin lauetessa ihminen itse asiassa takertuu valheelliseen uskomukseensa vain entistä tiukemmin.
Jos haluaa saada muut ihmiset avaamaan silmänsä, huonoin vaihtoehto on "tunkea faktoja naamalle" tai ryhtyä "saarnamieheksi". Siitä ei ole mitään hyötyä, päinvastoin.
Jos nyt välttämättä haluaa käyttää energiaansa tuollaiseen, toimivampi tapa on käyttää huumoria. Esimerkiksi satiiri on yksi erittäin toimiva keino. Kun näyttää ihmiselle hänen oman uskomuksensa järjettömyyden tai epäloogisuuden huumorin kautta, hänen on helpompi kestää se kognitiivisen dissonanssin aiheuttama psyykinen kipu. Mutta se on vaativa taitolaji, koska tällainen huumori pitäisi osata tehdä niin, että nolatuksi ei tule itse ihminen, vaan se valheellinen uskomus. Heti kun asiat otetaan henkilökohtaisesti, puolustusmekanismit laukeavat välittömästi.
Hyvä video aiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=2jyY6rqP_3Q
Erittäin hyvin sanottu. Lopetin justiinsa tuon kaikille paasauksen, ja selitän vain niille tuttaville ja kavereille jotka kysyy suoraan jotaki asiaa. Pitää myös osata olla ottamatta asioita "liian vakavasti", vaikka kyseessä on aivan helvetin sairaita asioita jotka voi aivan helposti todeta tosiksi. Yksi tuttava on sortunut justiinsa näihin 2 virheeseen, ja se alkaa näkyä jo mielenterveydessä. Olen kuitenkin onneksi onnistunut ohjaamaan häntä parempaan suuntaan.
PoistaYksi suuri ongelma tosiasioiden hyväksymisessä liittyy sellaiseen psykologiseen ilmiöön, jossa _valtio_, sen edustajat, auktoriteetit ja instituutiot jne edustaa ihmisten psyykeessä "vanhempia".
PoistaMeidät ohjelmoidaan jo lapsesta saakka siihen, että fyysisten vanhempiemme lisäksi meillä on instanssi, valtio, joka toimii vanhemman lailla ja täyttää monilta osin elämässämme vanhemman roolin. Meillä on valtion koulutusjärjestelmä, joka "kasvattaa" (ohjelmoi) meidät "oikeanlaisiksi". Meillä on valtion terveyspalvelut, jotka "pitävät meistä huolta". Meillä on valtion järjestyksenpito (poliisi, oikeuslaitos), joka kertoo mitä saa ja mitä ei saa tehdä, ja ylläpitää kuria ja järjestystä. Meillä on valtion media, joka kertoo mikä on "totta" ja miten asioista pitäisi ajatella.
Tosiasiassa tämä "valtio-vanhempi" on elämässämme huomattavasti suuremmassa roolissa kuin omat vanhempamme. Emme vain kiinnitä siihen huomiota. Valitettavan usein on jopa niin, että valtio on ainoa vanhempamme. Isämme ja äitimme saattavat kyetä tarjomaan meille vähimmäistarpeemme, kuten ravinnon, asunnon, vaatteet ja paikasta toiseen liikkumisen. Tämä ei kuitenkaan ole vanhemmuutta psykologisessa mielessä. Vanhemmilla on lapsen huolehtimiseen liittyviä velvollisuuksia, mutta ei velvollisuutta olla psykologisessa mielessä isä tai äiti. Ja kun katsoo ympärilleen, juuri tähänhän "Eliitin" luoma valtiokonsepti pyrkiikin: "Huolehtikaa te lastenne perustarpeista, me huolehdimme heidän vanhemmuudestaan."
Psykologinen vanhemmuus vaatii vähintään kahta asiaa: 1) voimavaroja ja 2) omaa psykologista aikuistumista. Kuinka monella isällä ja äidillä on nämä kaksi asiaa?
Lasten kasvattaminen on aivan järkyttävän kuluttavaa hommaa. Katsokaa pienten lasten vanhempia ja miten loppu he ovat. Jokainen meistä on joskus nähnyt sen isän tai äidin tyhjän katseen, kun heidän lapsi huutaa ja parkuu jossain julkisella paikalla. Se näyttää usein siltä kuin tämä vanhempi ei edes huomaisi lapsensa huutamista. Miten voi olla vanhempi, jos voimavarat on loppu?
Toisaalta, miten voi olla vanhempi, jos ei ole itse aikuistunut? Aikuisuus ei ole sitä, että tulee täysi-ikäiseksi. Kuinka moni vanhemmaksi tullut on tosiassa käynyt läpi oman aikuistumisprosessinsa? Miten psykologisessa mielessä lapsen tasolle jäänyt voisi kyetä psykologiseen vanhemmuuteen?
Kun päädymme tilanteeseen, jossa psykologinen vanhemmuus jää valtiolle, alamme huomaamattamme pitää valtiota, sen instansseja ja auktoriteetteja isä- ja äitihahmona. Ajatus, että isämme tai äitimme (poliitikot, virkamiehet, lääkärit, poliisit, tuomarit, opettajat, toimittajat, kenraalit...) voisi toimia meidän selkämme takana meille haitallisella tavalla, tai että isämme tai äitimme kykenisi hirvittävään julmuuteen, on äärimmäisen tuskallinen ajatus. Tämä psykologinen kipu on usein mielelle liian suuri käsiteltäväksi. Tästä seuraa koginitiivinen dissonanssi, jossa ihminen usein kieltää tosiasiat ja lujittaa uskoaan "hyväntahtoiseen" vanhempaansa vielä entistäkin kovemmin.
Tässä tilanteessa tosiasioiden hyväksyminen tarkoittaisi isän tai äidin kuolemaa, hylätyksi tulemista, orvoksi jäämistä. Kuinka monella on vahvuutta kestää siitä aiheutuva kipu?
Confronting Cognitive Dissonance:
https://www.youtube.com/watch?v=do6o57N_SVA
EXCLUSIVE: Top UNICEF children's rights campaigner - who led UK's anti-smacking campaign - is jailed for rape of boy, 13, in latest charity sex scandal
VastaaPoistahttp://www.dailymail.co.uk/news/article-5399247/UNICEF-kids-rights-campaigner-jailed-rape-boy-13.html
Näitä tulee esiin nyt melkoisella tahdilla. UNICEF, Punainen risti, Pelastakaa lapset... Kaikki niitä samoja organisaatioita, joiden yhteyttä pedofiilisymboliikkaa käyttäviin yrityksiin käsiteltiin tässä blogissa jo noin vuosi sitten. Kylläpä käy sattumia tiuhaan tahtiin.
Suomalaisen median seuranta näiden hyväntekeväisyysjärjestöjen edustajien puuhista jää tasolle "seksiskandaali" ja "käyttivät prostituoituja". Sanaa "pedofilia" vältellään aika tehokkaasti.