Ajanjumalan vanki

Valkeakosken Visavuoren museosäätiön ylläpitämässä Emil Wikströmin ateljeekodissa on Wikströmin vuonna 1897 valmistunut veistos Ajanjumalan vanki.

Serlachius.fi kertoo:

Puksipuisessa veistoksessa Ajanjumalan vanki (1897) parrakas, linnunjalkainen ja pömppövatsainen hirviö tarttuu irvistellen kallioon kahlitsemansa alastoman neidon hiuksiin. Nainen on kohottanut kätensä rukoukseen ja tähyää ylös taivaisiin. Nainen on henkisyyden vertauskuva - selässä hänellä on pienet siivet.

Taiteilijan ateljeekodin Visavuoren museokokoelman symbolistisella teoksella Ajanjumalan vanki (1897) on ollut tärkeä merkitys Emil Wikströmille. Hän ei suostunut myymään veistosta, josta hän on kerran sanonut "se on nuoruudenaikojen teoksia ... olin silloin hyvin uskonnollinen, puoleksi teosofi". Kirjeessä 26.11.1896 Pekka Haloselle Wikström on kertonut hieman teoksesta:

"Yrittelen nyt sitä pientä ryhmää, johonka jo näit Visavuorella luonnoksen, saamaan esille puusta. Jos muistat niin olen siinä koettanut kuvata Järkeä sielua pitelemässä yhteiskunnan kultakalliolla; sitä kylmää, käytännöllistä, tervettä järkeä, joka kaiken punnitsee toimeentulon käytännöllisellä kultavaa'alla, joka on kaiken innostuksen ja rakkauden surma. Olen saanut Pukspumipuuta joka on sitkeätä ja tasaisen keltaista."

Kysymyksessä on siis materialismin allegoria. Veistos ei ole enää aivan siinä kunnossa kuin se oli alkujaan. Wikström kuvaili 7.1.1897 teostaan Gallénille: "Teen nyt puusta sitä Järjen ja Hengen ryhmää suurella nautinnolla. Sain buxbommia ja sen keltainen täyteliäs väri on kuin tuoresta ihoa. Järjen värjään sitte vähän tummemmaksi ja kultaan kallion". Kallion kultaus on poistettu veistoksesta, ja hirviön selästä puuttuvat tänään myös punaiset "rubiinit". Mammonan, materialismin ja järjen hirviön koholla olevia selkänikamia ovat koristaneet punaiset lasihelmet vielä Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Perimätiedon mukaan tällöin lasihelmiä luultiin arvokkaiksi, ja joku näyttelyvieras varasti "rubiinit".

Veistoksen idea on syntynyt talvella 1895 ennen Visavuoren tulipaloa, minkä jälkeen Ajanjumalan vanki sai uusia merkitystasoja. Wikström oli itse ajanjumalan vanki. Henkiset ja idealistiset ajatukset eivät voineet juuri saada olemassaolon taistelussa sijaa. Ajanjumalan vanki (1897) oli esillä Tukholman suuressa taide- ja teollisuusnäyttelyssä 1897, mutta Pariisin maailmannäyttelyn yhteydessä se sai uuden nimen Vaan päästä meidät pahasta. Tämä Isä meidän -rukoukseen liittyvä nimi oli käsitettävissä poliittisena allegoriana, jossa paha Venäjä ahdistelee vangittua Suomea. Parrakkaan ja kaljupäisen hirviön kasvoissa saattoi niin halutessaan nähdä kenraalikuvernööri Bobrikovin, joka oli myös parrakas, kaljupäinen ja pyöreäkasvoinen. Häneen personifioitui näinä aikoina pahuus - venäläistämispolitiikka.      

Ajanjumalan vanki

Kuten monet muutkin Wikströmin työt  (Elias Lönnrotin patsas, Snellmanin patsas, Lallukan hautamuistomerkki, Tukinuittaja, Kokko, hauki ja Ilmarinen), tämäkin veistos kertoo Wikströmin vapaamuuraritaustasta. Teos on Wikströmin oma versio vapaamuurarien symboliikkaan kuuluvasta teemasta Isä aika ja itkevä neitsyt (Father Time and the Weeping Virgin), jossa ajanjumala (Isä aika) pitää kiinni nuoren naisen (itkevä neitsyt) hiuksista.

Vapaamuurarisymboliikkaa: Isä aika ja itkevä neitsyt

Vapaamuurarisymboliikkaa: Isä aika ja itkevä neitsyt

Vapaamuurarisymboliikkaa: Isä aika ja itkevä neitsyt

Tämä vapaamuurarien kuvamotiivi, jota Wikström on omalla taiteellisella vapaudellaan versioinut,  kätkee sisäänsä hyvin mielenkiintoisen yksityiskohdan piilotettuna sen esoteeriseen symboliikkaan.

Isä aika on kreikkalaisen mytologian ajanjumala Kronos, joka edusti Saturnusta. Käsitteenä viikatetta kannatteleva Saturnus-Kronos-Isä aika tunnettiin mm. renesanssiajan taiteessa.

Chronos and his child (1600-luvulta)

Itkevä neitsyt on puolestaan egyptiläisen mytologian Isis, kuun jumalatar, joka itkee kuollutta puolisoaan auringonjumala Osirista. (Kuvassa hänellä on yleensä tuhkauurna kädessään.) Sama "itkevä neitsyt" löytyy mm. tarotin kortista Kuu. (Lue myös: Desconsuelo).

Itkevä Isis

Kuvassa on yleensä myös vapaamuurarisymboliikasta tutut murtunut pilari ja avonainen kirja.

Jos kuvan "näyttelijät" ovat Kuu ja Saturnus, "näyttämönä" toimii eläinradan Vaa'an merkki. Kuvan teemana on kuolema, tarkemmin ottaen auringon kuolema (Isis itkee Osirista). Kun Aurinko siirtyy Vaa'an merkkiin, on syyspäiväntasaus. Tämä on vertauskuvallinen "auringon kuolema", jolloin Aurinko "laskeutuu manaan", eli vuoden pimeälle puoliskolle. Yöstä tulee päivää pitempi.

Itkevän neitsyen lukema kirja edustaa tässä kontekstissa egyptiläistä Kuolleiden kirjaa. Tämän kirjan kuuluisin kuva on kuolemanjälkeinen sydämen punnitus, joka on alkuperä Vaa'an merkin vaakasymboliikalle. Egyptiläisen uskomuksen mukaan ihmisen sydän punnittiin Maat-jumalattaren vaa'alla tuonpuoleisessa. Toiseen kuppiin laitettiin sydän, toiseen Maatin sulka. Maat on alkuperä kaikille myöhempien kulttuurien vaakaa kannatteleville jumalattarille.

Sydämen punnitus ja Maatin vaaka

Maatin tunnus oli sulka

Vaakaa kannatteleva Lady Justice on hyvin tyypillinen näky oikeustaloilla

Isä aika ja itkevä neitsyt -kuvaan on siis piilotettu astrologinen koodi: Kuu ja Saturnus Vaa'an merkissä. Astrologisessa kartassa se kuvattaisiin näin:

Kuu ja Saturnus Vaa'an merkissä

Kun otetaan huomioon se tosiasia, että Vaa'an merkin symboliin on kuvattu laskeva aurinko horisontissa (päiväntasaus, manalaan laskeutuminen), kuvassa nähdään samassa nipussa kuu, aurinko ja Saturnus, eli Is-Ra-El.

Päivämäärät ja planeettojen asennot ovat aina olleet merkityksellisiä "Eliitille". Onko mitään erityistä päivämäärä, jolloin Kuu ja Saturnus ovat olleet peräkkäin ja kiinni toisissaan Vaa'an merkissä?

Miten olisi 1.5.1776 - Illuminatin perustamispäivä?

Kuu ja Saturnus Vaa'an merkissä Illuminatin perustamispäivänä