Perussuomalaisten puheenjohtajatentti 5.8.2021

Lue ensin: Tiihosen linja

Tämä persujen puheenjohtajavaalin asetelma on kyllä hyvin mielenkiintoinen. En muista milloin viimeksi olisin ollut yhtään kiinnostunut suomalaisesta vaalista. Nyt olen - kiitos Ossi Tiihosen.

Tässä vaalipaneelissa oli neljä ehdokasta, joista kolme uskoo valtamedian valheellisiin narratiiveihin, ja yksi uskaltaa sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita. Riikka Purran ilme oli kohtalaisen vaivaantunut, kun Tiihonen pudotteli vieressä totuuspommeja niin koronasta kuin EU:stakin. Tiihosen rinnalla Purra näyttäytyi lähinnä pelokkaalta pikkutytöltä. Eikä ihme, onhan Tiihonen melkoisen pelottava vastustaja - iso alfa-äijä, joka osaa argumentoida jämäkästi faktoilla. Ei kukaan halua tuollaista miestä väittelyvastustajaksi.

Vaikuttaa siltä, että tästä vaalista tulee Perussuomalaisten sisäinen reality check -katsaus. Vaalien avulla tulemme saamaan kohtalaisen hyvän kuvan siitä, millä tasolla koronapsykoosi on tällä hetkellä persujen riveissä. Ne, jotka näkevät valtamedian propagandan valheellisuuden, äänestävät Tiihosta. Ne, jotka eivät vieläkään ole heränneet koronapsykoosistaan, äänestävät Purraa tai jotain muuta koronauskovaista.

Ilmeisesti kisa tullaan käymään lähinnä Purran ja Tiihosen välillä. Sakari Puisto vaikuttaa niin Purran hameen helmassa roikkuvalta beta-mieheltä, että en oikein näe häntä kunnollisena haastajana. (Toki voihan sitä beta-miehetkin saada ääniä, kai.) Vaikea nähdä myöskään Kristiina Ilmarista minkäänlaisena todellisena haastajana. Noin epävarma ja sekava esiintyminen tuskin vakuuttaa ketään. 

Huvittavaksi tilanteen tekee se, että Tiihosella ja Purralla on erityisen suuri kannatus nimenomaan puolueen ulkopuolella. Tiihonen on selkeästi tällä hetkellä koko horkkaunesta heränneen Suomen suosikki, siinä missä Purra on valtamedian ja vihervasemmiston tukema ehdokas. Mutta kummalla on puolueen jäsenten keskuudessa suurempi suosio? Hyvin vaikea lähteä veikkailemaan.

Jotenkin näppituntumalta voisi kuvitella, että puoluekokoukseen asti vaivautuvat persut eivät välttämättä ole ihan sellaista porukkaa, jotka haluavat puolueen johtoon feministin. Mutta jos Purran takana on koko puolue-eliitti ja valtamedia, se on niin merkittävä etu, että se voi hyvinkin riittää vaalivoittoon. Lisäksi kun valtamedia kohtelee Tiihosta niin kuin kohtelee, se epäilemättä auttaa Purraa.

Oli vaalien lopputulos mikä tahansa, yksi asia on varmaa. Tiihosta äänestävien määrä kertoo sen missä tilassa Perussuomalaiset ovat. Jos Tiihosen äänisaalis on pieni, siitä voi päätellä, että persujen jäsenistö on edelleen hyvin vahvan aivopesun vaikutuksen alla. Jos Tiihonen puolestaan voittaa vaalit, se on selkeä merkki siitä, että persujen jäsenistö ei enää usko valtamedian järjettömiin valheisiin. Näissä vaaleissa kilpailevat siis kaksi eri maailmankuvaa: valtamedian ylläpitämä satutodellisuus ja kusetuksen läpi näkevä reaalitodellisuus. Nyt persut saavat näyttää koko kansalle kumpaan maailmankuvaan he uskovat.

Perussuomalaiset ovat nyt vedenjakajalla. Jäsenten on tehtävä valinta, joka määrittelee puolueen tulevaisuuden. Jos he valitsevat Purran, persut jatkaa nykymallin korona- ja EU-peesailua, ja astuu vieläkin lähemmäs muita puolueita. Se johtaa todennäköisesti suureen äänestäjäkatoon, koska puolueesta tulisi niin samanlainen Kokoomuksen ja Keskustan kanssa. Jos he valitsevat Tiihosen, puolue ottaa selkeän pesäeron muihin suuriin puolueisiin, ja erottautuu todellisena vaihtoehtona. Tämäkin tulee todennäköisesti johtamaan äänestäjien menettämiseen - ainakin hetkellisesti - koska niin moni suomalainen uskoo vieläkin valtamedian koronasatuihin. Toki on mahdollista, että tässä tilanteessa näiden menetettyjen äänestäjien tilalle tulisi uusia äänestäjiä, jotka eivät ole aiemmin persuja äänestäneet. Jos poliittiselta kentältä löytyy edes yksi puolue, joka alkaa vihdoin puhua puheenjohtajansa suulla koronasta totuudenmukaisesti, se varmasti aiheuttaa jonkinlaista pakan sekoittumista.

Itse olen nähnyt Perussuomalaiset aina ns. valeoppositiona. Soinin johdolla persut esiintyivät pitkään muista puolueista poikkeavana vaihtoehtona, esimerkiksi EU:n suhteen. Kun tämä vaihtoehtoisuus kasvatti suosiota, ja nosti puolueen hallitusvastuuseen, moni joutui pettymään. Esimerkiksi EU-vastaisuus katosi kummasti, kun päästiin hallitukseen. Kun kannattajat tajusivat totuuden Soinista ja hänen hovistaan (myöhemmin Siniset), he laittoivat toivonsa Halla-ahoon. Jälleen kerran moni joutui pettymään, koska persujen linja ei olennaisesti muuttunut mihinkään. Eihän Halla-ahon koronanarratiivia peesaavat Perussuomalaiset ole missään vaiheessa ollut mikään oikea vaihtoehto muille puolueille. Samaa paskaa eri kääreessä.

Minä näen asian niin, että persuilla on näissä puheenjohtajavaaleissa vihdoin mahdollisuus tehdä puolueesta aito oppositiopuolue. Siis sellainen puolue, joka uskaltaa rohkeasti haastaa valheellisia valtavirtanarratiiveja niin koronan, EU:n kuin ilmastohysteriankin suhteen. Jos Tiihonen valitaan puheenjohtajaksi, puolue tulee kokemaan todella suuren muutoksen. Tällainen persujen sisäinen vallankaappaus aiheuttaisi "Eliitille" melkoisen määrän harmaita hiuksia. Tiihosesta tulisi yhdellä iskulla ainoa pääministeriehdokas, joka uskaltaa julkisesti vastustaa meneillään olevaa koronakusetusta. Olisipahan mielenkiintoiset eduskuntavaalit.