Yhdysvaltalaisessa Yalen yliopistossa aloitettiin kesällä 2020 tuleviin koronapiikkeihin liittyvä käyttäytymistieteellinen tutkimus. Siinä pyrittiin selvittämään, millä painostus- tai manipulointikeinoilla ihmiset saataisiin parhaiten painostettua ottamaan seuraavana vuonna jakeluun tulevat koronapiikit.
Tutkimuksen lähtökohta oli hieman erikoinen. Tutkimusta alettiin tehdä siinä vaiheessa (heinäkuu 2020), kun koronapiikkien kehitystyö oli vasta aluillaan. Siitäkin huolimatta tutkimus teki lähtökohtaisen oletuksen, että tulevat koronapiikit ovat tehokkaita, turvallisia ja ainoa tapa päästä pois pandemiasta. Siis ennen kuin piikkien tehokkuudesta tai turvallisuudesta oli vielä minkäänlaista tutkimusnäyttöä.
Tutkimuksessa haastateltiin 4000 ihmistä. Heidät jaettiin eri ryhmiin, joille tarjottiin eri argumentteja tulevien koronapiikkien ottamiseen, minkä jälkeen heiltä kysyttiin heidän halukkuutta ottaa koronapiikit. Näin pyrittiin selvittämään se, miten eri manipulatiiviset keinot tulisivat vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen.
Vertailuryhmälle painotettiin sitä, että koronapiikit ovat tehokkaita ja turvallisia (Baseline message).
Tätä argumentaatiota näimme mediassa runsaasti. "Tehokas ja turvallinen" oli se mantra, jota hoettiin jatkuvasti. Alla olevassa esimerkissä väitetään EU:n lääkeviraston auktoriteetilla, että Astra Zenecan koronapiikki on tehokas ja turvallinen. Myöhemmin kävi ilmi, että tämä ei ollut totta. Kyseisessä piikissä oli runsaasti turvallisuuteen liittyviä ongelmia, minkä seurauksena sen käyttöä alettiin rajoittaa. Lopulta se vedettiin kaikessa hiljaisuudessa pois markkinoilta. Syyksi tarjottiin "
taloudelliset syyt" ja ilmeinen valehtelu piikin turvallisuudesta lakaistiin maton alle.
 |
| https://yle.fi/a/3-11844367 |
Yhdelle testiryhmälle painotettiin henkilökohtaista vapautta (Personal freedom message). Heille kerrottiin, että koronapiikkien avulla voidaan päästä eroon yksilön vapauksia rajoittavista sulkutoimista.
Tätäkin argumenttia käytettiin ihmisten painostamiseen runsaasti:
Yhdelle testiryhmälle painotettin omaa etua (Self-interest message). Heille kerrottiin, että korona on vaarallinen myös nuorille ja terveille, ja että paras tapa pysyä terveenä on ottaa koronapiikki.
Tätäkin täysin valheellista väitettä nähtiin runsaasti. Alla Ylen tarjoilema esimerkki:
 |
| https://yle.fi/a/3-11990835 |
 |
| https://yle.fi/a/3-11990835 |
|
Yhdelle testiryhmälle painotettin perheyhteisön etua (Community interest message). Heille kerrottiin, että koronapiikeillä estetään taudin leviäminen, ja siten suojellaan perheenjäseniä ja muita läheisiä.
Tätä argumenttia käytettiin tässä tutkimuksessa siis ennen kuin sitä oli edes tutkittu, estääkö piikit taudin leviämisen. Todellisuudessahan koronapiikeillä ei ollut käytännössä minkäänlaista vaikutusta taudin leviämiseen. Näin ollen argumentti perheenjäsenten suojelusta oli täysin tuulesta temmattu propagandan tuotos. Silti suomalaisillekin tarjoiltiin tätä väitettä runsaasti.
Minäkin muistan käyneeni yhden keskustelun erään teini-ikäisen tutun kanssa, jolta kysyin miksi hän otti koronapiikin. Syyksi hän kertoi halunsa suojella isovanhempiaan.
 |
| https://www.hs.fi/suomi/art-2000008017559.html |
Yhdelle testiryhmälle painotettin yhteisön taloudellista etua (Community economic benefit message). Heille kerrottiin, että jos koronapiikkejä ei oteta, se tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi.
Tätäkin argumenttia nähtiin jonkin verran - varsinkin Yhdysvalloissa:
 |
| https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhdysvalloissa-talousasiantuntijat-varoittavat-rokovastaisuuden-vahingoittavan-jo-maan-taloutta-epailyttaa-etta-rokote-on-ilmainen/8130846 |
 |
| https://yle.fi/a/3-12093700 |
Suomessa toki nähtiin tämän argumentin jalostettua versiota, jossa "sairaalat täyttyvät rokottamattomista" ja "tehohoitopaikat loppuvat". Mikä oli tietenkin valhe. Lisäksi kalliiksi tulevat yhteiskuntasulut laitettiin piikittämättömien syyksi. Tämä narratiivi meni jopa niin pitkälle, että lopulta alettiin puhua orwellmaisesti "panttivankidraamasta".
 |
| https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4323606 |
 |
| https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000008318631.html |
 |
| https://yle.fi/a/3-12098356 |
Yhdelle testiryhmälle painotettin syyllisyyden tunnetta (Community interest + guilt message). Heitä pyydettiin kuvittelemaan sitä syyllisyyttä, jota he joutuisivat tuntemaan piikittämättömänä taudinlevittäjänä. Vaikka siis todellisuudessa piikitetyt ja piikittämättömät levittivät tautia käytännössä aivan samalla tavalla.
Tämä valheellinen argumentti teki propagandapiispa Teemu Laajasalosta kuuluisan:
 |
| https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008340490.html |
Yhdelle testiryhmälle painotettin häpeän tunnetta (Community interest + embarrassment message). Heitä pyydettiin kuvittelemaan se häpeän tunne, jota he joutuisivat tuntemaan piikittämättömänä.
Häpeään vetoamistakin nähtiin propagandassa jonkin verran:
 |
| https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008437453.html |
Yhdelle testiryhmälle painotettin suuttumuksen tunnetta (Community interest + anger). Heitä pyydettiin kuvittelemaan se suuttumuksen tunne, jota he joutuisivat tuntemaan piikittämättömänä.
Suuttumukseen vetoaminen oli koronapropagandassa melko harvinaista, mutta sitäkin käytettiin:
 |
| https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/deltamuunnos-moninkertaisti-yhdysvaltojen-paivittaiset-koronakuolemat-viikoiksi-teholle-joutunutta-erickia-kadutti-heikoimmilla-hetkilla-yksi-asia-ota-se-typera/8226976 |
Yhdelle testiryhmälle painotettin tieteeseen luottamista (Trust in science message). Heille kerrottiin, että jos he eivät ota koronapiikkiä, se tekee heidät tiedevastaisiksi tai jotenkin muuten tiedettä ymmärtämättömiksi - eli käytännössä tyhmiksi.
Suomessakin nähtiin propagandaa, jossa piikeistä kieltäytyvät leimattiin ymmärtämättömiksi. Tai sitten heidät yhdistettiin uskonnollisiin hörhöihin, jotka perinteisesti nähdään tieteellisesti ajattelevan ihmisen vastakohtana:
 |
| https://yle.fi/a/3-12098356 |
 |
| https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaisia-ryhmia-kuuluu-koronarokotekriittisiin-tiukimmin-rokotteita-vastustavia-noin-viisi-prosenttia/8197618 |
Yhdelle testiryhmälle painotettin rohkeuden puutetta (Not bravery message). Heille kerrottiin, että terveydenhuollon työntekijät ovat rohkeita kohdatessaan koronan aiheuttamat vaarat (niissä tyhjissä sairaaloissa, joissa ei ollut muuta tekemistä kuin kuvata tanssivideoita?), ja vastaavasti piikeistä kieltäytyvät ovat pelkureita tai jotenkin muuten pelokkaita - eli vastakohtia rohkeille ihmisille.
Pelkuriksi haukkumista nähtiin kyllä maailmalla, mutta Suomessa vähemmän. Suomessa puhuttiin enemmänkin piikkejä pelkäävistä (piikkikammoiset), joiden rohkeuden puute nähtiin uhkana.
 |
| https://nypost.com/2021/03/02/dolly-parton-happy-to-get-first-covid-19-vaccine-dose/ |
 |
| https://yle.fi/a/3-12203755 |
Mikä näistä manipulatiivisista keinoista sitten osoittautui tehokkaimmaksi tavaksi painostaa ihmisiä piikille? Tämän tutkimuksen perusteella häpeään vetoaminen oli kaikista testatuista keinoista tehokkain, joskin erot ryhmien välillä eivät olleet massiivisen suuria:
"In terms of advising others to vaccinate, the most effective message was the Community Interest + Embarrassment message, which was also the most effective message in Experiment 1. This effect was .07 scale points (95% CI: .038, .100; p < .01, two-tailed test), an increase of 14% compared to the control group average scale score of .51 (.07/.51).
This effect was also statistically distinguishable from the effect of the Baseline informational treatment (difference=.045; 95% CI: .015, .074; p<.01, one-tailed test). When dichotomizing the advise a friend outcome to better describe the magnitude of the effect, we estimated that the Community interest + Embarrassment message was associated with a 10 percentage point increase (95% CI: .057, .147; p<.01, two-tailed test) in intention to advise others to vaccinate compared to the control group, a proportional increase of 27% compared to the control group baseline of 38% (.10/.38)." (lähde)
"Eliitti" on tutkinut propagandaa ja ihmisten ajattelun sekä käyttäytymisen ohjailua jo yli sata vuotta. He tietävät tasan tarkkaan, mistä naruista vetää, kun ihmisten halutaan käyttäytyvän tietyllä tavalla.
Voimme olla varmoja siitä, että koronaplandemian aikana kerättiin valtavasti dataa propagandan toimivuudesta seuraavaa plandemiaa varten. Kaiken keskiössä on Tavistock-instituutti, jonka ympärille on luotu valtavan laaja Tavistock-verkosto, johon myös Yalen yliopisto ilmiselvästi kuuluu. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Tavistock Institute of Human Relations.
On myös hyvä muistaa, että salaseura Skull and Bones värvää uudet jäsenensä aina juuri Yalen yliopiston opiskelijoista. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Skull and Bones.
.jpg)
