Atonille uhratut

Edellisen kirjoituksen teemaan liittyen on todettava, että obeliskit eivät ole ainoita selkeän atonistisia sotamuistomerkkejä. Aton-aurinkokulttiin viittaavaa symboliikkaa löytyy erilaisista sotamuistomerkeistä runsaasti.

Kummasti tuo pyramidimuoto tuntuu toistuvan:

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ratsuväen miesten muistomerkki Laappeenrannassa

Sisällissodassa kuolleiden muistomerkki Kangasalalla

Viaporin pommitusten uhrien muistomerkki Santahaminassa

Joutselan taistelun muistomerkki Santahaminassa

Sisällissodassa kuolleiden muistomerkki Luumäellä

Suomen sodassa kuolleiden muistomerkki Pulkkilassa

Näemmä myös nälkään kuolleille on pystytetty pyramidi. Kiuruvesi.

Suomen sodassa kuolleiden muistomerkki Torniossa

Harvinaisempi, mutta erittäin mielenkiintoinen teema sotamuistomerkeissä on Saturnus-symboliikka.

Suomen sodassa kuolleiden muistomerkki Torniossa

Sisällissodassa kuolleide muistomerkki Orimattilassa

Saturnus on tässä kontekstissa mielenkiintoinen teema, koska se oli vanhassa astrologisessa järjestelmässä Auringon "vastustaja". Esoteerisissa opeissa Saturnusta kutsutaan joskus nimellä Musta Aurinko. Saturnus nähtiin tietynlaisena vastavoimana, vastakohtana tai haastajana Auringolle. Kirkko käytti tätä ikivanhaa käsitettä luodessaan myytin Saatanasta (Satan, tulee sanasta Saturn). Jeesus ja Saatana - Aurinko ja Saturnus. Egyptissä sama asetelma oli muodossa Horus (Aurinko) ja Seth (Satrunus), jotka kävivät mytologiassa keskenään kovan kamppailun.

Nykyään Saatana liitetään automaattisesti persoonalliseen pahaan, mutta muinaisessa maailmassa asia ei ollut ihan näin mustavalkoinen. Pahuus ja vastustaminen ovat kaksi eri asiaa. Alkuperäinen Saturnus-vastustaja ei ollut varsinaisesti pahuutta edustava käsite, vaikka se sellaiseksi ajan myötä muuttuikin. Demonisoitu Saturnus oli "Eliitiltä" strateginen veto. Kirkon ja auktoriteettien vastustamisesta tuli "saatanallista".

Hieman paradoksaalisesti Aurinko ja Saturnus ovat tästä vastakohtaisuuden teemasta huolimatta liittolaisia. Kun Egyptissä tapahtui murros matriarkaalisesta yhteiskunnasta patriarkaaliseen yhteiskuntaan, kaksi tärkeintä muutoksen taustalla ollutta maskuliinista kulttia olivat nimenomaan Aurinko- ja Saturnus-kultit. Näiden kahden patriarkaalisen kultin valtaannoususta alkoi Egyptin asteittainen henkinen rappio ja korruptio, joka "huipentui" despoottisten Hyksos-kuninkaiden Aton-kulttiin. Tämä ikivanha atonismin taustalla oleva Auringon ja Saturnuksen liitto on todennäköisesti näiden saturnusmaisten sotamuistomerkkien taustalla. Toki symbolisia tasoja voi olla muitakin.

Vastavoiman tai haastajan yhdistäminen Saturnukseen näkyy myös irlantilaisessa mytologiassa. Tuatha De Danannin tarinassa on kertomus "ensimmäisestä satiirista" (satire, sature, saturn). Satiiri oli bardi Cairpren tapa vastustaa häntä huonosti kohdellutta kuningasta. Kuningas Bress ei tarjonnut kuuluisalle bardille hänen arvolleen kuulunutta vieraanvaraisuutta, minkä seurauksena bardi Cairpre teki kuninkaasta maagisen satiirin. Satiiri oli niin voimakas, että se sai Bressin naaman täyteen punaisia läiskiä (ilmeisesti raivosta). Tämä oli kuninkaalle sopimatonta, minkä takia Bress joutui luopumaan kruunustaan.