Rakas joulupukki, toivon vain yhtä asiaa

Joulupukki: Antero, mitä sinä toivoisit joululahjaksi?

Urheiluauton!

Joulupukki: No no... Ollaanpas nyt kuitenkin realistisia.

Hmm... Noh, onhan minulla mielessä yksi asia. Minä toivoisin, että saisimme Suomeen mahdollisimman paljon vittumaisia ihmisiä. Kyllä, olen tosissani. Se olisi hieno joululahja.

Tämä täytynee selittää.

On tärkeää, että löydämme tässä meneillään olevassa tyrannian vastaisessa taistelussa toimivia vastarinnan muotoja, jotka ovat väkivallattomia. Väkivaltamonopoli on vastapuolen hallussa, joten väkivaltaan turvautuminen ei ole vaihtoehto. Meidän täytyy löytää muita keinoja. 

Yksi tehokkaimmista väkivallattomista vastarinnan muodoista on valtaapitäviin (ja sen harjoittamaan tyranniaan) kohdistettu kritiikki, joka tekee kritiikin kohteen mahdollisimman naurunalaiseksi. Tällainen valheita ja korruptiota paljastava pilkkaaminen on erittäin tehokas psykologinen ase, jonka käyttöön olisi hyvä panostaa mahdollisimman paljon. Tämä meneillään oleva "kolmas maailmansota" on hyvin pitkälti psykologista sotaa, joten valitut vastarintataktiikat täytyy miettiä nimenomaan psykologisesta näkökulmasta.

Toisten naurunalaiseksi tekeminen vaatii ihmiseltä yhtä ominaisuutta - vittumaisuutta. Pilkkaaminen on vittuilua, joten se ei onnistu, jos ei ole kosketuksissa omaan vittumaisuuteensa. Jokaisen ihmisen sisältä kyllä löytyy se vittumainen puoli, mutta monella se on sosiaalisten normien takia tukahdutetussa tilassa. Meidät kaikki kasvatetaan lapsena siihen, että täytyy olla kiltti ja hyvin käyttäytyvä. Tällainen sosiaalinen normisto luo alistuvia orjia - ei vapautta puolustavia leijonia. Nyt olisi korkea aika päästä tuosta liiallisesta kiltteydestä eroon, ja kaivaa se oma vittumaisuus esiin. Mitä enemmän saamme tähän korruption vastaiseen rintamaan mukaan ihmisiä, jotka osaavat vittuilun jalon taidon, sitä nopeammin tämä sota voitetaan. Tämä on vain puhdasta matematiikkaa.  

Wikisanakirjan mukaan vittuilu määritellään näin: "röyhkeä ärsyttäminen tai loukkaaminen; vinoilu, piikittely, ryppyily, pottuilu." On hyvä ymmärtää, että vittuilu ei ole pahuutta. Sitä voi kyllä käyttää pahaan, mutta ihan yhtä hyvin sitä voi käyttää myös hyvään. Vittuilu on kuin terävä miekka - sitä pitää osata käyttää vastuullisesti. Sen kanssa ei voi huiskia koko ajan ja miten sattuu. Täytyy ymmärtää milloin se otetaan esiin, ja milloin se pidetään huotrassa. Jos sitä osaa käyttää oikein, sillä voi puolustaa totutta, vapautta ja oikeudenmukaisuutta hyvin tehokkaasti. Vittuilu, joka puolustaa tätä pyhää kolminaisuutta, on pyhää työtä.

Kuten olette varmaan huomanneet, minusta löytyy vittumaisuutta aika paljon. Arvostan itse itsessäni tuota ominaisuutta hyvin korkealle. Se on hieno piirre ihmisessä, joten arvostan sitä myös muissa. Olen harjoitellut vittuilemista koko ikäni, ja saavuttanut siinä mielestäni ihan kiitettävän taitotason. Se on kannattanut, koska nyt minä käytän tuota taitoa tässä tyrannian vastaisessa taistelussa - joskus jopa varsin onnistuneesti. 

Julkaisin hiljattain kirjoituksen Lasse Lehtonen ei ole psykoosissa, senkin denialisti! Tuon kirjoituksen sisältö ja tyyli varmasti jakaa mielipiteitä, mutta kukaan ei voi kiistää sitä, etteikö siinä vittuiltaisi Lasse Lehtoselle oikein antaumuksella. Ei voi sanoa, että olisin säästellyt vittumaisuuttani. Näemmä tuon kirjoituksen pilkallisuus toimi, koska se saavutti kaikkien aikojen suurimman julkaisupäivän yleisön tässä blogissa. Se meni heittämällä kymmenen luetuimman kirjoituksen joukkoon. (Kiitos Ossi.)

Vittuilu on taitolaji. Sitä voi tehdä hyvin monella eri tavalla. Jokaisella on oma tapa ja tyyli. Tämä taistelu vapauden, totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta tarvitsee sotureita, jotka osaavat kaivaa itsestään esiin maksimaalisen vittumaisuuden, ja valjastaa sen yhdessä luovuuden kanssa vastapuolen naurunalaiseksi tekevään toimintaan. 

Keinoja on vaikka millä mitalla. Hyvällä oivalluksella tehdyt meemikuvat ovat loistava esimerkki tällaisesta toiminnasta. Pilkkaavat laulut ovat erittäin hyvä keino. Vittuilevat videot toimii myös todella hyvin. Twitter tarjoaa hyvän alustan pilkallisille kommenteille.

Meiltä löytyy paljon hyviä esimerkkejä toimivasta pilkallisuudesta. Yksi suosikeistani on Katri Koskisen Facebook-sivulta löytyvät hölmöläistarinat. Erittäin hyvin toimiva konsepti, jossa vastapuolen sekoilu saatetaan lyhyellä ja ytimekkäällä tavalla naurunalaiseksi. 

Katrin hölmöläissadut saavat mahtavan lisämausteen, kun Facebook liittää siihen omat kommenttinsa.

Myös Leveli on keksinyt hienon tavan vittuilla korruptoituneille poliitikoille, toimittajille ja muille yhteiskunnallisille vaikuttajille. Pellenenät, fossiilihatut, Hitler-viikset ja vastaavat ovat luovaa vittuilua. Se voi ehkä vaikuttaa lapselliselta, mutta mitä väliä - se toimii.

Levelin pellenenäskene

Pidin myös Kaivannon tekemästä musiikkivideosta Etkö usko tieteeseen. Se on tehty tietenkin kieli poskessa, mutta se on juuri se syy, miksi tuo video toimii. Huumoria on monenlaista, joten pilkkahuumoriakin on myös monenlaista. 

Tokentuben puolella Leo Setä on tehnyt ansiokasta työtä vastapuolen pilkkaamisessa. Tässä yksi hyvä esimerkki:

Onhan meillä näitä vittuilun taitajia enemmänkin, mutta tarvitsemme heitä lisää. Tarvitsemme siis ihmisiä, jotka osaavat vittuilla poliitikoille, toimittajille, koronauskovaisille, "asiantuntijoille", koronanarratiiville, totalitaristiselle politiikalle jne. niin, että vittuilun kohde joutuu mahdollisimman naurunalaiseen asemaan. Pilkan aiheet eivät lopu ihan heti kesken - "Eliitti" pitää siitä kyllä huolen. Kuten Michael Tsarion sanoo: "Evil has the seeds of its own destruction within itself."

Tämä pilkkaamisen teho on tunnettu jo vuosituhansia. Irlantilaismytologiasta löytyy bardi nimeltä Cairpre (Coirpre, Cairbre), joka onnistui pilkallisella satiirilla syöksemään tyrannimaisen kuninkaan vallasta. Hänen satiiria käytettiin myös vastustajan armeijan moraalin tuhoamiseen.

"A very important Danann poet or satirist. Coirpre Mac Etaine (or Cairbre mac Ethne) was the son of Etan, daughter of Dian Cécht. His father was possibly Ogma. Coirpre was the father of Cerna or Cerniam.

Coirpre was part of the envoy to the Firbolg king, in the First Battle of Mag Tuired. Coirpre was responsible for the first satire in Ireland, when he used satire against Bres. It was his satire that made red blotches marring Bres’ face. Such disfigurement would cause him to abdicate the crown.

His satire was also powerful enough to cause the Fomorians to lose their courage and morale during the Second Battle of Mag Tuired." (https://www.timelessmyths.com/celtic/bards.html#Coirpre)

Joten rakas Joulupukki, en toivo muuta lahjaa, kuin että tämän blogin lukijat ja muut totuussoturit tässä oman aikamme vapaussodassa löytäisivät sisimmästään oman vittumaisuutensa.

Joulupukki: Porsche vai Ferrari?