keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Aton-kultti - osa 29.1: Historiallinen Maria Magdalena


Oletteko koskaan ihmetelleet, miksi joissain eurooppalaisissa kirkoissa on ns. Musta Maria -patsaita (Black Mary, Black Virgin, Black Madonna), joissa tummaihoinen Maria kannattelee tummaihsoita Jeesusta?


Notre Dame de Bon Secours, Guingamp, Ranska

Montserrat, Espanja

Chartres, Ranska

St. Cäcilia, Düsseldorf, Saksa

"Euroopassa on noin 450–500 Mustaa madonnaa, riippuen luokittelusta. Ranskassa on ainakin 180 Vierges Noiresia, sekä satoja ei-keskiaikaisia kopioita." [Wikipedia]

Nämä mustat patsaat ovat herättäneet paljon ihmettelyä. Miksi ihmeessä Maria ja Jeesus kuvataan tummaihoisina?

Kuten moni tämän blogin aktiivilukija tietää, patsaisiin piilotettu symboliikka ei ole kovinkaan harvinainen ilmiö. Tässäkin tapauksessa selitys löytyy tutkimalla symboliikkaa.

Nämä mustat patsaat kuvataan lähes poikkeuksetta niin, että sekä Jeesuksella että Marialla on päässään kruunut. Tämä ei ole sattumaa, koska tumma väri liittyy nimenomaan näihin kruunuihin. Kruunut ja tumma ihonväri ovat osa sitä koodattua esoteerista tietoa, joka temppeliritareilla (ja Siionin veljeskunnalla) oli (ja on edelleen) hallussaan. Tämä koodaus viittaa Jeesuksen todelliseen historialliseen taustaan, joka on kovin erilainen Raamatun evankeliumeihin verrattuna. Jos et ole vielä lukenut kirjoituksia Historiallinen Jeesus ja Kuningas Arthur, kannattaa lukea ne ennen kuin jatkaa pidemmälle.


Kirja joka kertoo historiallisen Jeesuksen tarinan


Kuten edellä mainituissa kirjoituksissa on todettu, historiallinen Jeesus oli ihan konkreettisesti kuningas. Hän, eli Jesus of Gamala tai King Izas of Adiabene, kuului Edessan kuninkaalliseen sukuun. Historiallinen Jeesus oli kaikkea muuta kuin köyhä kulkurisaarnaaja. Hän oli Lähi-Idän alueen rikkaimman kuninkaallisen perheen poika, joka johti juutalaiskapinaa Roomaa vastaan 60-luvulla. Tutkija Ralph Ellis on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, joista löytyy valtava määrä aiheeseen liittyvää todistusaineistoa. Teoria on niin hyvin perusteltu, että se kestää erittäin hyvin kriittisen tarkastelun.

Historiallisen Jeesus oli Edessan kuningas. Hänellä, aivan kuten hänen isällään Abgaruksella, oli titteli au Kama. Hänen nimensä oli siis Izas au Kama. Tämä titteli viittaisi egypto-aramealaiseen sanaan kam, joka tarkoittaa mustaa. Tämä ei kuitenkaan viittaa millään tavalla tämän perheen ihonväriin, vaan heidän kuninkaalliseen taustaansa.

Izasin perheen sukujuuret tulivat Egyptistä. Hänen isoäitinsä oli Thea Musa Ourania, joka oli Cleopatran ja Julius Caesarin tytär. Noihin aikoihin Egypti tunnettiin nimellä Kem, joka tarkoittaa mustaa. Egypti oli kuuluisa sen hedelmällisestä maaperästä ja mustasta mullasta.

Näin ollen nimi Izas au Kama oli yhtä kuin Izas Musta, eli vapaasti suomennettuna Izas Egyptiläinen. Ja tietenkin hänen äitinsä Queen Helena of Adiabene oli myös tätä samaa egyptiläistä kuninkaallista sukua, mikä selittää patsaiden värin ja kruunut.

Näitä mustia Maria ja Jeesus -patsaita löytyy erityisen paljon Ranskasta. Tämän taustalla on sellainen historiallinen erikoisuus, joka liittyy historiallisen Maria Magdalenan tarinaan.

Kuuluisassa Da Vinci -koodi kirjassa on sen verran toden perää, että historiallinen Maria Magdalena oli todellakin historiallisen Jeesuksen vaimo. Mutta kyseinen kirja ei kerro sitä tosiasiaa, että Maria Magdalena oli Jeesuksen sisar-vaimo.


Da Vincin Viimeinen ehtoollinen ei ole ainoa versio, jossa Jeesuksen vieressä istuu nainen (Maria Magdalena). Tämä taulu on Turun tuomiokirkosta. Esoteerisissa veljeskunnissa Maria Magdalenan rooli Jeesuksen vaimona on tunnettu pitkään.


Historiallisen Jeesuksen perhe noudatti egyptiläistä perinnettä, jossa kuninkaalliset menevät naimisiin sisariensa kanssa. Maria Magdalena oli Jeesuksen sisko, ja kuului myös tähän superrikkaaseen hallitsijaperheeseen.

Jeesuksen aloittamassa juutalaiskapinassa oli kyse paljon suuremmista asioista kuin yleisesti historiankirjat kertovat. Koska Jeesus oli Julius Caesarin suora jälkeläinen, hän oli yksi monista keisarin asemaa tavoittelevista sotapäälliköistä, joita ilmaantui Neron kuoleman jälkeen useita. Tämän takia Jeesus oli keisariksi nousseelle Vespasianukselle suuri uhka.

Jerusalemin piirityksen jälkeen Jeesus ristiinnaulittiin, otettiin elävänä pois ristiltä, ja lähetettiin roomalaiseen vankilaan, jossa hän vietti lopun elämäänsä. Koska Rooman valtakunta oli patriarkaalinen yhteiskunta, Edessan kuninkaallisen perheen naisjäsenet eivät olleet Roomalle mikään uhka. Suurin osa Jeesuksen perheen valtavasta omaisuudesta takavarikoitiin, mutta Jeesuksen sisar ja vaimo Maria Magdalena sai (tai oikeastaan hänet pakotettiin) poistua maasta.

Tästä pääsemme siihen legendaan, jonka mukaan Maria Magdalena saapui Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen eteläiseen Ranskaan.

Ranskassa on kerrottu suullisena perimätietona Maria Magdalenan Provenceen saapumisen legendaa satoja vuosia. Varsinkin eteläisessä Ranksassa tarina tunnetaan erittäin hyvin. Ralph Ellisin giganttisen laaja tutkimus aiheeseen on kerännyt yhteen niin paljon todistusaineistoa, että vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, että legenda perustuu pitkälti historiallisiin tosiasioihin.

Tarinasta ei löydy aikalaiskirjoituksia, mutta esimerkiksi 800-luvulla piispa Rabanus Maurus kirjoitti asiasta näin:

"Accompanied by Mary Magdalene, the glorious friend of Christ, and St Martha, her sister, the sainted bishop Maximin abandoned himself to the tides of the sea; along with St Permenas and other leaders of the Christian militia. Blown by the winds they left Asia, travelled down the sea of Tyr, passing Italy on the right and fortunately came to land in the province of Vienne ruled by the Gauls, where the Rhone empties into the sea."

Toinen kuuluisa kirja, jossa kerrotaan enemmänkin Maria Magdalenan saapumisesta Ranskaan, on 1200-luvulla Genoan arkkipiispa Jacobus de Voraginen teos The Golden Legend. Teoksessa on mm. kohta:

"After the ascension of our Lord, when the disciples were departed, she [Martha] with her brother Lazarus and her sister Mary, also St. Maximin which baptized them, and to whom they were committed of the Holy Ghost, and many others, were put into a ship without sail, oars, or rudder governail, of the paynims, which by the conduct of our Lord they came all to Marseilles, and after came to the territory of Aquense or Aix, and there converted the people to the faith."

Kuten kirjoituksessa Kuningas Atrhur todettiin, temppeliritarit tunsivat historiallisen Jeesuksen tarinan. Mutta he tunsivat myös historiallisen Maria Magdalenan tarinan. He tiesivät, että Maria saapui Provenceen, ja että Marian mukana oli hänen ja Jeesuksen lapsi. Tästä pääsemme siihen Maria Magdalenan tarinan osaan, joka koskee Merovingi-kuningassukua.

Maria Magdalena on yksi tärkeimmistä henkilöhahmoista temppeliritareille. Voisi sanoa, että Maria on heille on jopa Jeesusta tärkeämpi hahmo. Ranskan Provence oli temppeliritarien valtakeskus, joten ei ihme, että alueelle syntyi suuri Maria Magdalenan kultti 1100-luvulla. On myös hyvä muistaa, että temppeliritarit olivat gnostilaista - aivan kuten historiallisen Jeesuksen johtama nazarealainen lahko (Essenes).

Syy tähän Maria Magdalenan erityisasemaan liittyy siihen, että Merovingit uskoivat (tai todennäköisemmin tiesivät), että he ovat historiallisen Maria Magdalenan jälkeläisiä. Ja koska kaikki merkittävät temppeliritarisuvut olivat tavalla tai toisella Merovingien jälkeläisiä, Maria Magdalenasta tuli temppeliritareille erityisen tärkeä hahmo. Se oli Maria, joka toi gnostilaisuuden Ranskaan - ei Jeesus.


Chartresin katedraaliin on kuvattu Maria Magdalenan tarina.
Maria saapuu veneellä Ranskaan kuvan vasemmassa yläkulmassa.


Merovingi-hallitsijoilla oli uskomus, että heidän kuninkailla piti olla pitkät hiukset. Heitä kutsuttiinkin "pitkähiuksisiksi kuninkaiksi". Tämä uskomus liittyy nimenomaan Maria Magdalenaan, joka Raamatustakin löytyvän tarinan mukaan voiteli Jeesuksen (kuninkaaksi). Tarinaan liittyy Marian pitkät hiukset, joilla hän kuivasi Jeesuksen jalat. Marian tunnusomaisena piirteenä taiteessa onkin usein hänen pitkät punaiset hiukset.


Merovingi-kuningas ja pitkät punaiset hiukset

Tyypillinen kuvas Maria Magdalenasta: punaiset pitkät hiukset

Merovingien valtakunta suurimmillaan


Kun viimeinen Merovingi-kuningas Childeric III syöstiin vallasta, hänen valtansa riisumisen merkiksi häneltä leikattiin hiukset.


Childeric III ja pitkien punaisten hiusten leikkaus


Tämä tarina Maria Magdalenasta ja Merovingeistä on siksi tärkeä, että sillä on oma vaikutuksensa tämän päivän maailmaan. Kaikki "Eliitin" kuningassuvut ovat Merovingien jälkeläisiä. Joten jos - tai hyvin todennäköisesti kun - tarina Maria Magdalenasta Merovingi-suvun kantaäitinä pitää paikkaansa, tämän päivän kuninkaalliset ovat Marian ja historiallisen Jeesuksen jälkeläisiä. Ja jos tämä pitää paikkaansa, tämän päivän kuninkaalliset ovat myös Cleopatran ja Julius Caesarin jälkeläisiä. Tämä selittäsi hyvin sen miksi nämä kaksi hahmoa esiintyvät aina vain uudestaan ja uudestaan elokuvissa, sarjoissa ja kirjoissa.

Jos katsotaan esimerkiksi kuningatar Elizabeth II:n sukupuuta, hän on suora Merovingien jälkeläinen ainakin tätä polkua pitkin:

Merovech (Merovingien kantaisä) - Childeric I - Clovis I - Chlothar I - Chilperic I - Chlothar II -Dagobert I - Clovis II - Theuderic III - Robert I, Count of Hesbaye - Thuringbert, Count of Hesbaye - Robert II, Count of Hesbaye - Robert III of Worms - Robert the Strong - Robert I of France - Hugh the Great - Theodoric I, Duke of Upper Lorraine - Frederick II, Duke of Upper Lorraine - Sophie, Countess of Bar - Theodoric I, Count of Montbéliard - Reginald I, Count of Bar - Reginald II, Count of Bar - Theobald I, Count of Bar - Agnes (the daughter of Theobald I) - Matthias II, Duke of Lorraine - Frederick III, Duke of Lorraine - Theobald II, Duke of Lorraine - Frederick IV, Duke of Lorraine - Rudolph, Duke of Lorraine - John I, Duke of Lorraine - Charles II, Duke of Lorraine - Isabella, Duchess of Lorraine - Yolande, Duchess of Lorraine - René II, Duke of Lorraine - Claude, Duke of Guise - Mary of Guise - Mary, Queen of Scots - Elizabeth Stuart, Queen of Bohemia - Sophia of Hanover - George I of Great Britain - George II of Great Britain - Frederick, Prince of Wales - George III of the United Kingdom - Prince Edward, Duke of Kent and Strathearn - Queen Victoria - Edward VII - George V - George VI - Elizabeth II


Kuningatar Elizabeth II - Merovingien jälkeläinen


Varmasti löytyy myös monia muita polkuja Elizabethin ja Merovingi-kuninkaiden väliin. Kuninkaalliset ovat aina olleet sisäsiittoista väkeä. Ja toisaalta samanlainen polku Merovingeihin voidaan varmasti rakentaa kenelle tahansa nykypäivän kuninkaalliselle. Esimerkiksi Bilderberg-taustavaikuttaja Hollannin kuningatar Beatrixin ketju näyttää tältä:

Merovech (Merovingien kantaisä) - Childeric I - Clovis I - Chlothar I - Chilperic I - Chlothar II -Dagobert I - Clovis II - Theuderic III - Robert I, Count of Hesbaye - Thuringbert, Count of Hesbaye - Robert II, Count of Hesbaye - Robert III of Worms - Robert the Strong - Robert I of France - Hugh the Great - Theodoric I, Duke of Upper Lorraine - Frederick II, Duke of Upper Lorraine - Sophie, Countess of Bar - Theodoric I, Count of Montbéliard - Reginald I, Count of Bar - Reginald II, Count of Bar - Theobald I, Count of Bar - Agnes (the daughter of Theobald I) - Matthias II, Duke of Lorraine - Frederick III, Duke of Lorraine - Theobald II, Duke of Lorraine - Frederick IV, Duke of Lorraine - Rudolph, Duke of Lorraine - John I, Duke of Lorraine - Charles II, Duke of Lorraine - Isabella, Duchess of Lorraine - Yolande, Duchess of Lorraine - René II, Duke of Lorraine - Claude, Duke of Guise - Mary of Guise - Mary, Queen of Scots - Elizabeth Stuart, Queen of Bohemia - Sophia of Hanover - George I of Great Britain - George II of Great Britain - Anne, Princess Royal and Princess of Orange - William V, Prince of Orange - William I of the Netherlands - William II of the Netherlands - William III of the Netherlands - Wilhelmina of the Netherlands - Juliana of the Netherlands - Beatrix of the Netherlands


Kuningatar Beatrix (nykyään "eläkkeellä")


Kuningatar Beatrix kuuluu Orangen sukuun. (Tämän sukutaustan takia Hollannissa oranssi väri on eräänlainen kansallisväri.) Käytännössä kaikkien tämän päivän kuninkaallissukujen sukupuusta löytyy sukulaisia Orangen sukuhaarasta, joka kuuluu myös Merovingien jälkeläisiin. Mutta suvun alkuperä ei ole niinkään hollantilainen vaan ranskalainen. Suvun nimi tulee Orangen kaupungista, joka sijaitsee - yllätys yllätys - Provencen maakunnassa eteläisessä Ranskassa.

Tutkija Ralph Ellis uskoo, että historiallinen Maria Magdalena ja hänen jälkeläisensä asettuivat nimenomaan Orangen kaupunkiin. Kaupungin nimessä on parikin viittausta Mariaan. Toisaalta oranssi ("orange") väri liittyy Marian hiuksiin, mutta mielenkiintoisempi yhtymäkohta on kaupungin alkuperäinen nimi Aurenja. Historiallisen Maria Magdalenan isoäidin nimi oli Thea Musa Ourania. On hyvin todennäköistä, että myös Maria käytti Ourania-nimeä, joka viittaa Thea Musan hallitsemaan Edessan kuningaskuntaan (Kingdom of Ourania), joka aikanaan perustettiin Rooman ja Parthian väliseksi puskurivyöhykkeeksi.

"…if Jesus and Mary were redheads, then there is yet another cultural and genetic pathway through which this ginger genome entered the royal houses of northern Europe. It was further argued in Mary Magdalene, Princess of Orange, that Mary Magdalene settled in the city of Orange in southern France. But the princes of Orange in France were eventually exiled from their small city-state, and became the Dutch Princes of Orange instead. But the Dutch royalty has long been noted for its ginger haired phenotype: all the way from Guillaume de Gellone-Orange in the late 8th century, down to the present Prince Willem-Alexander of Orange" – Ralph Ellis (Jesus: King of Edessa)

Hollannin kuninkaalliset ja punaiset hiukset


Jos verrataan Edessan kreivikunnan vaakunaa ja Orangen kaupungin vaakunaa, yhteys on melko ilmeinen:


Edessan kreivikunnan vaaakuna



Palataan vielä siihen mistä aloitettiin - historiallisen Jeesuksen (ja Maria Magdalenan) äitiin Mariaan. (Hänen oikea nimensä oli Queen Helena of Adiabene.) Yksi Marian symboleista on usein maalauksissa hänen päänsä ympärille kuvattu "tähtikruunu", jossa on kaksitoista tähteä. Tämäkin viittaa Thea Musa Ouraniaan. Nimi Ourania on suomeksi "taivas" tai oikeastaan tarkemmin "tähtitaivas". Kingdom of Ourania voidaan siis kääntää muotoon Kingdom of Heaven - Taivasten valtakunta. Kuullostaako tutulta?

"It has already been noted that the EU flag was deliberately designed to denote the stars around the head of the Virgin Mary, mother of Jesus. Of course the original image is purely pagan or Egyptian. But when we realize that Mary was in fact Queen Helena, it all comes together, and the matriarchal symbolism makes perfect sense. Queen Thea Muse's surname Ourania, means "heavens." Her name translates as "Queen of the Stars" or "Queen of Heaven."" - Michael Tsarion

Neitsyt Maria ja tähtikruunu


Kuten Micheal Tsarion edellisessä lainauksessa toteaa, EU:n lipun tähtikruunu viittaa historialliseen Mariaan, eli "Eliitin" kantaäiti Helenaan.


EU:n lippu ja Marian tähtikruunu


Historiallisesta Maria Magdalenasta enemmän alla olevalla videolla:




lauantai 18. tammikuuta 2020

Aton-kultti - osa 25.1: Fabian Society


Päivitetty 19.1.2020.

Suosittelen lukemaan ensin kirjoituksen Kommunismin synty.

Sosialismin nousu 1800-luvun lopun Britanniassa johti vuonna 1884 sosialistisen Fabian Societyn perustamiseen. Tämän liikkeen historia olisi jokaisen "Eliitin" valtakoneistosta kiinnostuneen hyvä tietää.

Fabian Society ja sen edustama ideologia fabianismi saivat nimensä roomalaisen kenraalin Fabius Maximuksen mukaan. Kyseinen kenraali tuli kuuluisaksi hänen käyttämästä viivyttelytaktiikasta, joka osoittautui menestykseksi Hannibalia vastaan. Hänen taktiikka perustui ajatukseen, että suuremman armeijan vihollista vastaan ei kannattanut pyrkiä suoraan täysimittaiseen taisteluun, vaan pyrkiä kuluttamaan vihollisen resursseja hitaasti ja varovaisesti, ja odottaa optimaalista hetkeä iskeä viholliseen tämän ollessa heikoimmillaan.

Fabian Societyn taustalla vaikutti organisaatio nimeltä Fellowship of the New Life. Aivan kuten Communist Leaguen tapauksessa, jäljet johtavat salaseuroihin:

On 24 October 1883, under the sign of Scorpio, 17 socialist Illuminati agreed to found the Society of the New Life in London. On 7 November 1883, a group gathered to discuss the formation of a new and potentially influential society. The group was split into two  factions, and on 4 January 1884 one of these factions founded the  Fabian Society. On 25 January, J. G. Stapleton was appointed its first chairman. The aim of the society was a slow and secret introduction  of socialism, which accounts for its name, taken from the Roman military leader Quintus Fabius Maximus Cunctator (The Delayer). - Jüri Lina (Architects of Deception)

Fabianistien näkemyksen mukaan sosialistisen yhteiskunnan rakentamisessa tuli noudattaa hidasta ja varovaista etenemistä. Koska liian suuret muutokset kerralla johtavat aina vastustukseen, muutosten ajaminen täytyy ajaa läpi asteittaisten muutosten kautta. Jokainen varmasti tietää vertauskuvan sammakosta ja kiehuvasta kattilasta.

Tätä hitaan etenemisen taktiikkaa kuvaa Fabian Societyn tunnus, jossa on kilpikonna ja teksti "kun minä isken, minä isken lujaa".


Fabien Societyn kilpikonna


Toinen liikkeen tunnus on vaakuna, jossa on susi pukeutuneena lampaan taljaan. Jokainen tietää mitä "susi lampaan vaatteissa" tarkoittaa. Fabianistit aivan avoimesti viestivät symboliikan kautta miten he toimivat. Tähän vaakunaan tiivistyy todella hienosti sosialismin ydin. Sosialistit ovat aina antaneet suurille massoille kauniita lupauksia paremmasta tulevaisuudesta - kunhan he vain äänestävät sosialistit valtaan. "Sitten kaikki muuttuu paremmaksi!" Ja kun he lopulta pääsevät valtaan, miljoonat hyväuskoiset hölmöt päätyvät joukkohautoihin. Muistatteko elokuvan Ikitie?


Fabian Societyn vaakuna


Jotain Fabian Societyn arvomaailmasta kertoo sen alkuvaiheen johtohahmoihin kuuluva vapaamuurari George Bernard Shaw, joka kannatti mm. Stalinia, Hitleriä ja Mussolinia. (Ja Terijoen hallitusta.)





Tämä "ihmisyyttä rakastava filosofi" kannatti myös sellaista sosialistista yhteiskuntaa, jossa yhteiskunnalle hyödyttömät ihmiset tuli tappaa. Kyllä, hän ihan oikeasti oli tätä mieltä. Mutta "suurena humanistina" hän halusi tehdä tämän tappamisen "eettisellä" tavalla. Fabien Society oli suuri eugeniikan kannattaja. Tai siis on edelleen, mutta sitä ei tietenkään voi sanoa enää nykypäivänä julkisesti.




“The moment we face it frankly we are driven to the conclusion that the community has a right to put a price on the right to live in it … If people are fit to live, let them live under decent human conditions. If they are not fit to live, kill them in a decent human way.” - George Bernard Shaw




Tapetaan ihmiset silleen kivasti, eikä silleen julmasti. (Ja tälle kaverille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925.)

Myös muut Fabian Societyn perustamisvaiheen johtohahmot kuuluivat vapaamuurareihin:

"In May 1884, the masonic journalist George Bernard Shaw became a member. (He received the Nobel Prize for literature in 1925.) He was relatively soon promoted to one of the leading Fabians. His mistress Florence Farr was a member of the Order of the Golden Dawn. Shaw suggested never calling socialism by its true name, in order not to frighten people away. He labelled himself a Marxist socialist. 
In March 1885, the freemason Sidney James Webb (1859-1947) became a member, and the next year Graham Wallas, another freemason, also joined. Shaw, Webb, Wallas and Sidney Olivier were called "the great four". 
...
Other members of this group were the freemasons Edward Pease, Havelock Ellis, Frank Podmore, Annie Besant, John Galsworthy, R. H. Tawney, G. D. H, Cole, Harold Laski, Israel Zangwill, and Israel Cohen." - Jüri Lina (Architects of Deception)


Webb ja vapaamuurarien Mark Master -käsimerkki

Shaw ja vapaamuurarien Mark Master -käsimerkki

Olivier ja vapaamuurarien Leijonan tassu -käsimerkki


Fabianisteilla oli hyvin läheiset välit Round Table -piireihin. Sidney ja Beatrice Webb perustivat 1902 eliittiklubin The Coefficients, johon kuului mm. Alfred Milner (Round Tablen johtaja Rhodesin jälkeen).

"In September 1902, the Fabians Beatrice and Sidney Webb formed an elite club, the Coefficients, which met once a month at St Ermin's Hotel in London for dinner, usually consisting of some 10-14 persons. Later that year, H. G. Wells became a prominent member. Other members were the freemasons Richard B. Haldane, Lord Robert Cecil, Lord Edward Grey, Bertrand Russell, Lord Alfred Balfour and Lord Alfred Milner. Haldane, Cecil, Grey and Millner were ministers of the liberal government during the First World War. The Coefficients' chief ideologist was Wells. 
Many of the gentlemen were members of the Illuminati lodge, the British Round Table, also called the Cliveden Set, after the name of the Astor family seat. Lord Waldorf Astor became a powerful press magnate {The Times). This masonic organization, founded and financed by the freemason Cecil Rhodes (Apollo University Lodge No. 357, and Prince Rose Croix Lodge No. 30), on 5 February 1891, did nothing to hide its support of Lenin and Hitler. This elite organisation also included members such as Rudyard Kipling, Arthur Balfour and Lord Rothschild. After the death of Rhodes in 1902, Lord Alfred Milner was appointed its new leader." - ibid

Alfred Milner ja vapaamuurarien "käsi piilossa" - käsimerkki


Fabian Societyn symboliikkaan liittyy vahvasti kuuluisa Fabian Window, joka kertoo aivan avoimesti liikkeen tavoitteista ja keinoista. Kuvassa on kolme Fabian Societyn johtohahmoa Edward Pease, Sidney Webb ja George Shaw, jotka ovat takomassa (vasarasymboliikka) maapalloa. Ylhäällä on teksti, joka on vapaasti suomennettuna "Muokatkaa se (maailma) haluamaksenne." ("Remould it nearer to the hearts desire.") 


(klikkaa suuremmaksi)


Tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin "takoa" koko maailma sosialistiseksi yhteiskunnaksi, jossa kaikki valta keskitetään "Eliitille". Julkisesti tietenkin puhutaan oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta, mutta jokainen joka tuntee vähääkään sosialistien historiaa tietää varsin hyvin, että todellisuudessa tavoitteena on hirmuvaltainen diktaturia, jonka sivutuotteena tulee aina ruumiita.

Täytyy kuitenkin ymmärtää, että fabianistien keinot ovat hyvin erilaiset kuin esimerkiksi Leninin tai Maon kommunisteilla. Siinä missä jälkimmäiset toteuttivat yhteiskunnalliset muutokset nopean ja rajun vallankumouksen kautta, fabianisteilla on täysin erilainen lähestymistapa. Muutokset tehdään hitaasti ja varovaisesti, jotta vältytään suuremmilta vastareaktioilta.

Tavoite on molemmissa leireissä sama - vain metodit eroavat.



FS-juliste jossa on Illuminati-symboliikasta tutut fryygialaishatut.
Mukana myös Illuminatista tuttu"vapaus veljeys ja tasa-arvo".

FS-propagandaa eugeniikan ihanuudesta

Propagandajuliste ja Jaakobin tikkaat


Kun puhutaan Fabien Societysta, on hyvä ymmärtää, että se on edelleen olemassa. Vaikka perustajajäsenet ovat jo kauan sitten kuolleet, liike on kaikkea muuta kuin kuollut.

Vuonna 1900 Fabien Society perusti vielä tänäkin päivänä merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan brittiläisen Labour-puolueen, joka käyttää omassa symboliikassaan ruusuristiläisistä tuttua ruusua. Vasemmistolaisten liikkeiden yhteyttä salaseuroihin on käsitelty enemmän kirjoituksessa Kommunismin synty.



Jeremy Corbyn ja kohtalaisen irvokas slogan. 


Toinen merkittävä Fabien Societyn perustama organisaatio on maailmankuulu London School of Economics. Kaiken oleellisen tästä koulusta kertoo se kuka toimii koulun kuvernöörinä (Governor of the LSE) - Evelyn de Rothschild. Fabien Societyn omilla verkkosivulla kerrotaan koulun perustamisesta mielenkiintoisilla sanavalinnoilla:

The London School of Economics, today one of the most pre-eminent universities in the world, began far more humbly. A bequest of £20,000 left by Derby Fabian Henry Hutchinson to the Society for “propaganda and other purposes” was used by the Webbs, Graham Wallas and George Bernard Shaw to found a research institute to provide proof positive of the collectivist ideal. The LSE flourished and continued to associate with Fabian academics including Harold Laski, Richard Titmuss and Brian Abel-Smith.
Today, the society and the LSE continue to work closely together. The London School of Economics holds the Fabian Society archives including extensive correspondence and early photographs of Fabian Society events. It is also home to the Fabian window, a stained-glass image of early Fabians, designed by George Bernard Shaw. [https://fabians.org.uk/about-us/our-history/]

(Wikipediasta)


Todella moni "Eliitin" sätkynukke on käynyt kyseisen koulun. Voisi sanoa, että se on yksi merkittävimmistä osista "Eliitin" rekrytointikoneistoa. Jos esimerkiksi Suomesta joku pyrkyri tahtoo päästä "Eliitin" piireihin, yksi hyvä keino siihen on lähteä opiskelemaan London School of Economicsiin.

LSE:n kasvatteja ovat mm. Jorma Ollila ja Alexander Stubb.


Jorma "Bilderberg" Ollila

Alexander "Bilderberg" Stubb


Moni saattaa ihmetellä, että mitä tekemistä Ollilan ja Stubbin kaltaisilla on vasemmistolaisten piirien kanssa. Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, että perinteinen vasemmisto-oikeisto-akseli on hyvin keinotekoinen. Se on tarkoituksella luotu illuusio, jonka avulla ihmisille annetaan mielikuva vaihtoehdoista. "Eliitti" on aina hallinnut niin oikeistoa kuin vasemmistoakin. Aihetta on käsitelty enemmän kirjoituksessa Kotka. (Kaksipäinen kotka kuvaa juuri tätä: kaksi päätä, mutta yksi vartalo.)

Toiseksi on hyvä ymmärtää, että "Eliitille" sosialismissa ei ole kyse mistään "työläisten oikeuksien puolustamisesta". Kyse on aina vallasta. Mutta valtaan pääseminen vaatii sopivat myyntipuheet. Lupaukset paremmasta huomisesta saivat ihmiset kannattamaan esimerkiksi Leniniä ja kumppaneita. Jos venäläiset olisivat tienneet millainen tulevaisuus heitä odottaa, eihän kukaan olisi kannattanut kommunisteja. Massoille piti myydä valhe, johon he halusivat uskoa. Tosiasiassa Leniniä ja Stalinia ei pätkääkään kiinnostanut oikeudenmukainen yhteiskunta tai tavallisten ihmisten hyvinvointi. Ainoa mikä heitä kiinnosti oli valta.

Voisi sanoa, että nämä jormaollilat ja alexstubbit ovat eräänlaisia kaappisosialisteja. He ymmärtävät mitä piireihin pääseminen vaatii. (Se, että joku esiintyy julkisesti oikeistolaisena, ei välttämättä tarkoita yhtään mitään.) Ei heitä kiinnosta se kulissiversio sosialismista, jonka mielikuva on onnistuttu myymään hyväuskoisille hölmöille. Heitä kiinnostaa se todellinen versio sosialismista, jossa on kyse vallan keskittämisestä harvojen käsiin. Mutta toisin kuin Neuvostoliitossa ja Kiinassa, länsimaissa tätä sosialismiin siirtymistä (eli vallan keskittämistä, kollektivismia) toteutetaan fabianistisen filosofian mukaan: asteittain ja vähitellen.

Hyvä esimerkki tästä fabianistisesta strategiasta on se mitä Suomelle on tapahtunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. 90-luvun puolivälissä Suomi haluttiin liittää Euroopan Yhteisöön. (Silloin vielä puhuttiin yhteisöstä eikä unionista, joka olisi kuullostanut liian liittovaltiomaiselta termiltä.) Ensin meille myytiin mielikuva ihanasta paratiisimaisesta Euroopasta, jossa kaikilla on kivaa. Ja toisaalta peloteltiin, että ilman EY-jäsenyyttä Suomi jää "eurooppalaisen yhteisön" ulkopuolelle. (Hui kauheaa!) Järjestettiin kansanäänestys, jota edelsi lähes koko valtamedian yksipuolinen hurraaminen EY:n puolesta. Täpärästi ratkenneen kansanäänestyksen jälkeen Suomi saatiin mukaan liittovaltioprojektiin, vaikka tietenkään suuri yleisö ei vielä siinä vaiheessa tajunnut, että kyse on "EUvostoliitosta".

Tästä muutama vuosi, ja kansalle ilmoitettiin, että koska kansa halusi kansanäänestyksessä liittyä EU:iin (vai oliko se EY, mitä me sanottiin jengille?), se tarkoittaa sitä, että kansa haluaa myös rahaliitto Euroon. Ja hups hei, Suomen itsenäinen talouspolitiikka oli historiaa.

Ja kun aikaa kului sopivasti, jossain kohtaa kansalle ilmoitettiin, että Suomesta on tehty NATOn "kevytjäsen" isäntämaasopimuksen kautta. Ja hups hei, sinne meni kansan haluama liittoutumattomuus.

Näin toimii fabianistiset asteittaiset muutokset. Askel kerrallaan hitaasti ja rauhallisesti. Seuraavaksi luvassa on taas joku uusi siirto, joka keskittää valtaa taas vähän lisää. (Veikkaan, että se ajetaan läpi ilmastonmuutoshysterian avulla.) Näissä liikkeissään "Eliitillä" on loppumaton kärsivällisyys. Aikaa on, ja sammakko saa ihan rauhassa totutella lämmenneeseen veteen.

Suosittelen myös katsomaan Truthstream Median Fabian Societyä käsittelevän videon:





Lisäys 19.1.2020:

Nimimerkki Robert Hode mainitsi mielenkiintoisen "sattuman" liittyen tämän kirjoituksen aiheeseen.

Helsingin yliopiston päärakennuksen osoite on Fabianinkatu 33.





Mikä sattuma! (Luvun 33 symboliikasta enemmän kirjoituksessa Vapaamuurariprinssit.)


Vapaamuurarisymboliikkaa: 33


Ja sattumat jatkuvat: Yliopiston päärakennushan on Senaatintorin laidalla. Kun rakennusta katsoo Aleksanterin patsaan itäpuolelta, voi nähdä rakennuksen edessä jalustapatsaan, johon on piilotettu vapaamuurarilogon suorakulma ja harppi. Ja mikä kolmas työkalu on näiden keskellä?

VASARA!


Jalustapatsas Valo ja taustalla yliopiston päärakennus

Yksityiskohta veistokesta: harppi, suorakulma ja vasara


torstai 16. tammikuuta 2020

Exxon ja symboliikka


Exxonin logosta löytii mielenkiintoinen syntytarina Logo Design Love -sivustolta.

Esso-nimeä ei voinut tavaramerkkilain takia käyttää Yhdysvalloissa, joten Standard Oil tarvitsi toisen nimen. Logosuunnittelija Raymon Loewy ehdotti Exxon-nimeä ja logoa, jossa on temppeliritarisymboliikasta tuttu tuplaristi (Cross of Lorraine).





Loewy luonnosteli lukuisia eri ehdotuksia. Alla olevassa kuvassa on yksi luonnoslehtiön sivu, jonka oikeasta alakulmasta löytyy pari mielenkiintoisia versioita.





Ihan kuin olisin nähnyt tuon X-kirjaimista syntyvän muodon jossain.




keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Aton-kultti - osa 33.3: Aatos Erkko ja "viisaiden kerho"





Sain vihdoin luettua Aatos Erkon elämäkerran, josta oli aiemmin puhetta. Kuolettavan tylsää paatosta, jossa Erkkoa ylistetään jalustalle nostettuna jumalana. Jälki on juuri tuollaista, kun tekijä palvoo kritiikittömästi elämäkerran kohteena olevaa henkilöä.

Kirjassa on yksi todella paljastava luku, jonka uskon kiinnostavan tämän blogin lukijoita.

Luvussa 35 puhutaan hämmästyttävällä avoimuudella kulissien takaisista verkostoista, joilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin millään muodollisella valtiolliseen hierarkiaan kuuluvalla koneistolla.

Jokaisella, jolla on ollut oikeutensa vaikuttaa kansallisen politiikan suuntauksiin, on ollut tähän asti keskeinen asemansa kansainvälisenkin politiikan kehityskulkujen toteuttamisessa.

Se ei enää riitä. Teknisten mullistusten ravisuttamassa maailmassa vallan todellisuus on siirtynyt niille, jotka ymmärtävät tai ainakin vaistoavat, mitä saattaa olla tulossa globaaleina uutisilmiöinä, joista ei ole tiedetty tähän asti juuri mitään.

Näyttämölle on ilmaantunut tavallaan kokonaan uusi kansainvälinen yhteiskuntaluokkansa, jonka syntymistä barrikaditasolle jäänyt Marx ei olisi osannut kuvitellakaan. Se on kaikkien luokkataisteluteorioiden yläpuolella ja saavuttamattomissa.

Kosmopoliittiseksi toimintaympäristöksi muuttuneessa maailmassa ”globaalisten ratkaisujen” etsiminen ja tähdentäminen kaikkien yhteiseksi hyväksi lähinnä vain julkilausumia sorvailevan kansainvälisen näennäispolitiikan kohinan ja metelin sijasta alkoi 1970-luvulla.

Aika ja olosuhteet olivat tulleet kypsiksi tällaisten hankkeiden toteuttamista varten. Kansainvälinen yhteistyö oli ruvennut keräämään itsensä vähitellen uudelleen kokoon toista maailmansotaa seuranneen ns. kylmän sodan hyisistä tunnelmista. Todellinen valta oli siirtymässä niille, jotka tietävät ja vaistoavat tulevaisuutta muokkaavat kehityskulut maailmanlaajuisesti eikä enää ahtaisiin valtiollisiin rajoihin puristettuina ilmiöinä ja suuntauksina, oli sitten kysymyksessä politiikka, talous, tietotekniikka tai mikä muu tahansa inhimillisen kulttuurin toimiala.

Heinäkuussa 1973 amerikkalaisen liberalismin johtava merkkimies David Rockefeller perusti maailman poliittisen, taloudellisen ja kulttuurielämän edustajien kokoajaksi ns. Trilateral komission analysoimaan arvovaltaisena viisasten kerhona mahdollisimman korkealla asiantuntemustasolla ensin Yhdysvaltain, Euroopan ja Japanin kehittämistä.

Trilateral sai sittemmin seuraukseen muita samantapaisia ”arvovaltaisten kansalaisten" kokemuksia ja näkemyksiä kokoavia ryhmittymiä, joista ei yleensä julkisuudessa mainita. Ne täydentävät yhä itse itseään porrastettuina rakennelmina aina sen mukaan missä todellista asiantuntemusta ja näkemystä tuntuu löytyvän poliittisten päättäjien ja elinten evästämiseksi tulevaisuuden harmonista ohjailua varten.

Jos jonkun henkilötietojen lopussa esiintyy sellaisia mystisiä nimiä ja kirjainsarjoja kuin CSIS, Trilateral Commission eli TC, Brookings, CFR, Bil, RIIA ja koko joukko muita, niin voi olla varma siitä, että asianomainen kuuluu sellaiseen maailman eliittiin, jolla on enemmän vaikutusvaltaa kuin millään muodollisella valtiolliseen hierarkiaan kuuluvalla koneistolla.

Niiden puitteissa vilahtelee paljon samoja nimiä, Henry Kissinger, Robert McNamara, Doland Rumsfeld, Nelson ja David Rockefeller, lordi Carrington, Rupert Murdoch, Bill Clinton, Giovanni Agnelli, Helmut Kohl, Paul A. Volcker, Zbigniew Brzezinski, Dean Rush, Willy Brandt, Mihail Gorbatsov... Kuten myös Aatos Erkko.

Aatos Erkolla oli ollut jo Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n ja lehdenkustantajien yhteistyöelinten kautta laaja kansainvälinen tuttavuusverkostonsa. Sitä vahvisti myös Haagissa toimivan Euroopan Kulttuurisäätiön hallituksen jäsenyys vuodesta 1972 alkaen. Mutta vasta Sanomien menestyksellisen toimitusjohtajakauden päättyminen 1976 vapautti Erkon vihdoinkin omaksi itsekseen viemään Suomea maailmalle pienen maankeskeisenä kansainvälisenä vaikuttajana ja kaikkein korkeimman tason yhteyksien solmijana ja ylläpitäjänä.

Aatos Erkko poimittiin Suomesta ensimmäisenä tällaisiin sisäpiireihin aivan kuin sen seikan tunnustamiseksi, että joka urakasta on tullut aika liikkua eteenpäin, kun on kasvanut siinä täysin mittoihinsa.

Tällaiseen yläluokkaan pääseminen edellyttää oman lahjakkuuden ja kansainvälisen elämän tuntemuksen lisäksi kuitenkin myös yhtä varsin konkreettista tekijää. Rahaa ja valmiutta käyttää sitä sellaisiin tarkoitusperiin, joilla ei ole mitään tekemistä oman taskun täyttämisen kanssa. Pikemminkin juuri päinvastoin.

Kaikki suuret kulissien takaisessa hiljaisuudessa toimivat kansainväliset yhteistyöverkostot eri kokoonpanoissaan — Rooman Klubi, Trilateral, Bilderberg ja muut — toimivat säätiö-, yritys- ja yksityisen rahoituksen varassa. Jos niiden kokouksia järjestetään esimerkiksi Helsingissä, se merkitsee isäntämaan edustajille organisointivelvollisuuksien ohella valtavia kuluja, eräissä tapauksissa koko budjetista vastaamista.

Aatos Erkon Suomikin oli päässyt mukaan ns. kylmän sodan päättymistä enteileviin kulissien takaisiin kansainvälisiin yhteistyöpiireihin, jotka olivat jo pohjustamassa lännessä kuin peiliku vana Mihail Gorbatsovin asteittaista valtaan nousua silloin vielä Neuvostoliiton nimissä kulkevassa itäisessä suurvallassa.

Kun Gorbatsov ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan tapasivat toisensa 1985 Genevessä, oli se tavallaan ns. kylmän sodan virallinen päätöstilaisuus. Pohjustustyö oli hoidettu menestyksellisesti puolin ja toisin.


Ei ole mitään salaliittoa! On vain "viisaiden kerhon" kulissien takaista "harmonista ohjailua".

Let that sink in.

tiistai 14. tammikuuta 2020

Valokuvanäyttely Ruotsi - Suomi 3-3


Uutinen vuodelta 2004: Valokuvanäyttely Ruotsi - Suomi 3-3

Ote uutisesta:
Valokuvakeskus Perissä on esillä lopputulos Suomi - Ruotsi -valokuvamaaottelusta. Hankkeessa kolme suomalaista lähti kameroineen Ruotsiin ja kolme ruotsalaista rantautui Suomeen. Tulos määrättiin ennalta: tasapeli 3-3. Miten ikävystyttävä konsensusratkaisu!
Hankkeen alullepanija on Ruotsin suurlähetystö Helsingissä. Projektin tarkoituksena oli tuottaa valokuvia Ruotsin kuninkaallisten vierailun kunniaksi Helsingissä järjestettävään näyttelyyn, jonka itse prinsessa Victoria kävi avaamassa. Kyse on siis eräänlaisesta tilaustyöstä, jossa mukaan valituilla nuorilla kuvaajilla oli kuitenkin vapaat kädet. Tehtävänannon mukaan naapurimaata tuli havainnoida ennakkoluulottomin silmin: siis kuvata sitä, mikä kuvaajien silmiin tarttui, mutta mikä ei ole kliseistä.

3-3? Vähän kuin 33? Ja aloite tuli Ruotsin suurlähetystöstä, jonka edessä on obeliski, jonka päällä on kaksipäinen kotka?

Jopas on sattuma.


Vapaamuurarisymboliikkaa: 33 ja kaksipäinen kotka

Keisarinnan kivi Ruotsin suurlähetystön edessä