Synkronisiteetti ja trickster-arkkityyppi

Yllä oleva video on hyvin mielenkiintoinen näkemys aiheeseen synkronisiteetti. Tämä teema on kiinnostanut minua jo hyvin pitkään - eikä vähiten sen takia, että synkronisiteetit ovat olleet osa elämääni jo lapsesta saakka. 

Tätä blogia ei olisi olemassa ilman kokemiani synkronisiteettejä. Kun katson eläämääni taaksepäin, voin nähdä helposti, miten synkronisiteetit ovat aina ohjanneet minut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan tekemään oikeita asioita. Tämä "uskomattomien sattumien" loputon sarja on tuonut minut siihen pisteeseen, jossa nyt olen, tekemään juuri sitä, mitä tällä hetkellä teen. EES:n kirjoittaminen on ollut jo kohta 10 vuotta mieletöntä synkronisiteettien sarjatulta. Kaikki vain tapahtuu itsestään kuin katselisi jotain elokuvaa.

Tuossa videossa mainitaan lyhyesti eläimiin liittyvät synkronisiteetit. Ehkäpä nyt on hyvä aika jakaa tähän ilmiöön liittyvä oma kokemukseni viime syksyltä, kun elämääni ilmestyi kettu. Tarinaan liittyy mielenkiintoista symboliikkaa. 

Asun alueella, jossa pyörii jonkin verran kettuja. Niitä voi nähdä vilaukselta aina välillä, mutta yleensä ne liikkuvat pimeällä. 24.9.2023 olin päiväsaikaan ulkona, kun yhtäkkiä täysin yllättäen luokseni löntysteli todella kaunis kettu, jolla oli turkki viimeisen päälle kunnossa. Hän tuli suoraan kohti ilman minkäänlaista pelkoa, pysähtyi muutaman metrin etäisyydelle, ja jäi tarkkailemaan minua uteliaana. Tämän jälkeen hän kiersi hitaasti minun ympäri koko ajan hyvin kiinnostuneena, samalla kun minä vain tuijotin häntä hölmistyneenä. Yksikään kettu ei ole koskaan aiemmin lähestynyt minua tuolla tavalla.

Sitten kettu näki reppuni, jonka olin aiemmin laskenut vähän kauemmaksi maahan. Tiedän kokemuksesta millaisia varkaita ketut voivat olla, joten ketun lähestyessä reppuani otin muutaman nopean juoksuaskeleen reppua kohti, ja huusin: "Älä älä! Minä tiedän millainen kleptomaani sinä olet!" Kettu hieman säikähti tätä ärähdystäni, pysähtyi, totesi repun varastamisen mahdottomaksi, ja löntysteli pois. 

Kohtaamisemme oli hyvin lyhyt - ehkä noin minuutin. Mutta siihen liittyvä symbolinen taso alkoi kiehtoa minua. Symbolina kettu edustaa trickster-arkkityyppiä. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Trickster

Aloin miettiä, että mitähän tällaisen tricksterin kohtaaminen tarkoittaa. Päädyin pohtimaan parin kaverin kanssa, että taitaa Anterossa olla nykyään aika paljon tricksteriä, kun miettii millaisia kirjoituksia tähän blogiin aina välillä ilmestyy. Ehkä se kettukohtaaminen liittyi jotenkin tähän ilmiöön? 

Asia jäi pyörimään mieleeni, ja kahdeksan päivää myöhemmin (2.10.2023) syntyi uusi trickster-kirjoitus Rakas Kari Kanala. Julkaisemisen jälkeen naureskelin itsekseni omalle hölmölle trickster-pelleilylleni, ja lähdin ulos. Kas kummaa, noin puoli tuntia tuon kirjoituksen julkaisemisen jälkeen aiemmin tapaamani kettu tuli jälleen tervehtimään minua. Tällä kertaa kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään pikavisiitti, vaan peräti puolen tunnin tapaaminen. 

Tuo puolituntinen oli yksi elämäni erikoisimmista kokemuksista. Sitä on hieman vaikea sanottaa. Kettu oli erittäin utelias ja rohkea, eikä pelännyt minua ollenkaan. Koko tuon puolituntisen aikana hän vain pyöri ympärilläni muutaman metrin päässä hirvittävän uteliaana, ja aivan selkeästi halusi leikkiä. Hän esimerkiksi meni maahan kyljelleen, ja raahasi itseään maata vasten minua kohti kuin koira, joka haluaisi leikkiä. Ääntelykin oli samanlaista. 

Niinpä me sitten leikimme. Heittelin hänelle käpyjä, joiden perään hän sai juosta. Jossain vaiheessa löysin pitkän kepin, jonka toista päätä juoksutin maata vasten, niin että kettu sai metsästää sitä. Välillä hän otti kepin päästä kiinni, ja leikki muuttui "köydenvedoksi". 

En tiedä miksi, mutta tuo kokemus oli jollain sielullisella tasolla todella voimakas. Se oli yksi elämäni hienoimmista kokemuksista, ja siinä oli jostain syystä jokin kummallinen pyhyyden tunne. Vähän kuin olisi saanut kokea jotain jumalallista. Puoli tuntia villieläimen kanssa on todella pitkä aika. Sitä ei ihan joka päivä koe. 

Kokemus oli niin voimakas, että seuraavat pari päivää olin aivan kuin jonkun ihmeellisen kettumanian pauloissa. Tuo tapaamani kettu oli lähes taukoamatta mielessäni. Tuntui kuin olisin saanut jonkun mentaalisen kettukuumeen, joka piti minua otteessaan. En ollut koskaan aiemmin kokenut mitään vastaavaa.

Muutama päivä myöhemmin sisäinen tricksterini pääsi oikein kunnolla vauhtiin, ja syntyi kirjoitus Venäjä on ihan kohta lyöty. Mielenkiintoinen ajoitus, varsinkin kun miettii, miten pahasti tuo kirjoitus lähti kettulaukalle. 

Narri

Tarotissa trickster-arkkityyppiä edustaa ison arkanan päähenkilö ja aurinkosankari Narri. Narrin matka, eli iso arkana, koostuu 22 kortista, ja ne muodostavat kronologisen tarinan. Se puolen tunnin kettukohtaaminen tapahtui 2.10.2023. Kas kummaa, tasan 22 päivää myöhemmin, eli 24.10.2023, kohtasin tuon saman ketun uudelleen.

Tällä kertaa minä kävelin ketun luo. Hän oli kaikessa rauhassa nukkumassa kuusen juurella, kun minä satuin paikalle. Hän heräsi, nousi venytellen ylös, ja tuli taas uteliaana tervehtimään minua muutaman metrin etäisyydelle. Tällä kertaa olin varustautunut, ja minulla oli taskussa sellaisia herkkuja, joita voi antaa ketulle. Näytti maistuvan.

Jälleen kerran ihmettelimme toisiamme noin puolen tunnin ajan. Välillä vähän leikittiin. Lähimmillään hän tuli alle metrin päähän. Taas tuntui siltä, kuin olisin saanut kokea jotain hyvin pyhää ja jumalallista. Viimeistään tuossa kohtaa tajusin, että olin menettänyt sydämeni tuolle uskomattoman kauniille luontokappaleelle, jonka tapasin jo kolmatta kertaa kuukauden sisään. Nimesin hänet Väinöksi - onhan kansallissankarissamme Väinämöisessä aika paljon tricksteriä.

Kolme kohtaamista 30 päivän sisään. Ensimmäisen ja toisen kohtaamisen välillä oli kahdeksan päivää. (8 on auringon luku. Ison arakanan 8. kortissa on villieläimen kesytystä.) Toisen ja kolmannen kohtaamisen välillä oli 22 päivää. (22 on Narrin matkan luku. Narri on aurinkosankari.) 

Lokakuun lopulla kelit alkoivat kylmetä niin paljon, että ulkona liikkumiseni vähitellen väheni. Kylmällä kelillä en oikein viihdy ulkona, joten emme ole Väinön kanssa tämän kolmannen kohtaamisen jälkeen tavanneet. Mutta jahka kevät taas tulee, alan jälleen ulkoilla lähimetsässämme säännöllisesti. Saa nähdä tapaammeko Väinön kanssa vielä uudelleen. Toivon hartaasti niin. 

"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä." - Kettu (kirjassa Pikku Prinssi)